Niin se aika vaan kuluu itellään ja tuntuu, että päivät häviää ihan huomaamatta. Ihan kauheesti meillä ei olekaan mitään ohjattuja treenejä ollut. Aksailut tuleekin olemaan hieman taka-alalla tässä loppuvuoden erinäisistä syistä.
Viime perjantaina oli toki tokoiluja ja Masi pääsi jälleen puolittamaan Jokrun vuoron. Toi jako tuntuu sopivankin nyt ihan äärettömän hyvin kakaralle! Vien sen aina hetkeksi autoon lepuuttamaan, jonka jälkeen se jaksaa taas keskittyä täysillä. Ja lähinnä mä itsekin jaksan olla fiiliksellä "silmät selässäkin". ;) no ei vaan... ei se kakara nyt niin paha ole! :D mutta ei ole onneksi pahempia haukkujakaan tullut. Ja itseasiassa juuri viime kerralla hallista poistuessa, ONNEKSI mulla oli sillä hetkellä Masi remmin päässä, joka ei tästäkään tilanteesta juuri hetkahtanut.. oven takana odotti taas kolme mustaa rotikkaa todella fiksusti molemmin puolin ovea ja yksi niistä pääsi ampaisemaan meitä kohti. Voi argg!! Noh, onneksi oli Masi.. Jokrun kanssa tuosta olisi aiheutunut meille taas niin turha haukkukohtaus. Mutta voi että miten ihmiset ON ajattelemattomia! Noi koirat oli kuitenkin alle 2m päästä siitä ovesta, eli oikeasti todella lähellä! En tiedä, tajusiko se omistaja tuostakaan tilanteesta mitään vaan onko siellä ens kerralla taas tismalleen sama juttu.
Sunnuntaina kokeiltiin Jirkan kanssa Jokrun jäljestystaitoja ja sehän on oikein hyvällä mallilla. :) Esineet jäljellä löytyi myös kohtuullisen hyvin, mutta selvästi Jokrulla itse jäljestys on erittäin hyvin palkitsevaa. Tästä johtuen esineiden arvoa tulee kohottaa jatkossa ja niiden löytymisestä ja nostamisesta saa palkaksi aina jatkaa jäljestystä. Meillä on Jokrun kanssa ollut jo selkeästi ikävä koko jäljestystä.... ;)
Tiistaina jatkettiin taas Jirkan kanssa treenailuja, tällä kertaa ohitustreenien merkeissä. Otin tällä kertaa mukaan myös Masin, joka sai käpöstellä pääasiassa Jirkan kanssa. Masi oli vaan niin innoissaan päästessään "treeneihin". :) Jokrukin meni pääasiallisesti oikein mallikkaasti, vaikka ohikulkevia koiria oli paljon. Yksi reagointi sillä tuli ja sekin meitä haukkuvalle koiralle. Toisaalti treenaillessa onkin parempi, että se tuntuma säilyy muihin koiriin. Tunnin lopputulema oli jo se, että vierasta koiraa vilkaistuaan Jokru katseli kartturin suuntaan, joko saan namin. ;) loistavaa!
On enemmän kun positiivinen asia, että treenailut alkavat tuottamaan tulosta. Tottakai takapakkeja tulee, se on ihan varmaa, mutta pääasia että mennään eteenpäin siinä mitä treenaillaan. Kaiken a ja o on kuitenkin toimiva arki ja ne remmilenkit kuuluvat myös siihen (vaikken mäkään niistä niin paljoa tykkää ;)
Tokojuttuja on tehty tasaiseen tahtiin sekä kotona keittiötreeninä että lähikentälläkin. Pitäis muistaa vaan aloitella kaikkea mahdollista.. ihan kun ei ois jo riittävästi treenattavia juttuja. ;) Mutta mun periaate pätee kyllä edelleen, mahdollisimman monia juttua on hyvä pistää alulle, niitä on sitte hyvä jatkaa myöhemmin. ;) Ei meillä tarvi olla mitään ns valmista vielä pitkiin aikoihin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti