Nyt on joululoman kunniaksi tokoiltu niin paljon, että voitaisiin pitää vaikka hetki paussia. ;) tai sitten ei... Se on Kivaa! :)
Tällä kertaa sain muutaman pätkän tallenteitakin todisteeksi Jokrun upeasti draivista! Tässä yksi niistä. :) Mä oon aika iloinen, miltä toi fiilis näyttää nyt jo ulkopuoleltakin! :) meidän suurin tavoite on oikeasti, että yhdessä tekeminen on oikeasti Yhdessä tekemistä ja Hauskaa, se tuntuu hyvältä ja näyttää siltä ulkopuolisen silminkin. Tässä vielä toinenkin pätkä. ;)
Toissijaisia asioita on tää hetkellä toi videolta ilmennyt, eli ekojen käännöksien jälkeen Jokru alkoi ennakoimaan(?) hidastuksia/pysähdyksiä ja sen pylly meinaa valua lähelle maata. Vai hidastanko mä oikeesti?! Tähän täytynee kai kysellä viisaammilta neuvoja. :)
Kaiken tokohuuman keskellä on myös muistettu hieman aksaa! On treenailtu 2on2offia, kiertoja, sylkkäreitä, poispäinkäännöksiä, lelun ottamisia mun juostessa muualle ja monia muita perusperusjuttuja. Jokrun kanssa on huisin kiva touhuilla! :)
Unohtamatta valkoisiakaan. :) Masi on tehnyt huikeaa tokoa myös. Päätin aloittaa sen kanssa myös vahvistamaan entisestään sivulle hakeutumista ja ihan perusasentoa yms. Masihan osaa kyllä varsinkin alon liikkeet. Isoin puute sen kanssa on ihan ton oikean perusasennon paikan kanssa (toisin sanoen, jos saisin sen hakeutumaan sivulle läheskään yhtä kivasti kun Jokrun on saanu tekemään, niin isoin ongelma on korjattu!) ja toisaalti myös palkkaamattomuutta ja kisanomaista (ts liikkurointia) treeniä pitää ehdottomasti lisätä ohjelmistoon.
sunnuntai 28. joulukuuta 2014
tiistai 23. joulukuuta 2014
Tokoa, tokoa, tokoa ja vähän aksaa... :)
Ai miten niin mä olen hurahtanut ihan kokonaan tokoon?! :) Sitä on niin helppo treenata melkein koska vaan ja ennen kaikkea missä vaan. Ja ollaan kehityttykin Jokrun kanssa! <3 oon saanu hyvin Jokrun hoksaamaan hop-pysäytys. Jokrun mielestä hop-käsky on ehkä parasta! ;) Mun mielestä meidän seuraamisen käännökset paranee aina vaan. Vasemman kautta täyskäännös on vielä hieman niin ja näin, Jokru meinaisi väkisin laittaa pyllyn maahan matkalla, mutta treeni jatkuu. :) Lyhyitä pätkiähän me tehdään seuraamista ja enimmäkseen ihan lennosta. Aina aika ajoin kokeilen silti seuraamisen aloitusta ihan perusasennostakin ja mun mielestä Jokrun vire ei enää ihan niin laske tuosta, kun se joskus laski. Eli tulosta havaittavissa tässäkin! Joskus harvoin kun näkee meidän seuraamista peilistä, niin kyllähän se hyvää vauhtia alkaa näyttää siltä, kun sen haluankin näyttävän! Eli ISO jess!! :D
Miikun ansiosta ja kannustuksesta Jokrun hyppy ja ruutu meni kertaheitolla kunnon harppaukset eteenpäin. :D Hyppyä kokeilin vihdoista viimein ihan kosketusalustan kanssa ja sinnehän kakara hyppää pönöttämään hienosti. Ruutuun kakaran saa lähettää jo kohtuullisen kaukaakin ja vaikka se ensin ehkä joutuukin vähän miettimään, että mikäs juttu tää olikaan. Mutta kertaalleen kun kakara vaivaa niitä kahta aivohernettään ;) niin hienosti raksuttaa ja ruutuunkin voi mennä pönöttämään. :) Ennen näitä jouduttiin hieman muistuttelemaan kotona, kuinka siinä alustalla kuuluikaan olla. Jokrulla oli alkanut tulemaan jo hieman huonoa tapaa napata alusta suuhunsa ja muutenkin hösätä alustan kanssa. Mutta yhden rauhallisen keittiötreenin kautta saatiin onneksi toikin homma muistuteltua mieleen. Kyllä noi bortsut näin yhden pojun kokemuksella ;) (eli TOSI vahvalla pohjalla!) tuntuu olevan ihanan hoksaavaista sorttia! Joskin tähän väliin täytyy lisätä sellainen huomio, että ei noi valkoisetkaan kovin tyhmää sorttia ole, kun miettii noita meidän kotitemppukouluja... et ehkä osa tossa koirien hoksaavuudesta liittyy myös jollain tapaa omien koiran koulutus taitojen kehittymiseen. En tiiä! ;) tota vois myös toivoa ainakin...
Aksaa käytiin kerran treenailemassa Tanjan kanssa! Tanja on kyllä ihan paras koutsi! <3 Jipsi kokeili ihan varovasti vähäsen eikä näyttänyt olevan mitään ongelmaa. Masi pääsi kirmaamaan Tanjan kanssa ja vitsit, että Masi meni KOVAA! Sehän näyttää ihan aksakoiralta! Jokru "raukka" joutui sitten taas menemään myös vähäsen mun kanssa mutta pääsi palkinnoksi Tanjan kartturoitavaksi. Se on kyllä upee kakara! :) ja siitä tulee niin huikea aksakoira! Aksaläksyjä on muistettu treenailla aina silloin tällöin pihalla ja olkkarissa. Sain vihdoin aloitettua kontaktitreenit kakaran kanssa ja hienosti kakara heittää takajalkansa jo sohvatyynyille (2 päällekkäin). Täytyy pikku hiljaa siirtää treeniä muuallekin ja muillekin korokkeille. Juuri tänä aamuna käytiin tekemässä taas hetken tauon jälkeen piha-aksaa. Kyllä ne sykkäri ja poispäinkäännös vaan sujuu, kunhan mä muistan että kakara on ISO koira ja tarvii vähän tilaa. ;) Puun kiertoihin lähetys on huomattavasti vahvempi jo vasemmalta puolelta kun oikealta. Eli oikea puoli vahvistukseen ja muutenkin vois keksiä lisäaktiviteettia tolle mun oikealle puolelle. Ettei tuu koirasta ihan kokonaan kiero ja toispuoleinen ton tokon vuoksi.
Miikun ansiosta ja kannustuksesta Jokrun hyppy ja ruutu meni kertaheitolla kunnon harppaukset eteenpäin. :D Hyppyä kokeilin vihdoista viimein ihan kosketusalustan kanssa ja sinnehän kakara hyppää pönöttämään hienosti. Ruutuun kakaran saa lähettää jo kohtuullisen kaukaakin ja vaikka se ensin ehkä joutuukin vähän miettimään, että mikäs juttu tää olikaan. Mutta kertaalleen kun kakara vaivaa niitä kahta aivohernettään ;) niin hienosti raksuttaa ja ruutuunkin voi mennä pönöttämään. :) Ennen näitä jouduttiin hieman muistuttelemaan kotona, kuinka siinä alustalla kuuluikaan olla. Jokrulla oli alkanut tulemaan jo hieman huonoa tapaa napata alusta suuhunsa ja muutenkin hösätä alustan kanssa. Mutta yhden rauhallisen keittiötreenin kautta saatiin onneksi toikin homma muistuteltua mieleen. Kyllä noi bortsut näin yhden pojun kokemuksella ;) (eli TOSI vahvalla pohjalla!) tuntuu olevan ihanan hoksaavaista sorttia! Joskin tähän väliin täytyy lisätä sellainen huomio, että ei noi valkoisetkaan kovin tyhmää sorttia ole, kun miettii noita meidän kotitemppukouluja... et ehkä osa tossa koirien hoksaavuudesta liittyy myös jollain tapaa omien koiran koulutus taitojen kehittymiseen. En tiiä! ;) tota vois myös toivoa ainakin...
Aksaa käytiin kerran treenailemassa Tanjan kanssa! Tanja on kyllä ihan paras koutsi! <3 Jipsi kokeili ihan varovasti vähäsen eikä näyttänyt olevan mitään ongelmaa. Masi pääsi kirmaamaan Tanjan kanssa ja vitsit, että Masi meni KOVAA! Sehän näyttää ihan aksakoiralta! Jokru "raukka" joutui sitten taas menemään myös vähäsen mun kanssa mutta pääsi palkinnoksi Tanjan kartturoitavaksi. Se on kyllä upee kakara! :) ja siitä tulee niin huikea aksakoira! Aksaläksyjä on muistettu treenailla aina silloin tällöin pihalla ja olkkarissa. Sain vihdoin aloitettua kontaktitreenit kakaran kanssa ja hienosti kakara heittää takajalkansa jo sohvatyynyille (2 päällekkäin). Täytyy pikku hiljaa siirtää treeniä muuallekin ja muillekin korokkeille. Juuri tänä aamuna käytiin tekemässä taas hetken tauon jälkeen piha-aksaa. Kyllä ne sykkäri ja poispäinkäännös vaan sujuu, kunhan mä muistan että kakara on ISO koira ja tarvii vähän tilaa. ;) Puun kiertoihin lähetys on huomattavasti vahvempi jo vasemmalta puolelta kun oikealta. Eli oikea puoli vahvistukseen ja muutenkin vois keksiä lisäaktiviteettia tolle mun oikealle puolelle. Ettei tuu koirasta ihan kokonaan kiero ja toispuoleinen ton tokon vuoksi.
lauantai 13. joulukuuta 2014
Ennätys tämäkin!
Meinaan kuukauden kirjoittelutauko meidän blogissa!! :) noh, nyt se päättyi. Ihan siis tahtomatta ja huomaamatta kävi tällainen lipsahdus, ei kai ole vaan ollut oikein fiilistä kirjoitella. Ja syy on jossain ihan muualla ainakaan kun koirissa....
Mutta koitetaan hieman muistella kuukautta taaksepäin ja aloitetaan näistä helpoimmista, eli viimeisimmistä treenailuista. :)
Tänään Jokru ja Masi pääsi Marian treeneihin. Ja koska ryhmästä oli yksi koirakko pois, me muut saatiin hieman extra-aikaa. :) Eli näin ollen pojat pääsi kumpainenkin treenaamaan noin vartin verran. Ja molemmat olikin erittäin päteviä aksakoiria! :) Aloitettiin Jokrun kanssa ja tehtiin alkuun ihan radan ensimmäisiä kolmea estettä. Koskahan mä tajuaisin, että Jokru EI ole minikoira ja sen laukka-askelkin on hitusen pidempi kun noiden valkoisten. Eli se ennakointi saa olla oikeesti AJOISSA! ;) nooh, eipähän olla kauheasti tommosia ratapätkiä tehtykään. Ja tähän väliin voi todeta, että jopa mä odotan tammikuun alkua, kun saan oman avaimen taas treenihallille!
Jokrun kanssa jatkettiin vielä suorairtoamisen treenaamisen merkeissä. Eli suoralla pari hyppyä, suora putki ja suoran päässä mutkaputki. Njooh, irtos ja irtos... ei ainakaan lopuksi ihan niin tuijottanu mua! ;) mutta tää vaatiin vähän treeniä! Masin kanssa vastaava suora onnistui oikein kohtuullisesti. :)
Masi treenasi siis jäkimmäisen setin ja saatiinkin tehtyä alkuradan pätkä aina johonkin esteelle 21. Määrällisestikin siis oikein loistavasti (vaikka eihän se koskaan pääasia ole! ;) mutta ennen kaikkea tehtiin Masin kanssa oikein hyvää aksaa! :) Meille ei tullu koko treenin aikana yhtäkään niitä typerää kieltoa! Jonkun kerran otus taisi mulla hukkua johonkin selän taakse, mutta noi nyt menee luonnollisesti ihan omaan piikkiin. Masi oli oikein pätevä! Puomilla hienoja kontakteja, ekalla kertaa keinulla tuli lievä jänskätys ja Masi löi jarrut pohjaan kesken menon. Nää on näitä Masin omia aivopierujaan. Jatkossa ohjasin keinun ehkä(!) huolellisemmin ja sitte otus kykeni sen suorittamaan hyvin. Pääasiallisesti Masi irtosi loistavasti eikä ollut pahasti mun kädessä tai mussa ylipäänsä kiinni. Ehkä se oli hyvä taas mulle itselle, että treenasinkin ensin Jokrun kanssa, jotta joutu oikeesti keskittymään tohon ennakoimisen ajoittamiseen.. tai jotain! Tai sitten vaan pienet tauot tekee mulle JA koirille hyvää!
Eilen illalla meillä oli Jokrun kanssa ohjelmassa normaalisti perjantain tyyliin tokot Koirakoutsilla. Noi on niin parhaita treenejä! Mä tykkään niin tosta tokokoira Jokrusta ja sen asenteesta tehdä hommia!!! Iiiiiso sydän! <3 Tehtiin tällä kertaa liikkuroituna kisanomaisena jokainen yksi liike haluamastaan luokasta (sellainen tietysti, mikä sujuu kohtuullisen hyvin), jonka muut sitten arvostelivat. Me tehtiin alokasluokan luoksetulo. Jokru oli super! Aloitettiin ihan kehään menolla jne. Vähän meillä siinä meinas olla jotain pientä säätöä aluksi (mä jännitin!) ja sitte liikkuri alkoi liikuroimaan eri liikettä. ;) Jokrukin hieman siinä herpaantui, kun jouduin puhumaan liikkurille ja otinkin sen sitten uudelleen sivulle (mistä tuli Riitalta kehuja!). Jokru jäi hienosti paikoilleen, tuli vauhdilla ja suoraan sivulle. Jäi sivulla aavistuksen vajaaksi perusasento ja annoinkin sitten aikamoisen vartaloavun (ei kannattaisi, koska Jokru ei vaan osaa vielä). Meidän sosiaalisen palkkauksen treeni on tuottanut tulosta ja Riitta totesi Jokrun oikein nauttivan tästä ja otti kaiken vastaan! :) Ihan loistavaa! Kyllähän se itestäkin tuntui ihan kivalta. Treenien lopuksi tehtiin vielä paikkamakuu ja meille lisäjännitystä toi pari uutta/vierasta koiraa ryhmässä sekä Riitta pyysi seuraavana ryhmänä treenaavan pk-tottis-ryhmän jo sisään. Mutta niin se Jokru pysyi paikoillaan EIKÄ ees mutissut kellekään! Poislähtiessä huomasinkin onnistuvani pitämään Jokrun sopivan kiireisenä, eikä se edes vilkuillut muita hallissa olevia. :)
Toissapäivänä käytiin tekemässä omatoimitreenit Levekin kentällä, johon oltiin sovittu treffit Miikun ja Susannan kanssa. Lopulta treenailtiin Susannan kanssa kaksin ja Miikku liittyi joukkoon sitten lenkille Priiman ja Roipan kanssa. Jokrun kanssa tehtiin muutamakin setti. Ekassa setissä luoksetuloa pitkällä matkalla, ekaa kertaa liikkuroituna. Ja ekalla kokeilulla Jokru reagoi Susannan käskytykseen. :) Musta näytti, että Jokru hoksasi itsekin, että ei ehkä niin pitänytkään tehdä. Palautin sen paikoilleen ja sen jälkeen ei enää reagoinu kun mun käskyihin. Ihan pari pätkää seuraamista. Toisessa setissä kokeilin ruutua. Tuli tehtyä jokunenkin toisto, eli siis hieman liikaa ehkä. ;) Ensin muistuttelin kosketusalustaa, jonka jälkeen ihan ruutua. Pari ekaa toistoa Jokru tarjosi vaan merkkiä, vaikka ei olla aikoihin sitäkään tehty. Lopulta onneksi hoksasi alustan ruudun keskellä ja meni hienosti sinne! Jokrulla oli taas hieman havaittavissa sellaista, että se tykkäisi napata alustan suuhunsa. :D Liekö se vaikuttaa, kun ollaan treenailtu nyt niin paljon kaiken nostelua. ;) Kun ruutua tuli hieman ehkä hinkattuakin, laitoin Jokrun tauolle makoilemaan hetkeksi. Vikassa setissä tehtiin hyppyä niin, että Susanna meni toiselle puolelle leikittämään ja olin ite toisella puolella reiluilla etäisyyksillä hypystä. Itse varsinkin koitin sijoittua tosi sivuunkin hypystä ja silti Jokru haki hypyn hienosti. :) Vielä pari toistoa kapulan noutoa extramatkalla. Tässä vois varmaan kokeilla tyyliin pallon heittoa tms kun Jokru ei pudota kapulaa mun jes-sanalla. Eli kakara mielellään toisi sen kapulan ihan mulle asti. ;) Ongelma tämäkin, mutta ainakin kerran huomasin tässäkin Jokrun pyöräyttävän kapulaa suussaan.
Edellisellä viikolla oli perjantaina Riitan tokot. Viime viikkojen treeneissä Riitta on suorastaan pakottanut :) mut luottamaan Jokruun ja pitämään sen vapaana koko treenit. Se on kyllä ollut enimmäkseen vaan hyvä juttu. Paikkamakuiden yhteydessä kutsuttiin koiria vuorotellen luokse, jolloin Jokru kerran reagoi naapurin kutsuun. Jossakin muussakin tilanteessa Jokru hieman pääsi karkaamaan lähelle toista. Mulla meinaa noissa näköjään tulla ihan hullu ylireagointi huuto ;) varmaan se Jokru vois noista tulla ihan kiltisti luokse jos vaan siirtyisin kauemmas ja kutsuisin. ;) Ton vapaana pitämisen lisäksi ollaan saatu Riitalta oikein toimivat keinot siirtyä hallitusti tonne halliin ja sitte ulos sieltä, ja ne on kyllä nyt jo tuottanut hyvin tulosta. :)
Viime viikon torstaina meillä oli viimeinen kerta Jirkan jälkitreenejä. Jirkan kanssa katseltiin ja pohdittiin Jokrun jäljestyksiä vain se kolme kertaa, mutta aika hyvin saatiin eteenpäin Jokru keppien ilmaisua. Ja nytkin meillä on oikein mainiot vinkit jatkotreeneihin. Vähän kahden vaiheilla, että kuinka paljon tässä nyt tän vuoden puolella enää noista jäljestyksiä tehdään. Ehkä riittää, jos panostetaan hieman noihin keppeihin ja annetaan muiden juttujen hautua rauhassa talven (toivottavasti sellainen nyt oikeesti tulee!!) yli. Itse jäljestyshän Jokrulla on oikein mainiosti hallussa! :) Ainiin ja parilla viimeisellä kerralla panostettii Jokrun kanssa hieman hallitumpaan jäljestyksen aloitukseen. Ei mentykään autolta kaahottaen jäljelle, vaan ensin hieman yhdessä tekemistä, hieman seuruuta ja rauhassa malttamista. Eipä tää ainakin Jokrulta intoa tai vauhtia vienyt, eli varmasti oikein hyvä keino jotta Jokrun kanssa sais hieman rauhotettua menoa ja myös ne ekat kepit nousisi. ;)
Pari viikkoa sitten käytiin pariinkin kertaan aksailemassa Tanjan kanssa. Mä tein osan ja Tanja teki osan Jokrun kanssa. Jokrun meno näyttää Tanjan kanssa oikein vaivattomalta ja helpolta, niinhän se on kun kartturi osaa viedä koiraa ja kertoo ajoissa. ;) Jokrusta tulee kyllä myös upea aksakoira!! :)
Muutama viikko sitten Jipsi myös steriloitiin vihdoista viimein. Onneksi operaatio tehtiin tähystyksellä ja neiti parani operaatiosta ihan mielettömän hyvin! :)
Joka ikinen päivä treenaillaa vaihtelevilla kokoonpanoilla remmilenkkeilyä. Ja useimmiten sujuu oikein hyvin! Jokrulla on se harvoin esiintynytkin haukku nyt vaihtunut jo lähes kokonaan pieneksi vikinäksi ja vinkumiseksi, mikä on kaiketi oikein hyvä.
Mutta koitetaan hieman muistella kuukautta taaksepäin ja aloitetaan näistä helpoimmista, eli viimeisimmistä treenailuista. :)
Tänään Jokru ja Masi pääsi Marian treeneihin. Ja koska ryhmästä oli yksi koirakko pois, me muut saatiin hieman extra-aikaa. :) Eli näin ollen pojat pääsi kumpainenkin treenaamaan noin vartin verran. Ja molemmat olikin erittäin päteviä aksakoiria! :) Aloitettiin Jokrun kanssa ja tehtiin alkuun ihan radan ensimmäisiä kolmea estettä. Koskahan mä tajuaisin, että Jokru EI ole minikoira ja sen laukka-askelkin on hitusen pidempi kun noiden valkoisten. Eli se ennakointi saa olla oikeesti AJOISSA! ;) nooh, eipähän olla kauheasti tommosia ratapätkiä tehtykään. Ja tähän väliin voi todeta, että jopa mä odotan tammikuun alkua, kun saan oman avaimen taas treenihallille!
Jokrun kanssa jatkettiin vielä suorairtoamisen treenaamisen merkeissä. Eli suoralla pari hyppyä, suora putki ja suoran päässä mutkaputki. Njooh, irtos ja irtos... ei ainakaan lopuksi ihan niin tuijottanu mua! ;) mutta tää vaatiin vähän treeniä! Masin kanssa vastaava suora onnistui oikein kohtuullisesti. :)
Masi treenasi siis jäkimmäisen setin ja saatiinkin tehtyä alkuradan pätkä aina johonkin esteelle 21. Määrällisestikin siis oikein loistavasti (vaikka eihän se koskaan pääasia ole! ;) mutta ennen kaikkea tehtiin Masin kanssa oikein hyvää aksaa! :) Meille ei tullu koko treenin aikana yhtäkään niitä typerää kieltoa! Jonkun kerran otus taisi mulla hukkua johonkin selän taakse, mutta noi nyt menee luonnollisesti ihan omaan piikkiin. Masi oli oikein pätevä! Puomilla hienoja kontakteja, ekalla kertaa keinulla tuli lievä jänskätys ja Masi löi jarrut pohjaan kesken menon. Nää on näitä Masin omia aivopierujaan. Jatkossa ohjasin keinun ehkä(!) huolellisemmin ja sitte otus kykeni sen suorittamaan hyvin. Pääasiallisesti Masi irtosi loistavasti eikä ollut pahasti mun kädessä tai mussa ylipäänsä kiinni. Ehkä se oli hyvä taas mulle itselle, että treenasinkin ensin Jokrun kanssa, jotta joutu oikeesti keskittymään tohon ennakoimisen ajoittamiseen.. tai jotain! Tai sitten vaan pienet tauot tekee mulle JA koirille hyvää!
Eilen illalla meillä oli Jokrun kanssa ohjelmassa normaalisti perjantain tyyliin tokot Koirakoutsilla. Noi on niin parhaita treenejä! Mä tykkään niin tosta tokokoira Jokrusta ja sen asenteesta tehdä hommia!!! Iiiiiso sydän! <3 Tehtiin tällä kertaa liikkuroituna kisanomaisena jokainen yksi liike haluamastaan luokasta (sellainen tietysti, mikä sujuu kohtuullisen hyvin), jonka muut sitten arvostelivat. Me tehtiin alokasluokan luoksetulo. Jokru oli super! Aloitettiin ihan kehään menolla jne. Vähän meillä siinä meinas olla jotain pientä säätöä aluksi (mä jännitin!) ja sitte liikkuri alkoi liikuroimaan eri liikettä. ;) Jokrukin hieman siinä herpaantui, kun jouduin puhumaan liikkurille ja otinkin sen sitten uudelleen sivulle (mistä tuli Riitalta kehuja!). Jokru jäi hienosti paikoilleen, tuli vauhdilla ja suoraan sivulle. Jäi sivulla aavistuksen vajaaksi perusasento ja annoinkin sitten aikamoisen vartaloavun (ei kannattaisi, koska Jokru ei vaan osaa vielä). Meidän sosiaalisen palkkauksen treeni on tuottanut tulosta ja Riitta totesi Jokrun oikein nauttivan tästä ja otti kaiken vastaan! :) Ihan loistavaa! Kyllähän se itestäkin tuntui ihan kivalta. Treenien lopuksi tehtiin vielä paikkamakuu ja meille lisäjännitystä toi pari uutta/vierasta koiraa ryhmässä sekä Riitta pyysi seuraavana ryhmänä treenaavan pk-tottis-ryhmän jo sisään. Mutta niin se Jokru pysyi paikoillaan EIKÄ ees mutissut kellekään! Poislähtiessä huomasinkin onnistuvani pitämään Jokrun sopivan kiireisenä, eikä se edes vilkuillut muita hallissa olevia. :)
Toissapäivänä käytiin tekemässä omatoimitreenit Levekin kentällä, johon oltiin sovittu treffit Miikun ja Susannan kanssa. Lopulta treenailtiin Susannan kanssa kaksin ja Miikku liittyi joukkoon sitten lenkille Priiman ja Roipan kanssa. Jokrun kanssa tehtiin muutamakin setti. Ekassa setissä luoksetuloa pitkällä matkalla, ekaa kertaa liikkuroituna. Ja ekalla kokeilulla Jokru reagoi Susannan käskytykseen. :) Musta näytti, että Jokru hoksasi itsekin, että ei ehkä niin pitänytkään tehdä. Palautin sen paikoilleen ja sen jälkeen ei enää reagoinu kun mun käskyihin. Ihan pari pätkää seuraamista. Toisessa setissä kokeilin ruutua. Tuli tehtyä jokunenkin toisto, eli siis hieman liikaa ehkä. ;) Ensin muistuttelin kosketusalustaa, jonka jälkeen ihan ruutua. Pari ekaa toistoa Jokru tarjosi vaan merkkiä, vaikka ei olla aikoihin sitäkään tehty. Lopulta onneksi hoksasi alustan ruudun keskellä ja meni hienosti sinne! Jokrulla oli taas hieman havaittavissa sellaista, että se tykkäisi napata alustan suuhunsa. :D Liekö se vaikuttaa, kun ollaan treenailtu nyt niin paljon kaiken nostelua. ;) Kun ruutua tuli hieman ehkä hinkattuakin, laitoin Jokrun tauolle makoilemaan hetkeksi. Vikassa setissä tehtiin hyppyä niin, että Susanna meni toiselle puolelle leikittämään ja olin ite toisella puolella reiluilla etäisyyksillä hypystä. Itse varsinkin koitin sijoittua tosi sivuunkin hypystä ja silti Jokru haki hypyn hienosti. :) Vielä pari toistoa kapulan noutoa extramatkalla. Tässä vois varmaan kokeilla tyyliin pallon heittoa tms kun Jokru ei pudota kapulaa mun jes-sanalla. Eli kakara mielellään toisi sen kapulan ihan mulle asti. ;) Ongelma tämäkin, mutta ainakin kerran huomasin tässäkin Jokrun pyöräyttävän kapulaa suussaan.
Edellisellä viikolla oli perjantaina Riitan tokot. Viime viikkojen treeneissä Riitta on suorastaan pakottanut :) mut luottamaan Jokruun ja pitämään sen vapaana koko treenit. Se on kyllä ollut enimmäkseen vaan hyvä juttu. Paikkamakuiden yhteydessä kutsuttiin koiria vuorotellen luokse, jolloin Jokru kerran reagoi naapurin kutsuun. Jossakin muussakin tilanteessa Jokru hieman pääsi karkaamaan lähelle toista. Mulla meinaa noissa näköjään tulla ihan hullu ylireagointi huuto ;) varmaan se Jokru vois noista tulla ihan kiltisti luokse jos vaan siirtyisin kauemmas ja kutsuisin. ;) Ton vapaana pitämisen lisäksi ollaan saatu Riitalta oikein toimivat keinot siirtyä hallitusti tonne halliin ja sitte ulos sieltä, ja ne on kyllä nyt jo tuottanut hyvin tulosta. :)
Viime viikon torstaina meillä oli viimeinen kerta Jirkan jälkitreenejä. Jirkan kanssa katseltiin ja pohdittiin Jokrun jäljestyksiä vain se kolme kertaa, mutta aika hyvin saatiin eteenpäin Jokru keppien ilmaisua. Ja nytkin meillä on oikein mainiot vinkit jatkotreeneihin. Vähän kahden vaiheilla, että kuinka paljon tässä nyt tän vuoden puolella enää noista jäljestyksiä tehdään. Ehkä riittää, jos panostetaan hieman noihin keppeihin ja annetaan muiden juttujen hautua rauhassa talven (toivottavasti sellainen nyt oikeesti tulee!!) yli. Itse jäljestyshän Jokrulla on oikein mainiosti hallussa! :) Ainiin ja parilla viimeisellä kerralla panostettii Jokrun kanssa hieman hallitumpaan jäljestyksen aloitukseen. Ei mentykään autolta kaahottaen jäljelle, vaan ensin hieman yhdessä tekemistä, hieman seuruuta ja rauhassa malttamista. Eipä tää ainakin Jokrulta intoa tai vauhtia vienyt, eli varmasti oikein hyvä keino jotta Jokrun kanssa sais hieman rauhotettua menoa ja myös ne ekat kepit nousisi. ;)
Pari viikkoa sitten käytiin pariinkin kertaan aksailemassa Tanjan kanssa. Mä tein osan ja Tanja teki osan Jokrun kanssa. Jokrun meno näyttää Tanjan kanssa oikein vaivattomalta ja helpolta, niinhän se on kun kartturi osaa viedä koiraa ja kertoo ajoissa. ;) Jokrusta tulee kyllä myös upea aksakoira!! :)
Muutama viikko sitten Jipsi myös steriloitiin vihdoista viimein. Onneksi operaatio tehtiin tähystyksellä ja neiti parani operaatiosta ihan mielettömän hyvin! :)
Joka ikinen päivä treenaillaa vaihtelevilla kokoonpanoilla remmilenkkeilyä. Ja useimmiten sujuu oikein hyvin! Jokrulla on se harvoin esiintynytkin haukku nyt vaihtunut jo lähes kokonaan pieneksi vikinäksi ja vinkumiseksi, mikä on kaiketi oikein hyvä.
tiistai 11. marraskuuta 2014
Keittiötokot
Eilen jatkettiin sisätokoiluja, kun ulkonakaan ei oikein huvita kökkiä pakollista enempää. Nyt kun lumet taas suli pois, niin ulkona tulee pimeä jo aikalailla neljältä. Tohon kaupanpäälle vielä pieni tihkusade, niin metsässä on erittäin "piristävää" hiippailla... not! Mä en vaan tykkää tästä pimeästä! Murr!
Käytiin me silti eilenkin hiippailemassa reilun tunnin metsälenkki. Sen jälkeen kotona kaivoin taas tokokärpäsen naftaliinista ja pilkoin Jokrullekin ekaa kertaa nakkia palkaksi, hyvin tuntui kelpaavan. Testailin ensimmäistä kertaa kotona kakejen asentovaihtoja Riitan ohjeilla. Ja jopas pelas hyvin! Jokru oli ihan super! <3 Jumpattiin varmaan taas vähän liikaakin maahan-istu ja maahan-seiso-vaihtoja, mutta kun se meni niin hienosti.... ei ne valkoisetkaan hassumpia olleet, hienosti nekin pomppasi ylös maasta. Masille toi on selkeesti jo hitusen haastavaa fyysisesti, kun sen takajalat meinaa levitä aina. Sen kanssa pitäis ehkä keskittyä myös noihin Jokrun maassa olo-treeneihin. Eli että koiran maassa ollessa hieman tönisi sivuille, jotta se asento ja syvät lihakset vahvistuisi. Täytyy ainakin kokeilla. Jokrulla sen sijaan oli näissä maassa olo-asento TODELLA hyvä! :) ja miten se pomppasikaan ylös! Huh! Ohjatuissa treeneissähän Jokrun kanssa ei ihan hyvin sujunut se maasta seisomaan nouseminen, kun taas nyt kakara suoritti superisti tuonkin. :)
Tajusimpa tässä samalla, että hyvinhän me ollaankin tehty noita meidän nettitokokurssin juttujakin. Mä oon kuitenkin joka kerran läksyt aina listannut itselleni paperille ja siitä varmaan sitten alitajunnassakin miettinyt kokeilevansa ainakin kaikkia. Seuraamisen käännöksetkin on alkaneet sujua aika kivasti. Seuraamistahan me tehdään tarjoamisen kautta ehkä voi jo sanoa, että vähän väliä. Vähintään kertaalleen päivässä leikkimisen kautta. Jokru vaan lähtee seuraamaan ehdottomasti parhaiten saadessaan tarjota sitä! :) Kun sitten toisaalti, keittiötokoissa kerran testasinkin seuraamista namin kanssa, sillai kakaralta jää sitten taas kokonaan se nojaaminen pois. Eli täytyy nyt taas muistaa korostaa noita namipalkkaseuraamisiakin, jotta saa vähän nysvättyä sitä tarkkaa paikkaa.
Eilen tehtiin sisätokoissa asentojen vaihtojen lisäksi vielä noutoakin kaikkien kanssa. Pääasiassa kapulan nostoa. Ja tää on jopa alkanut sujumaan myös Masin kanssa. :D kyllä siitäkin vielä hieno tokokoira tulee! <3 kokeiltiinkin eilen pienen kapulan sijasta ohjatun noudon kapulaa, missä on luonnollisesti paljon parempi maavara ja koiran suuhun ottama osa on paljon ohuempi.
Harmi, että toi viime viikonlopun ihana lumimäärä suli samantien pois.....
Käytiin me silti eilenkin hiippailemassa reilun tunnin metsälenkki. Sen jälkeen kotona kaivoin taas tokokärpäsen naftaliinista ja pilkoin Jokrullekin ekaa kertaa nakkia palkaksi, hyvin tuntui kelpaavan. Testailin ensimmäistä kertaa kotona kakejen asentovaihtoja Riitan ohjeilla. Ja jopas pelas hyvin! Jokru oli ihan super! <3 Jumpattiin varmaan taas vähän liikaakin maahan-istu ja maahan-seiso-vaihtoja, mutta kun se meni niin hienosti.... ei ne valkoisetkaan hassumpia olleet, hienosti nekin pomppasi ylös maasta. Masille toi on selkeesti jo hitusen haastavaa fyysisesti, kun sen takajalat meinaa levitä aina. Sen kanssa pitäis ehkä keskittyä myös noihin Jokrun maassa olo-treeneihin. Eli että koiran maassa ollessa hieman tönisi sivuille, jotta se asento ja syvät lihakset vahvistuisi. Täytyy ainakin kokeilla. Jokrulla sen sijaan oli näissä maassa olo-asento TODELLA hyvä! :) ja miten se pomppasikaan ylös! Huh! Ohjatuissa treeneissähän Jokrun kanssa ei ihan hyvin sujunut se maasta seisomaan nouseminen, kun taas nyt kakara suoritti superisti tuonkin. :)
Tajusimpa tässä samalla, että hyvinhän me ollaankin tehty noita meidän nettitokokurssin juttujakin. Mä oon kuitenkin joka kerran läksyt aina listannut itselleni paperille ja siitä varmaan sitten alitajunnassakin miettinyt kokeilevansa ainakin kaikkia. Seuraamisen käännöksetkin on alkaneet sujua aika kivasti. Seuraamistahan me tehdään tarjoamisen kautta ehkä voi jo sanoa, että vähän väliä. Vähintään kertaalleen päivässä leikkimisen kautta. Jokru vaan lähtee seuraamaan ehdottomasti parhaiten saadessaan tarjota sitä! :) Kun sitten toisaalti, keittiötokoissa kerran testasinkin seuraamista namin kanssa, sillai kakaralta jää sitten taas kokonaan se nojaaminen pois. Eli täytyy nyt taas muistaa korostaa noita namipalkkaseuraamisiakin, jotta saa vähän nysvättyä sitä tarkkaa paikkaa.
Eilen tehtiin sisätokoissa asentojen vaihtojen lisäksi vielä noutoakin kaikkien kanssa. Pääasiassa kapulan nostoa. Ja tää on jopa alkanut sujumaan myös Masin kanssa. :D kyllä siitäkin vielä hieno tokokoira tulee! <3 kokeiltiinkin eilen pienen kapulan sijasta ohjatun noudon kapulaa, missä on luonnollisesti paljon parempi maavara ja koiran suuhun ottama osa on paljon ohuempi.
Kakaran ensilumi <3 |
torstai 6. marraskuuta 2014
Aika kuluu...
Niin se aika vaan kuluu itellään ja tuntuu, että päivät häviää ihan huomaamatta. Ihan kauheesti meillä ei olekaan mitään ohjattuja treenejä ollut. Aksailut tuleekin olemaan hieman taka-alalla tässä loppuvuoden erinäisistä syistä.
Viime perjantaina oli toki tokoiluja ja Masi pääsi jälleen puolittamaan Jokrun vuoron. Toi jako tuntuu sopivankin nyt ihan äärettömän hyvin kakaralle! Vien sen aina hetkeksi autoon lepuuttamaan, jonka jälkeen se jaksaa taas keskittyä täysillä. Ja lähinnä mä itsekin jaksan olla fiiliksellä "silmät selässäkin". ;) no ei vaan... ei se kakara nyt niin paha ole! :D mutta ei ole onneksi pahempia haukkujakaan tullut. Ja itseasiassa juuri viime kerralla hallista poistuessa, ONNEKSI mulla oli sillä hetkellä Masi remmin päässä, joka ei tästäkään tilanteesta juuri hetkahtanut.. oven takana odotti taas kolme mustaa rotikkaa todella fiksusti molemmin puolin ovea ja yksi niistä pääsi ampaisemaan meitä kohti. Voi argg!! Noh, onneksi oli Masi.. Jokrun kanssa tuosta olisi aiheutunut meille taas niin turha haukkukohtaus. Mutta voi että miten ihmiset ON ajattelemattomia! Noi koirat oli kuitenkin alle 2m päästä siitä ovesta, eli oikeasti todella lähellä! En tiedä, tajusiko se omistaja tuostakaan tilanteesta mitään vaan onko siellä ens kerralla taas tismalleen sama juttu.
Sunnuntaina kokeiltiin Jirkan kanssa Jokrun jäljestystaitoja ja sehän on oikein hyvällä mallilla. :) Esineet jäljellä löytyi myös kohtuullisen hyvin, mutta selvästi Jokrulla itse jäljestys on erittäin hyvin palkitsevaa. Tästä johtuen esineiden arvoa tulee kohottaa jatkossa ja niiden löytymisestä ja nostamisesta saa palkaksi aina jatkaa jäljestystä. Meillä on Jokrun kanssa ollut jo selkeästi ikävä koko jäljestystä.... ;)
Tiistaina jatkettiin taas Jirkan kanssa treenailuja, tällä kertaa ohitustreenien merkeissä. Otin tällä kertaa mukaan myös Masin, joka sai käpöstellä pääasiassa Jirkan kanssa. Masi oli vaan niin innoissaan päästessään "treeneihin". :) Jokrukin meni pääasiallisesti oikein mallikkaasti, vaikka ohikulkevia koiria oli paljon. Yksi reagointi sillä tuli ja sekin meitä haukkuvalle koiralle. Toisaalti treenaillessa onkin parempi, että se tuntuma säilyy muihin koiriin. Tunnin lopputulema oli jo se, että vierasta koiraa vilkaistuaan Jokru katseli kartturin suuntaan, joko saan namin. ;) loistavaa!
On enemmän kun positiivinen asia, että treenailut alkavat tuottamaan tulosta. Tottakai takapakkeja tulee, se on ihan varmaa, mutta pääasia että mennään eteenpäin siinä mitä treenaillaan. Kaiken a ja o on kuitenkin toimiva arki ja ne remmilenkit kuuluvat myös siihen (vaikken mäkään niistä niin paljoa tykkää ;)
Tokojuttuja on tehty tasaiseen tahtiin sekä kotona keittiötreeninä että lähikentälläkin. Pitäis muistaa vaan aloitella kaikkea mahdollista.. ihan kun ei ois jo riittävästi treenattavia juttuja. ;) Mutta mun periaate pätee kyllä edelleen, mahdollisimman monia juttua on hyvä pistää alulle, niitä on sitte hyvä jatkaa myöhemmin. ;) Ei meillä tarvi olla mitään ns valmista vielä pitkiin aikoihin!
Viime perjantaina oli toki tokoiluja ja Masi pääsi jälleen puolittamaan Jokrun vuoron. Toi jako tuntuu sopivankin nyt ihan äärettömän hyvin kakaralle! Vien sen aina hetkeksi autoon lepuuttamaan, jonka jälkeen se jaksaa taas keskittyä täysillä. Ja lähinnä mä itsekin jaksan olla fiiliksellä "silmät selässäkin". ;) no ei vaan... ei se kakara nyt niin paha ole! :D mutta ei ole onneksi pahempia haukkujakaan tullut. Ja itseasiassa juuri viime kerralla hallista poistuessa, ONNEKSI mulla oli sillä hetkellä Masi remmin päässä, joka ei tästäkään tilanteesta juuri hetkahtanut.. oven takana odotti taas kolme mustaa rotikkaa todella fiksusti molemmin puolin ovea ja yksi niistä pääsi ampaisemaan meitä kohti. Voi argg!! Noh, onneksi oli Masi.. Jokrun kanssa tuosta olisi aiheutunut meille taas niin turha haukkukohtaus. Mutta voi että miten ihmiset ON ajattelemattomia! Noi koirat oli kuitenkin alle 2m päästä siitä ovesta, eli oikeasti todella lähellä! En tiedä, tajusiko se omistaja tuostakaan tilanteesta mitään vaan onko siellä ens kerralla taas tismalleen sama juttu.
Sunnuntaina kokeiltiin Jirkan kanssa Jokrun jäljestystaitoja ja sehän on oikein hyvällä mallilla. :) Esineet jäljellä löytyi myös kohtuullisen hyvin, mutta selvästi Jokrulla itse jäljestys on erittäin hyvin palkitsevaa. Tästä johtuen esineiden arvoa tulee kohottaa jatkossa ja niiden löytymisestä ja nostamisesta saa palkaksi aina jatkaa jäljestystä. Meillä on Jokrun kanssa ollut jo selkeästi ikävä koko jäljestystä.... ;)
Tiistaina jatkettiin taas Jirkan kanssa treenailuja, tällä kertaa ohitustreenien merkeissä. Otin tällä kertaa mukaan myös Masin, joka sai käpöstellä pääasiassa Jirkan kanssa. Masi oli vaan niin innoissaan päästessään "treeneihin". :) Jokrukin meni pääasiallisesti oikein mallikkaasti, vaikka ohikulkevia koiria oli paljon. Yksi reagointi sillä tuli ja sekin meitä haukkuvalle koiralle. Toisaalti treenaillessa onkin parempi, että se tuntuma säilyy muihin koiriin. Tunnin lopputulema oli jo se, että vierasta koiraa vilkaistuaan Jokru katseli kartturin suuntaan, joko saan namin. ;) loistavaa!
On enemmän kun positiivinen asia, että treenailut alkavat tuottamaan tulosta. Tottakai takapakkeja tulee, se on ihan varmaa, mutta pääasia että mennään eteenpäin siinä mitä treenaillaan. Kaiken a ja o on kuitenkin toimiva arki ja ne remmilenkit kuuluvat myös siihen (vaikken mäkään niistä niin paljoa tykkää ;)
Tokojuttuja on tehty tasaiseen tahtiin sekä kotona keittiötreeninä että lähikentälläkin. Pitäis muistaa vaan aloitella kaikkea mahdollista.. ihan kun ei ois jo riittävästi treenattavia juttuja. ;) Mutta mun periaate pätee kyllä edelleen, mahdollisimman monia juttua on hyvä pistää alulle, niitä on sitte hyvä jatkaa myöhemmin. ;) Ei meillä tarvi olla mitään ns valmista vielä pitkiin aikoihin!
torstai 30. lokakuuta 2014
Elinan treeneissä!
Pakko alottaa silti ensin Jokrun kuulumisilla... ;) jäipä mainio kuva ottamatta. Jokru oli meinaan eilisen työpäivän aikana kirjaimellisesti räjäyttänyt oman punkkansa. Voi huoh! Illalla oli sitten hitusen siivottavaa, kun keräilin sen huoneesta kaikki miljoonat vaahtomuovin palaset pois. Jätkä oli varsin pätevästi avannut patjansa vetoketjun, repinyt vaahtomuovin ulos ja pistänyt siitä hieman kulmia uuteen uskoon. Hetken jo luulin vetoketjun olevan ehjänä, mutta ei sentään. ;)
Mutta eilen oli myös luksusaksailu, kun vuorossa oli Elinan valmennus Kaarinassa Jipsin kanssa. Jipsi on vaan niin sydän!!! Sille tekee todellakin vaan hyvää tää vähäisempi treenimäärä (kun se kuitenkin osaa kaiken tarvittavan), joskin toki aksakunto laskee hieman. Ja kun noi valkkutreenit on kuitenkin kohtuullisen rankkoja, niin huomaa koiran hieman väsyvän. Toisaalti sekään ei silti koiran intoon tai edes juuri vauhtiin vaikuta. :) Oli kyllä niin siistiä taas, ei paljon muuta vci yhteenvetona todeta!
Jokru oli taas seurapoikana reissussa mukana ja selvästi sen kierrokset nousee tuolla. :D onneks tuolla on aina sen verran rauhallisempaa vielä lämppälenkillä, niin Jokru pääsi taas hetkeksi rallaamaan pellolle vapaana ja sai purettua ehkä suurimmat höyryt. Jipsin treenattua keskityin hetkisen Jokruun ja tehtiin kohtuullisen hyvät treenit siinä hallin parkkiksella. Siinä pyöri jokunen vieras koira ja vain yksi haukkureaktio. Kokeilinkin sellaista, että haukuista autoon ja menin kävelemään Jipsin kanssa. Ainakin noin kertaalleen toimi, toki moni muukin asia taas vaikutti, että tiedä sitten. Tehtiin Jokrun kanssa tosiaan useampikin setti ja saatiin hyvät onoff-treenit. Lisäksi tottahan toki hieman tokoa, seuraamisia, käännöksiä. Selvästi onkin meidän seuraava steppi saada noihin treeneihin myös lisää häiriötä, että Jokru joutuu oikeesti keskittymään. :) lievää hapuilua siis, varsinkin kun kakara hiemankin väsyi. On se sen into vaan niin makee! Ja hyvää treeniä itselle opetella lelupalkan käyttöä, kyllä se kehittyy. ;) ihan superisti Jokru tarjoaa seuraamista, NIIN hienoa! Huolellinen pohjatyö on ainakin jo vähän kannattanut... Käännöksiä tehtiin taas, täyskääännös vasemman kautta meinaa olla haastava, mutta treenataan... stoppia treenattiin myös luopumisen kautta, sain jopa kierretyä kakaran takakautta sen liikkumatta. Jee! eiköhän noi hommat etene, vaikkakin hieman hitaasti ehkä...
Mutta eilen oli myös luksusaksailu, kun vuorossa oli Elinan valmennus Kaarinassa Jipsin kanssa. Jipsi on vaan niin sydän!!! Sille tekee todellakin vaan hyvää tää vähäisempi treenimäärä (kun se kuitenkin osaa kaiken tarvittavan), joskin toki aksakunto laskee hieman. Ja kun noi valkkutreenit on kuitenkin kohtuullisen rankkoja, niin huomaa koiran hieman väsyvän. Toisaalti sekään ei silti koiran intoon tai edes juuri vauhtiin vaikuta. :) Oli kyllä niin siistiä taas, ei paljon muuta vci yhteenvetona todeta!
Jokru oli taas seurapoikana reissussa mukana ja selvästi sen kierrokset nousee tuolla. :D onneks tuolla on aina sen verran rauhallisempaa vielä lämppälenkillä, niin Jokru pääsi taas hetkeksi rallaamaan pellolle vapaana ja sai purettua ehkä suurimmat höyryt. Jipsin treenattua keskityin hetkisen Jokruun ja tehtiin kohtuullisen hyvät treenit siinä hallin parkkiksella. Siinä pyöri jokunen vieras koira ja vain yksi haukkureaktio. Kokeilinkin sellaista, että haukuista autoon ja menin kävelemään Jipsin kanssa. Ainakin noin kertaalleen toimi, toki moni muukin asia taas vaikutti, että tiedä sitten. Tehtiin Jokrun kanssa tosiaan useampikin setti ja saatiin hyvät onoff-treenit. Lisäksi tottahan toki hieman tokoa, seuraamisia, käännöksiä. Selvästi onkin meidän seuraava steppi saada noihin treeneihin myös lisää häiriötä, että Jokru joutuu oikeesti keskittymään. :) lievää hapuilua siis, varsinkin kun kakara hiemankin väsyi. On se sen into vaan niin makee! Ja hyvää treeniä itselle opetella lelupalkan käyttöä, kyllä se kehittyy. ;) ihan superisti Jokru tarjoaa seuraamista, NIIN hienoa! Huolellinen pohjatyö on ainakin jo vähän kannattanut... Käännöksiä tehtiin taas, täyskääännös vasemman kautta meinaa olla haastava, mutta treenataan... stoppia treenattiin myös luopumisen kautta, sain jopa kierretyä kakaran takakautta sen liikkumatta. Jee! eiköhän noi hommat etene, vaikkakin hieman hitaasti ehkä...
keskiviikko 29. lokakuuta 2014
Tokoo !!
Me on tokoiltu Jokrun kanssa! Se onkin kaikki treeni, mitä ollaan tehty, jos ei lasketa remmilenkkeilyä.. ;) Toisin sanoen viime aikoina on tullut käytyä Jokrun kanssa pieniä iltalenkkejä Kalevan kirkon ympäristössä, missä ollaan sitten samalla hieman tokoiltu. Eihän me nyt paljoa olla tehty, seuraamista, ennen kaikkea käännöksiä ja vähän luoksetuloja/sivulletuloja. Mutta noi Jokrun seuraamiset! <3 NYT me on löydetty se oikea fiilis siihen! Ollaan alettu tekemään paljon käännöksiä, pääasiallisesti aloitetaan seuraaminen lennosta ilman mitään käskyjä ja jopa täyskäännöksiä. Jokru vaan pitää kontaktin aika superisti! Oon varmaan innoissani tehnyt vähän turhankin pitkiä seuraamispätkiä. Koitan muistaa aina välillä palautteluna ihan lyhyitäkin. ;) Pääasiallisesti ollaan käyty aina jossain hiekkakentällä, mutta eilen sitten kokeiltiin ihan vaan nurtsilla. Enkä tiedä johtuiko tosiaan tuosta, ettei oltu selkeesti kentällä, kun Jokru tuntui ottavan hitusen enemmän häiriötä ohimenevistä koirista... vai menikö niitä koiria vaan paljon enemmän ja lähempää ohi. Tärkeintä oli silti, että saatiin tosi hienoja onnistumisia ja toi Jokrun vire ja into tekemiseen on niin parasta! :)
Ainiin ja ollaanhan me toki treenailtu myös paljon onoffia. Autolta lähdetään hallitusti, lenkki kokonaisuudessaan mennään enempi yhdessä eikä haahuillen ja haistellen ja pitkin matkaa treenaillaan vähän onoffia ja ylipäänsä leikitään lelulla yhdessä. :) noi on ollut kyllä kivoja kahdenkeskisiä hetkiä meillä kakaran kanssa. Pääasiassa käydään katselemassa muita koiria tuolla, mikä sekin sujuu matkan päästä oikein hyvin. Oon myös koittanut treenata itse lelun käyttöä nopeana palkkana (vrt yksi nami). Toi selvästi sopii Jokrulle ja palkkaa sitä ehkä paremmin, kun ne namit. Varsinkin nyt kun rupee olemaan niin hämärää, että heitetyt namit katoaa lähes poikkeuksetta. Tokihan se namien nuuskuttelukin palkitsee kyllä, mutta jos niiden etsimiseen alkaa menemään jo turhan paljon aikaa, niin en tiedä sitten toimiiko niin hyvin.
Metsässä ollaan törmäilty nyt turhankin usein peuroihin! Erityisesti pojat on ihan tohkeissaan hajuista. Ainiin ja eilen bongattiin teeri. :) Aikamoista luontoreissuilua meidän vakkarimaastoissa... Koiraraukat innostuu noista linnuistakin, siinä kohtaa kun ne lehahtaa lentoon. ;)
Ainiin ja ollaanhan me toki treenailtu myös paljon onoffia. Autolta lähdetään hallitusti, lenkki kokonaisuudessaan mennään enempi yhdessä eikä haahuillen ja haistellen ja pitkin matkaa treenaillaan vähän onoffia ja ylipäänsä leikitään lelulla yhdessä. :) noi on ollut kyllä kivoja kahdenkeskisiä hetkiä meillä kakaran kanssa. Pääasiassa käydään katselemassa muita koiria tuolla, mikä sekin sujuu matkan päästä oikein hyvin. Oon myös koittanut treenata itse lelun käyttöä nopeana palkkana (vrt yksi nami). Toi selvästi sopii Jokrulle ja palkkaa sitä ehkä paremmin, kun ne namit. Varsinkin nyt kun rupee olemaan niin hämärää, että heitetyt namit katoaa lähes poikkeuksetta. Tokihan se namien nuuskuttelukin palkitsee kyllä, mutta jos niiden etsimiseen alkaa menemään jo turhan paljon aikaa, niin en tiedä sitten toimiiko niin hyvin.
Metsässä ollaan törmäilty nyt turhankin usein peuroihin! Erityisesti pojat on ihan tohkeissaan hajuista. Ainiin ja eilen bongattiin teeri. :) Aikamoista luontoreissuilua meidän vakkarimaastoissa... Koiraraukat innostuu noista linnuistakin, siinä kohtaa kun ne lehahtaa lentoon. ;)
tiistai 21. lokakuuta 2014
On me jotain treenailtu!
Eilen meillä oli Jokrun kanssa taas pitkästä aikaa Jirkan "pentukurssia".. tää olikin toistaiseksi viimeinen kerta. Saa nähä, mitä kivaa aihetta keksittäisiin jatkoon. Onneks meillä kuitenkin alkoi samaan aikaan uusi impulssikurssi ja toki sitten se hajuilujuttukin alkaa ihan pian. :)
Eilen oltiin yhdellä Kalevan kentällä treenailemassa luoksetuloja ja Jokru oli aivan Super! Ilmeisesti meidän lievä treenitauko on tehnyt todella hyvää enkä ollut tällä kertaa väsyttänyt kakaraa liikaa ennen treenejä. Viime pentutreeneihin nähden mulla oli mukana siis aivan totaalisen eri koira! <3
Eilen oltiin yhdellä Kalevan kentällä treenailemassa luoksetuloja ja Jokru oli aivan Super! Ilmeisesti meidän lievä treenitauko on tehnyt todella hyvää enkä ollut tällä kertaa väsyttänyt kakaraa liikaa ennen treenejä. Viime pentutreeneihin nähden mulla oli mukana siis aivan totaalisen eri koira! <3
Niin ja iso kiitos Jirkalle tästä kivasta videosta! :) jotain mekin on onnistuttu tekemään oikein tässä matkan varrella....
On me silti jotain pikku juttuja treenailtu kotonakin, mm kosketusalustaa ja käsitargetin kestoa. Ilmeisesti voidaan taas pikku hiljaa aktivoitua hitusen enemmänkin, mutta seuraava motto pitää ehdottomasti muistaa; "Vähemmän on enemmän!". Määrä ei todellakaan korvaa laatua eikä se bc-pentukaan oikeesti jaksa koko aikaa treenaamista.. Toisaalti, Jokrulla oikeesti se murrosikä tekee kovasti tuloaan.
Jatkossakin käydään siis enempi aktiivisesti metsässä, treenaillaan joka päivä remmeilyä ihmisten ilmoilla ja tehdään jotain pikkuruisia toko tms treenejä muiden juttujen välissä. Kyllä mäkin nyt taas uskon, että hyvä siitä vielä tulee! :)
tiistai 14. lokakuuta 2014
Syksyä!
Mikä ihana syyskeli oli eilenkin! :) Mikäpä oli siis ulkoillessa metsässä ja nauttiessa kelistä...
Ehdittiin me illalla hieman treenaillakin, kosketusalustaa ja käsikosketusta. :) Tänään aattelin hieman kuitenkin ryhdistäytyä ja tehdä meidän nettitokokurssin läksyjä! ;) nyt kun toi kosketusalusta on taas muistuteltu mieleen... seuraamisen käännöksiäkin voisi taas kokeilla hitusen. Kun vaan muistan; lyhyttä treeniä.... Ja silti pääpaino on käydä kakaran kanssa pienellä remmilenkillä ihmettelemässä maailmaa ja vieraita koiria sekä ihmisiä. ;)
Ehdittiin me illalla hieman treenaillakin, kosketusalustaa ja käsikosketusta. :) Tänään aattelin hieman kuitenkin ryhdistäytyä ja tehdä meidän nettitokokurssin läksyjä! ;) nyt kun toi kosketusalusta on taas muistuteltu mieleen... seuraamisen käännöksiäkin voisi taas kokeilla hitusen. Kun vaan muistan; lyhyttä treeniä.... Ja silti pääpaino on käydä kakaran kanssa pienellä remmilenkillä ihmettelemässä maailmaa ja vieraita koiria sekä ihmisiä. ;)
maanantai 13. lokakuuta 2014
Tokoiluja
Perjantaina tokoiltiin Koirakoutsilla. Jos kakaran reagoinnit ennen ja jälkeen treenien oli pitkästä aikaa melkoisia, niin itse treeni oli onneksi aika kiva! Nyt tuli viimeistään mieleen, että Jokrulle täytyy ehdottomasti saada koulutettua joku käytös noihin siirtymiin. Treenin jälkeen on ollut aiemminkin hieman haastaavaa hallista autoon siirtyminen, nyt kun ulkona on jo hämärää ja suoraan hallin oven takana odottaa aina seuraavat ryhmäläiset. Toi on niin kökkö systeemi tuolla! :( varsinkin, kun seuraava ryhmä on pk-tottislaisia, joten käytännössä kaikenlaisia isoja koiria eikä mitään ihan pikkufifejä. ;) no mutta ei paljoa auta valittaa, tarvii ite keksiä jotain...
Ja itseasiassa sainkin eilen Tanjalta loistavan vinkin. Ollaanhan me Jokrunkin kanssa treenailtu vähän käsikosketusta, nyt jalostankin homman niin pitkälle, että alan kuljettamaan kakaraa ns nenästä. :D aloiteltiinkin jo eilen illalla pidempikestoista nenäkosketusta ja hienosti kakara lähtee mukaan. Arvatenkin tässäkään en ole ihan liian ripeesti uskaltanut edetä, joten varoja on....
Eilen oli kuitenkin ihan aamusta Päkäpaimenien pentupäivä. Meille oli pyydetty Selkämaan Kati kouluttamaan tokoa Levekin kentälle ja mä osallistuin sekä Jokrun että Masin kanssa. Jokrulla meinasi, eikä ihan vaan meinannutkaan, tulla reagointia vähän alkuun ja loppuun. Välissä onneks saatiin taas treenattuakin. On mulla opettelua sen kanssa! Voi huoh! nooh, jospa sitä valoa sieltä tunnelin päästä taas pilkistäisi... Keskusteltiin siis jonkun verrankin siitä, minkä tyyppinen toi Jokru on. Katin kanssa keskustellessa tuli ilmi se, kun Jokru on kuitenkin aika iso ja kuinka paljon sillä on mennyt ja menee energiaa omaan kroppaansa ja sen kehittymiseen, että kuinka nopeesti se väsyy. Kaikkea treeniä pitäisi tehdä oikeasti _lyhyet_ pätkät! Tunnin tokotreeni kovassa häiriössä saattaa olla hitusen liikaa... Toisaalti myös, Jokru ei oo mikään lällypoika! Kati näki siitä aikalailla heti, että Jokru taitaa olla aika itsenäinen eikä se kauheesti mun perään huutele. Joo-o... huomattu on! Sitä suuremmalla syyllä (ihan kun Masin kanssa aikanaan) mä en sais lähteä houkuttelemaan sitä yhtään, vaan Jokrun tulee ottaa muhun kontakti jne. Kyllä mä voin niihin vouhkaamisiin vähän jo sitä komentaakin ja sanoa, ettei tarvi. Toisaalti sitten, jos se tempoo remmin päässä huutamassa, niin niihin olisi kyllä se hätäjarrukin.
Summasummarum..... vaikka niin kiva onkin treenailla aksaa ja kaikkea tokoa. Nyt täytyy silti vaihtaa pääpaino taas noihin arjen asioihin. Aksaa varsinkin ehditään kyllä tulevaisuudessa vielä oikein hyvin. Mutta toisaalti taas, tuon kakaran kanssa tuntuu kaikki muuttuvan niin kovasti jo tyyliin viikossakin, että katsotaan nyt sitten taas... ;)
Mä oon toisaalti nyt koittanut hieman myös rauhoittaa meidän menoa kakaran kanssa, jospa mä vaan väsytänkin ja stressaan sitä vähän liikaa kaikella menemisellä. Nyt ei olla hetkeen tehty juuri mitään nenäjuttuja, sen sijaan ollaan sitä aksaa kokeiltu hieman enempi.. toki se nostaa koiraa aika erilailla. ;) Millä saattaa taas olla kokonaiskuvan kannalta paljonkin merkitystä. Oon koittanut myös käydä Jokrun kanssa enempi kahdestaan pienillä remmilenkeilläkin, että ollaan saatu rauhassa keskittyä ohituksiin yms. Eipä ne juurikaan aiheuta reaktioita tollai kahdestaan, edes pimeellä. Eli summa summarum, mun tarvii opettaa Jokrulle joku käytös siihen Masin reagointiin. Toisin sanoen, vaikka arvattavissa olikin, niin noi porukkalenkit tarvii taas opetella uudelle kaavalle, kun porukkaan liittyi uusi kaveri. ;) Vaikka Masi siis periaatteessa onkin hyvin hallinnassa muiden koirien vastaantullessa/läheisyydessä, niin silti se nostaa niistä itseään. Ketjureaktiona Jokru sitten taas meinaisin reagoida Masin reagointiin. Huhhahhei, ketjureaktio on valmis.. ;)
Tais tulla taas aika sekavaa sillisalaattia tästä tekstistä, mutta semmosta se on.. :)
Ja itseasiassa sainkin eilen Tanjalta loistavan vinkin. Ollaanhan me Jokrunkin kanssa treenailtu vähän käsikosketusta, nyt jalostankin homman niin pitkälle, että alan kuljettamaan kakaraa ns nenästä. :D aloiteltiinkin jo eilen illalla pidempikestoista nenäkosketusta ja hienosti kakara lähtee mukaan. Arvatenkin tässäkään en ole ihan liian ripeesti uskaltanut edetä, joten varoja on....
Eilen oli kuitenkin ihan aamusta Päkäpaimenien pentupäivä. Meille oli pyydetty Selkämaan Kati kouluttamaan tokoa Levekin kentälle ja mä osallistuin sekä Jokrun että Masin kanssa. Jokrulla meinasi, eikä ihan vaan meinannutkaan, tulla reagointia vähän alkuun ja loppuun. Välissä onneks saatiin taas treenattuakin. On mulla opettelua sen kanssa! Voi huoh! nooh, jospa sitä valoa sieltä tunnelin päästä taas pilkistäisi... Keskusteltiin siis jonkun verrankin siitä, minkä tyyppinen toi Jokru on. Katin kanssa keskustellessa tuli ilmi se, kun Jokru on kuitenkin aika iso ja kuinka paljon sillä on mennyt ja menee energiaa omaan kroppaansa ja sen kehittymiseen, että kuinka nopeesti se väsyy. Kaikkea treeniä pitäisi tehdä oikeasti _lyhyet_ pätkät! Tunnin tokotreeni kovassa häiriössä saattaa olla hitusen liikaa... Toisaalti myös, Jokru ei oo mikään lällypoika! Kati näki siitä aikalailla heti, että Jokru taitaa olla aika itsenäinen eikä se kauheesti mun perään huutele. Joo-o... huomattu on! Sitä suuremmalla syyllä (ihan kun Masin kanssa aikanaan) mä en sais lähteä houkuttelemaan sitä yhtään, vaan Jokrun tulee ottaa muhun kontakti jne. Kyllä mä voin niihin vouhkaamisiin vähän jo sitä komentaakin ja sanoa, ettei tarvi. Toisaalti sitten, jos se tempoo remmin päässä huutamassa, niin niihin olisi kyllä se hätäjarrukin.
Summasummarum..... vaikka niin kiva onkin treenailla aksaa ja kaikkea tokoa. Nyt täytyy silti vaihtaa pääpaino taas noihin arjen asioihin. Aksaa varsinkin ehditään kyllä tulevaisuudessa vielä oikein hyvin. Mutta toisaalti taas, tuon kakaran kanssa tuntuu kaikki muuttuvan niin kovasti jo tyyliin viikossakin, että katsotaan nyt sitten taas... ;)
Mä oon toisaalti nyt koittanut hieman myös rauhoittaa meidän menoa kakaran kanssa, jospa mä vaan väsytänkin ja stressaan sitä vähän liikaa kaikella menemisellä. Nyt ei olla hetkeen tehty juuri mitään nenäjuttuja, sen sijaan ollaan sitä aksaa kokeiltu hieman enempi.. toki se nostaa koiraa aika erilailla. ;) Millä saattaa taas olla kokonaiskuvan kannalta paljonkin merkitystä. Oon koittanut myös käydä Jokrun kanssa enempi kahdestaan pienillä remmilenkeilläkin, että ollaan saatu rauhassa keskittyä ohituksiin yms. Eipä ne juurikaan aiheuta reaktioita tollai kahdestaan, edes pimeellä. Eli summa summarum, mun tarvii opettaa Jokrulle joku käytös siihen Masin reagointiin. Toisin sanoen, vaikka arvattavissa olikin, niin noi porukkalenkit tarvii taas opetella uudelle kaavalle, kun porukkaan liittyi uusi kaveri. ;) Vaikka Masi siis periaatteessa onkin hyvin hallinnassa muiden koirien vastaantullessa/läheisyydessä, niin silti se nostaa niistä itseään. Ketjureaktiona Jokru sitten taas meinaisin reagoida Masin reagointiin. Huhhahhei, ketjureaktio on valmis.. ;)
Tais tulla taas aika sekavaa sillisalaattia tästä tekstistä, mutta semmosta se on.. :)
keskiviikko 8. lokakuuta 2014
Kaarinassa
Eilen oli taas onnenpäivä ja meillä oli Elinan yksäri! Noi on niin parhautta.. harmi vaan, että oli toistaiseksi viimeinen tiedossa oleva tunti. Nooh, jospa niitä onnistuisi jostain vielä bongaamaan loppuvuodelle ja onneksi meillä on edes se valmennusryhmäpaikka.
Kaikki koissut pääsi siis treenaamaan ja Jipsi aloitti. Tarviiko enää edes kertoa, että aksa Jipsin kanssa on niin Nautinto! Jipsi meni ihan sairaan mageesti ja ainoat kohdat, jossa mitään ihmeellistä kävi, oli sellaisia joissa mun ohjaus ei ollut just niin kun olisi pitäny tms. Lähinnä seuraus oli jotain lieviä kaarroksia tms. Yksi radan kohta oli, johon kokeiltiin sekä Jipulla että Masilla useita eri vaihtoehtoja. Kyseiseen kohtaan olin itse ajatellut poispäinkäännöksen, mikä toimikin oikein hyvin. Pitää vaan muistaa olla huolellinen ohjauksen kanssa.. monesti toi onnistuu meillä Jipsin kanssa ekalla kerralla, mutta jos joutuu alkaa hiomaan, niin sitte se ei onnistu millään. No nyt tuota ei käynyt, mutta kaikenkaikkiaan jäin itse liikaa kiinni ohjaukseen, jolloin olin auttamatta myöhässä jatkosta. Radassa oli useampikin kohta, missä estevälit oli oikeasti pitkät ja voi sitä juoksun määrää. ;) Mun pitää ehkä oikeesti lähtee kunnon lenkille....
Masi pääsi esteille seuraavaksi ja se oli ihan Super! <3 radan toisen esteen rima oli 35cm ja vähän arvoin, että pitäisköhän toi laskea.. noh, ehkä noitakin on jokunen silloin tällöin ihan hyvä kokeilla. Eipä ollut ongelmia. Jos mun toisaalti pitää muistaa Masin kanssa huolellisempi rytmitys, pitää odottaa mutta EI mennä käsikädessä koiran kanssa. ;) ja mitä ihmettä tapahtui esteiden neljä ja viisi välissä... Masihan vallan bongasi kauempana olleen hypyn ja sinne jäbä irtosi superisti pari kertaa. wtf?! :D mutta tää oli enemmänkin positiivinen irtoaminen! Siistiä! Masi ei todellakaan siis ollut kädessä kiinni tässä treenissä! :) ihanaa! Kumma vaikutus niinkin perusasioilla kuin että pitää kontaktin koiraan ;) rytmittää omaa liikettä ja ennakoi ajoissa. :D kappas vaan! Masi teki taas ihan superisti töitä ja se niin Rakastaa aksaa! Niin mäkin kyllä, tän "uuden" Masin kanssa ja mun "uudella" ohjaustyylillä! Ihanaa, ihanaa, ihanaa!
Jipsin ja Masin kanssa tehtiin suosiolla vaan esteelle 23 asti, joka oli ensimmäinen kontaktieste ja puomi loppuen käytännössä seinään. Molemmat suoritti kontaktin ihan superisti! :) Muistin oikeesti ohjata sen laskeutusmispaikan... ainut lievä epävarmuus tuli Masilla ensimmäisen kerran tosiaan johtuen tuosta lähellä olevasta seinästä. Käskytin toistamiseen ja Masi tuli alas asti. Olis toki voinut ihan vaan odottaakin, varmasti olisi itsekin tullut alas asti. ;)
Seuraavana oli Jokrun vuoro. :) Kakara päätti sitten laittaa pystyyn aikamoisen huutokonsertin halliin päästyään. Nää tilanteet täytyy selvästi ottaa tehokkaasti työnalle! Se, että reagoiko enemmän hallissa oleviin ihmisiin, naapurikentän koiriin vai tilanteeseen ylipäänsä, ei nyt mulle ihan auennut.. ehkä paremminkin kaikkiin yhdessä. Ja jo autossa odotellessa Jokruhan meinaa käydä vähän kierroksilla, siinä missä Jippumasikin... ;) Jokrulla on kuitenkin ollut havaittavissa noita innostumisia tai lieviä epävarmuus-kohtauksia vastaavissa tilanteissa... Rauhoittui kyllä ja kykeni ihan superisti hommiin. Tehtiin radan esteet 1-8 pienissä pätkissä, mutta tehtiin silti. Toistan nyt itseäni aika pahasti, mutta ihan Superisti kakara tuli ohjauksiin ja kappas, kun se suorittaa hienosti. Tolla esteen tarjoamistreenillä on kyllä ihan valtaisa vaikutus kakaraan! Mä oon vieläkin ihan hämmentynyt, kuinka hienosti Jokru aksasi! Ja ihan oikeaa Aksaa! :) Mun Pätevä Poika! <3 Wau!! Ja tosiaan, kun vaan alotettiin omat treenit ja tekeminen Jokrun kanssa, niin se vähät välitti enää muista "häiriötekijöistä".. mikä on mun mielestä kuitenkin pääasia! Sain kaupan päällisiksi oikein hyviä vinkkejä myös kakaran kanssa touhuiluun yleensä, hyvällä mallillahan touhu kai periaatteessa on mutta aina on varaa parantaa. Ja koska tavoite on se täydellinen harrastuskoira kaikin puolin, niin mitäpä sitä ei kokeilisi... pääasiassa pitäisi siis saada työstettyä noi tilanteetkin sille mallille, että Jokru tarjoaisi myös niissä itse toimintoa ja kontaktia eikä vain käskystä.
Illalla oli vielä ohjelmassa Jirkan pentutreenit ja mun luotto Jokrun jaksamiseen oli hitusen yltiöoptimistinen.. eihän se illalla jaksanut enää. :/ niin mun moka! Tuli havaittua kirjaimellisesti, kun bc:n jalat käy mutta aivot ei pysy mukana. :) mutta tästä opimme jälleen! Ei sais kiusata pikkukakaraa, se on vasta 7.5kk, vaikka sitä ei meinaa oikein muistaa....
Kaikki koissut pääsi siis treenaamaan ja Jipsi aloitti. Tarviiko enää edes kertoa, että aksa Jipsin kanssa on niin Nautinto! Jipsi meni ihan sairaan mageesti ja ainoat kohdat, jossa mitään ihmeellistä kävi, oli sellaisia joissa mun ohjaus ei ollut just niin kun olisi pitäny tms. Lähinnä seuraus oli jotain lieviä kaarroksia tms. Yksi radan kohta oli, johon kokeiltiin sekä Jipulla että Masilla useita eri vaihtoehtoja. Kyseiseen kohtaan olin itse ajatellut poispäinkäännöksen, mikä toimikin oikein hyvin. Pitää vaan muistaa olla huolellinen ohjauksen kanssa.. monesti toi onnistuu meillä Jipsin kanssa ekalla kerralla, mutta jos joutuu alkaa hiomaan, niin sitte se ei onnistu millään. No nyt tuota ei käynyt, mutta kaikenkaikkiaan jäin itse liikaa kiinni ohjaukseen, jolloin olin auttamatta myöhässä jatkosta. Radassa oli useampikin kohta, missä estevälit oli oikeasti pitkät ja voi sitä juoksun määrää. ;) Mun pitää ehkä oikeesti lähtee kunnon lenkille....
Masi pääsi esteille seuraavaksi ja se oli ihan Super! <3 radan toisen esteen rima oli 35cm ja vähän arvoin, että pitäisköhän toi laskea.. noh, ehkä noitakin on jokunen silloin tällöin ihan hyvä kokeilla. Eipä ollut ongelmia. Jos mun toisaalti pitää muistaa Masin kanssa huolellisempi rytmitys, pitää odottaa mutta EI mennä käsikädessä koiran kanssa. ;) ja mitä ihmettä tapahtui esteiden neljä ja viisi välissä... Masihan vallan bongasi kauempana olleen hypyn ja sinne jäbä irtosi superisti pari kertaa. wtf?! :D mutta tää oli enemmänkin positiivinen irtoaminen! Siistiä! Masi ei todellakaan siis ollut kädessä kiinni tässä treenissä! :) ihanaa! Kumma vaikutus niinkin perusasioilla kuin että pitää kontaktin koiraan ;) rytmittää omaa liikettä ja ennakoi ajoissa. :D kappas vaan! Masi teki taas ihan superisti töitä ja se niin Rakastaa aksaa! Niin mäkin kyllä, tän "uuden" Masin kanssa ja mun "uudella" ohjaustyylillä! Ihanaa, ihanaa, ihanaa!
Jipsin ja Masin kanssa tehtiin suosiolla vaan esteelle 23 asti, joka oli ensimmäinen kontaktieste ja puomi loppuen käytännössä seinään. Molemmat suoritti kontaktin ihan superisti! :) Muistin oikeesti ohjata sen laskeutusmispaikan... ainut lievä epävarmuus tuli Masilla ensimmäisen kerran tosiaan johtuen tuosta lähellä olevasta seinästä. Käskytin toistamiseen ja Masi tuli alas asti. Olis toki voinut ihan vaan odottaakin, varmasti olisi itsekin tullut alas asti. ;)
Seuraavana oli Jokrun vuoro. :) Kakara päätti sitten laittaa pystyyn aikamoisen huutokonsertin halliin päästyään. Nää tilanteet täytyy selvästi ottaa tehokkaasti työnalle! Se, että reagoiko enemmän hallissa oleviin ihmisiin, naapurikentän koiriin vai tilanteeseen ylipäänsä, ei nyt mulle ihan auennut.. ehkä paremminkin kaikkiin yhdessä. Ja jo autossa odotellessa Jokruhan meinaa käydä vähän kierroksilla, siinä missä Jippumasikin... ;) Jokrulla on kuitenkin ollut havaittavissa noita innostumisia tai lieviä epävarmuus-kohtauksia vastaavissa tilanteissa... Rauhoittui kyllä ja kykeni ihan superisti hommiin. Tehtiin radan esteet 1-8 pienissä pätkissä, mutta tehtiin silti. Toistan nyt itseäni aika pahasti, mutta ihan Superisti kakara tuli ohjauksiin ja kappas, kun se suorittaa hienosti. Tolla esteen tarjoamistreenillä on kyllä ihan valtaisa vaikutus kakaraan! Mä oon vieläkin ihan hämmentynyt, kuinka hienosti Jokru aksasi! Ja ihan oikeaa Aksaa! :) Mun Pätevä Poika! <3 Wau!! Ja tosiaan, kun vaan alotettiin omat treenit ja tekeminen Jokrun kanssa, niin se vähät välitti enää muista "häiriötekijöistä".. mikä on mun mielestä kuitenkin pääasia! Sain kaupan päällisiksi oikein hyviä vinkkejä myös kakaran kanssa touhuiluun yleensä, hyvällä mallillahan touhu kai periaatteessa on mutta aina on varaa parantaa. Ja koska tavoite on se täydellinen harrastuskoira kaikin puolin, niin mitäpä sitä ei kokeilisi... pääasiassa pitäisi siis saada työstettyä noi tilanteetkin sille mallille, että Jokru tarjoaisi myös niissä itse toimintoa ja kontaktia eikä vain käskystä.
Illalla oli vielä ohjelmassa Jirkan pentutreenit ja mun luotto Jokrun jaksamiseen oli hitusen yltiöoptimistinen.. eihän se illalla jaksanut enää. :/ niin mun moka! Tuli havaittua kirjaimellisesti, kun bc:n jalat käy mutta aivot ei pysy mukana. :) mutta tästä opimme jälleen! Ei sais kiusata pikkukakaraa, se on vasta 7.5kk, vaikka sitä ei meinaa oikein muistaa....
tiistai 7. lokakuuta 2014
Treenejä, treenejä..
No ei meidän elämä nyt ihan pelkkää treeniä ole, välillä on aina ulkoiltukin. ;)
Perjantaina oli taas Koirakoutsin tokot. Kokeiltiin tuolla uutena asiana tunnaria, johon saatiin Riitalta oikein mainiot vinkit tornimallilla. Lisäksi tehtiin ainakin vauhdikkaita sivulletuloja, paikallaoloja, luoksepäästävyys :) ja hieman stoppeja. Jokrulle oli normaalia isompi häiriö, kun paikalla oli myös Bingis-sisko. ;)
Sunnuntaina päästiin tokoilemaan Miikun parin muun kasvattin ja Miikun koirien kanssa Levekin upeelle uudelle kentälle. :) Eipä tullut mieleen, että olis voinu olla kohtuullista kakaroille päästä edes moikkaamaan Miikkua ennen treeniä. ;) Meinasi olla meinaan Jokrulla hitusen haastavaa keskittyä hommiin, vaikka ihmeen hyvin pystyikin osittain. ;) Aluksi koitettiin Ilonan kanssa hyppyesteellä luoksekutsumista esteen yli. Joo, hienosti Jokru haki hypyn, silloin kun sattui muistamaan itse treenin eikä viilettänyt Miikun luokse. ;) Muuten tehtiin hieman sivulletuloja ja seuraamisen aloitusta. Yksi pidempi luoksetulo (upeella vauhdilla kakaratuli) sekä tehtiin molemmat paikallaolot. Lisäksi vielä pyysin Ilonaa kasaamaan meille tunnaritornin. Tää osoittautui ihan liian helpoksi, joten levitettiin tunnarit samantien vaakatasoon. Jäin sitten vaan tyhmänä odottamaan kontaktia, vaikka koira oli jo hienosti hajulla.. ;) ihan superisti silti Jokru haki omaa kapulaa!
Eilen käytiin omalla kentällä kokeilemassa hitusen aksaa, pääasiassa esteen tarjoamista, vähän pakkovalssia ja niiston alkeita. Onneks Tanja tuli paikalle, kun yritin kakaran kanssa taas vähän liikaa.. ;)
Kevennykseksi hieman kuvasaastetta viikonlopun ulkoiluista:
Perjantaina oli taas Koirakoutsin tokot. Kokeiltiin tuolla uutena asiana tunnaria, johon saatiin Riitalta oikein mainiot vinkit tornimallilla. Lisäksi tehtiin ainakin vauhdikkaita sivulletuloja, paikallaoloja, luoksepäästävyys :) ja hieman stoppeja. Jokrulle oli normaalia isompi häiriö, kun paikalla oli myös Bingis-sisko. ;)
Sunnuntaina päästiin tokoilemaan Miikun parin muun kasvattin ja Miikun koirien kanssa Levekin upeelle uudelle kentälle. :) Eipä tullut mieleen, että olis voinu olla kohtuullista kakaroille päästä edes moikkaamaan Miikkua ennen treeniä. ;) Meinasi olla meinaan Jokrulla hitusen haastavaa keskittyä hommiin, vaikka ihmeen hyvin pystyikin osittain. ;) Aluksi koitettiin Ilonan kanssa hyppyesteellä luoksekutsumista esteen yli. Joo, hienosti Jokru haki hypyn, silloin kun sattui muistamaan itse treenin eikä viilettänyt Miikun luokse. ;) Muuten tehtiin hieman sivulletuloja ja seuraamisen aloitusta. Yksi pidempi luoksetulo (upeella vauhdilla kakaratuli) sekä tehtiin molemmat paikallaolot. Lisäksi vielä pyysin Ilonaa kasaamaan meille tunnaritornin. Tää osoittautui ihan liian helpoksi, joten levitettiin tunnarit samantien vaakatasoon. Jäin sitten vaan tyhmänä odottamaan kontaktia, vaikka koira oli jo hienosti hajulla.. ;) ihan superisti silti Jokru haki omaa kapulaa!
Eilen käytiin omalla kentällä kokeilemassa hitusen aksaa, pääasiassa esteen tarjoamista, vähän pakkovalssia ja niiston alkeita. Onneks Tanja tuli paikalle, kun yritin kakaran kanssa taas vähän liikaa.. ;)
Kevennykseksi hieman kuvasaastetta viikonlopun ulkoiluista:
perjantai 3. lokakuuta 2014
Jokru aksaa!!
Jokrulla oli eilen aksatreenit!! :D wau! On se iso poika! Huimat 7kk.... ;)
Mutta joo, käytiin hallilla Bingis-siskon kanssa ja Tanja samalla vähän katsoi meidän perään. Hyvä niin! Ihan alkuun ihan hitusen tokoa, tottahan toki.. Halusin taas testailla niitä vauhdikkaampia sivulletuloja ja wau! Kyllä se Jokru tulee sivulle aika hienolla vauhdilla ja innolla! <3 Siisti tokokoira! Taidettiin ottaa yksi seuraamisen aloituskin ihan muutaman askeleen verran. Siinä Jokru kyllä painaa jalkaa aika paljon. Pitäis vissiin tehdä jotain tuolle....
Alkeisaksaa tehtiin ainakin hypyn tarjoamista parilla eri variaatiolla, pakkovalssin merkkauksia ja ihan pakkovalssiakin sekä vähän mutkaputkea. On se Jokru vaan pätevä! :)
Mutta joo, käytiin hallilla Bingis-siskon kanssa ja Tanja samalla vähän katsoi meidän perään. Hyvä niin! Ihan alkuun ihan hitusen tokoa, tottahan toki.. Halusin taas testailla niitä vauhdikkaampia sivulletuloja ja wau! Kyllä se Jokru tulee sivulle aika hienolla vauhdilla ja innolla! <3 Siisti tokokoira! Taidettiin ottaa yksi seuraamisen aloituskin ihan muutaman askeleen verran. Siinä Jokru kyllä painaa jalkaa aika paljon. Pitäis vissiin tehdä jotain tuolle....
Alkeisaksaa tehtiin ainakin hypyn tarjoamista parilla eri variaatiolla, pakkovalssin merkkauksia ja ihan pakkovalssiakin sekä vähän mutkaputkea. On se Jokru vaan pätevä! :)
torstai 2. lokakuuta 2014
Jipsi Elinan treenissä
Sillä välin, kun mä suuntasin Jippumasin kanssa Kaarinaan Elinan treeniin, niin Jokru pääsi Miikun lauman luokse maalle rellestämään. Ja olikin rellestänyt ihan koko rahan edestä.... :D
Pistetään tähän taas lainaten muutama aivan loistava Miikun kuvaotos eiliseltä:
Jipsin kanssa päästiin tosiaan treenaamaan Kaarinaan. Ratana meillä oli sama, kun sunnuntaina Masin kanssa Sastamalassa ja itseasiassa koko treeni oli samalla idealla. Toi rataantutustuminen on mun kohdalla juurikin se asia, mihin pitää keskittyä nykyisin erityisen huolella! Se on meinaan semmonen asia, että ne koirat linjat löytyy yllätäen aika hyviksi, kun radan ohjaus ja omat linjat on itsellä hallussa. Ja mikä parasta, Jipsi suoritti treenissä joka ikisen kontaktin ihan täydellisesti!! Me ehdittiin ennen rataa ottaa A kahdesti ja puomikin pariin kertaan. Ohjasin huolella ja olin rauhallinen, ja voilaa... :) Ihana, paras Jippis! <3
Ensin tehtiin samainen 21 esteen rata, kun Masin kanssa sunnuntaina. Ja lopuksi vielä koko hemmetin rata kisanomaisena, eli kokonaista 33 estettä!! Matkalla tuli yksi ainokainen semi-virhe, mitä tuskin sitäkään olisi kielloksi laskettu. Vitsit, me oltiin Jipsin kanssa niin liekeissä!! :) Koskaan varsinaisessa tutustumistreenissä tehtiin vaan se 21 estettä, niin se sujui nytkin huomattavasti jouhevammin kun loppurata, mutta kohtuullisesti meni myös loppu. :) Mulla ei ollut kiire (yhtä kohtaa lukuunottamatta, juuri se missä se semivirhekin tuli), koiralla ei ollut tilanteita että se olisi joutunut kysymään ja räkyttämään. Kuulemma meno näyttikin juuri niin luontevalta, kun agilityn pitäisikin näyttää! Ihan parasta!
Summasummarum, mitä tästä opimme.... mun pitäisi keskittyä huomattavasti enemmän virtuaaliseen radan läpikäymiseen ja ylipäänsä mielikuvatreeniin. :) ja hyvä huomio, mikäli mielikuvatreenissä tulee radalla kohta, jolloin sekoaa ja ajatus katkeaa tms, niin rata olisi hyvä aloittaa alusta. Useimmiten näissä katkoskohdissa juuri radalla koirankin kanssa tulee ne virheet ja ajatuskatkokset. ;)
Pistetään tähän taas lainaten muutama aivan loistava Miikun kuvaotos eiliseltä:
Kaikki kuvat (c) Katri Pietilä |
Komeaakin komeampi Jokru-poika 7kk |
Jipsin kanssa päästiin tosiaan treenaamaan Kaarinaan. Ratana meillä oli sama, kun sunnuntaina Masin kanssa Sastamalassa ja itseasiassa koko treeni oli samalla idealla. Toi rataantutustuminen on mun kohdalla juurikin se asia, mihin pitää keskittyä nykyisin erityisen huolella! Se on meinaan semmonen asia, että ne koirat linjat löytyy yllätäen aika hyviksi, kun radan ohjaus ja omat linjat on itsellä hallussa. Ja mikä parasta, Jipsi suoritti treenissä joka ikisen kontaktin ihan täydellisesti!! Me ehdittiin ennen rataa ottaa A kahdesti ja puomikin pariin kertaan. Ohjasin huolella ja olin rauhallinen, ja voilaa... :) Ihana, paras Jippis! <3
Ensin tehtiin samainen 21 esteen rata, kun Masin kanssa sunnuntaina. Ja lopuksi vielä koko hemmetin rata kisanomaisena, eli kokonaista 33 estettä!! Matkalla tuli yksi ainokainen semi-virhe, mitä tuskin sitäkään olisi kielloksi laskettu. Vitsit, me oltiin Jipsin kanssa niin liekeissä!! :) Koskaan varsinaisessa tutustumistreenissä tehtiin vaan se 21 estettä, niin se sujui nytkin huomattavasti jouhevammin kun loppurata, mutta kohtuullisesti meni myös loppu. :) Mulla ei ollut kiire (yhtä kohtaa lukuunottamatta, juuri se missä se semivirhekin tuli), koiralla ei ollut tilanteita että se olisi joutunut kysymään ja räkyttämään. Kuulemma meno näyttikin juuri niin luontevalta, kun agilityn pitäisikin näyttää! Ihan parasta!
Summasummarum, mitä tästä opimme.... mun pitäisi keskittyä huomattavasti enemmän virtuaaliseen radan läpikäymiseen ja ylipäänsä mielikuvatreeniin. :) ja hyvä huomio, mikäli mielikuvatreenissä tulee radalla kohta, jolloin sekoaa ja ajatus katkeaa tms, niin rata olisi hyvä aloittaa alusta. Useimmiten näissä katkoskohdissa juuri radalla koirankin kanssa tulee ne virheet ja ajatuskatkokset. ;)
keskiviikko 1. lokakuuta 2014
Ahneen loppu..?
Jaa, niin miten se menikään, että ahneella on piippinen loppu! Noh, onneks ei ei tullu piippinen loppu, mutta lievä ahneus ehkä iski tuossa kakaran kanssa "aksatessa". Kävästiin maanantaina taas tehokas treeni kaikkien koirien kanssa kentällä, kyllä sitä toisaalti paljon ehtii tunnissa mutta toisaalti aika vierähtää vaikkei edes rakentele mitään rataa tms.
Kaikkien otuksien kanssa treenailtiin siivekkeen kiertoa ja nimenomaan useampaa kierrosta yhteen menoon. Hienosti sujui kaikilla molemmat suunnat. Kummallista, että toi jatkuva kierto on about sata kertaa helpompaa siivekkeen ympäri kun jonkun pelkä tolpan. ;) Jippumasin kanssa tehtiin lisäksi puomin alastuloa ja pääasiassa palkkailin namia heittämällä, kun jäin itse reilusti taakse. Hienosti Jipsikin alkoi hakea ihan alas asti. Masin kontaktit on vaan niin huikean hienot! <3 miten mä oonkin onnistunut sille kouluttamaan ne noin hienoiksi?! ;) ihanaa! Mä en vaan saa kisata sen kanssa ja käydä pilaamassa vapautuksia... Masi sai tehdä lisäksi jokusen esteen tarjoamisen kauempaa. Luopumista muistin myös ottaa taas muutamien namien verran molemmille. Hyvin valkoiset on tuonkin hoksanneet, mutta hauska huomata ero Jokruun, jonka kanssa tätä on tehty jo paljon...
Jokrukin teki esteen tarjoamista (aika kaukaakin se jo esteen hakee :), siivekkeen kiertoa (tulipa ykskaks mieleen, etten muistanut taas tarjoamistreenin yhteydessä ottaa niitä sivuttaistarjoamisia..) ja sitten yhdellä esteellä vähän jos mitä ohjauksia tai niiden osia. :D ja tässä kohtaa muhun iski hirvee ahneus... Kakara oli vaan niin pätevä ja se hoksasi kaiken! Mitä sitte tehtiin ainakin.. aloitettiin putken tarjoamisella ja hetken päästä jo rallateltiinkin putkea. JA kakara haki jo pimeää putken suutakin!! Vähän kokeiltiin takaakiertoa, niiston, pakkovalssin ja ihmisnuolen palkkausta (jarrutuksia ja kokoamisia) sekä lelulle ohjauksia. Vitsit, että toi kakara on niin pätevä!! <3 tässä vissiin tuleekin se bortsun hienous, että kun kakara vaan hoksaa, mitä haluan ni se ns oppii sen kerrasta. Ainiin, tehtiinhän me sylkkäriäkin siivekkeellä! ;)
Eilen Jokru pääsi myös kentän reunalle hieman treenailemaan on-offia. Mun oli myös ihan pakko päästä kokeilemaan jokunen toisto sivulletuloja ja voi jummi!! Mä sain touhuun varmasti jo hyvän osan siitä ilmeestä, mitä Jokru näytti Jirkan kanssa treenatessa! :) Leluirrotus tapahtui kerrankin heti eikä huomenna ja ollessani itse hieman skarpimmassa asennossa (enkä niin tikkujäykkänä ;) Jokru tuli sivulle niinkun salamana. Wau! Mutta... kaksi ekaa toistoa oli loistavia ja olisi taas pitänyt jättää siihen. Kaksi seuraavaakin oli hyviä, hienommalla sykkeellä kun aiemmin, mutta ei loistavia. ;) Tässä täytyy ehdottomasti muistaa jatkossa maltti ja tekee mieluummin ne kaksi loistavaa toistoa kuin neljä hyvää. :) mutta toivottavasti opin itsekin! ;) Kaupanpäällisiksi käytiin hetkinen pyörimässä Hervannan keskustassa ja olipa tämäkin loistava pimeätreeni! Hervannassa tunnetusti on vilinää, kuten nytkin ja saatiin taas monen monta ihmetyksen aihetta kakaralle mutta ennen kaikkea kaikki ihmetykset tuli ilman äänireagointia. Loistavaa! :)
Ainiin ja ehdittiinhän me ulkoilemaankin meidän uudella ulkoilureitillä, hyväksi paikaksi todettiin edelleenkin! :)
Kaikkien otuksien kanssa treenailtiin siivekkeen kiertoa ja nimenomaan useampaa kierrosta yhteen menoon. Hienosti sujui kaikilla molemmat suunnat. Kummallista, että toi jatkuva kierto on about sata kertaa helpompaa siivekkeen ympäri kun jonkun pelkä tolpan. ;) Jippumasin kanssa tehtiin lisäksi puomin alastuloa ja pääasiassa palkkailin namia heittämällä, kun jäin itse reilusti taakse. Hienosti Jipsikin alkoi hakea ihan alas asti. Masin kontaktit on vaan niin huikean hienot! <3 miten mä oonkin onnistunut sille kouluttamaan ne noin hienoiksi?! ;) ihanaa! Mä en vaan saa kisata sen kanssa ja käydä pilaamassa vapautuksia... Masi sai tehdä lisäksi jokusen esteen tarjoamisen kauempaa. Luopumista muistin myös ottaa taas muutamien namien verran molemmille. Hyvin valkoiset on tuonkin hoksanneet, mutta hauska huomata ero Jokruun, jonka kanssa tätä on tehty jo paljon...
Jokrukin teki esteen tarjoamista (aika kaukaakin se jo esteen hakee :), siivekkeen kiertoa (tulipa ykskaks mieleen, etten muistanut taas tarjoamistreenin yhteydessä ottaa niitä sivuttaistarjoamisia..) ja sitten yhdellä esteellä vähän jos mitä ohjauksia tai niiden osia. :D ja tässä kohtaa muhun iski hirvee ahneus... Kakara oli vaan niin pätevä ja se hoksasi kaiken! Mitä sitte tehtiin ainakin.. aloitettiin putken tarjoamisella ja hetken päästä jo rallateltiinkin putkea. JA kakara haki jo pimeää putken suutakin!! Vähän kokeiltiin takaakiertoa, niiston, pakkovalssin ja ihmisnuolen palkkausta (jarrutuksia ja kokoamisia) sekä lelulle ohjauksia. Vitsit, että toi kakara on niin pätevä!! <3 tässä vissiin tuleekin se bortsun hienous, että kun kakara vaan hoksaa, mitä haluan ni se ns oppii sen kerrasta. Ainiin, tehtiinhän me sylkkäriäkin siivekkeellä! ;)
Eilen Jokru pääsi myös kentän reunalle hieman treenailemaan on-offia. Mun oli myös ihan pakko päästä kokeilemaan jokunen toisto sivulletuloja ja voi jummi!! Mä sain touhuun varmasti jo hyvän osan siitä ilmeestä, mitä Jokru näytti Jirkan kanssa treenatessa! :) Leluirrotus tapahtui kerrankin heti eikä huomenna ja ollessani itse hieman skarpimmassa asennossa (enkä niin tikkujäykkänä ;) Jokru tuli sivulle niinkun salamana. Wau! Mutta... kaksi ekaa toistoa oli loistavia ja olisi taas pitänyt jättää siihen. Kaksi seuraavaakin oli hyviä, hienommalla sykkeellä kun aiemmin, mutta ei loistavia. ;) Tässä täytyy ehdottomasti muistaa jatkossa maltti ja tekee mieluummin ne kaksi loistavaa toistoa kuin neljä hyvää. :) mutta toivottavasti opin itsekin! ;) Kaupanpäällisiksi käytiin hetkinen pyörimässä Hervannan keskustassa ja olipa tämäkin loistava pimeätreeni! Hervannassa tunnetusti on vilinää, kuten nytkin ja saatiin taas monen monta ihmetyksen aihetta kakaralle mutta ennen kaikkea kaikki ihmetykset tuli ilman äänireagointia. Loistavaa! :)
Ainiin ja ehdittiinhän me ulkoilemaankin meidän uudella ulkoilureitillä, hyväksi paikaksi todettiin edelleenkin! :)
maanantai 29. syyskuuta 2014
Pätevien poikien sunnuntai
Eilinen oli todellakin pätevien poikien treenipäivä! :) Voi jestas!! Masi oli ensin Elinan valmennuksessa Sastamalassa ja Jokru illalla Jirkan treeneissä Arboretumilla.
Mä arvoin pitkään Elinan treenin suhteen, kumman valkoisen kanssa treenaisin. Ja koska päivän teema oli rataantutustuminen ja virtuaalikoiran ohjaus (ja toki koska Jipsin varpaat ei niin tunnu tykkäävän tuosta hiekka-alustasta), niin päädyin lopulta Masiin. Ja todellakin hyvä niin! Masi oli huikea, joskin mä itsekin taisi olla aika hyvässä ohjausmoodissa. Mulla oli ajoittain rataantutustumisessa LIIAN nopea koira ;) mukana mutta toisaalti radalla koiran kanssa pidin kontaktin koiraan KOKO AJAN!! :D Wau! Ohjaaminen tuntui ihan mielettömän hyvältä. Koska maltoin huolella ohjaamisen ja kontaktin suhteen, niin en ollut kertaakaan mistään myöhässä, toisaalti onnistuin rytmittämään aika huikean hyvin omaa liikettä, eikä Masille tullut koko treenin aikana YHTÄKÄÄN kieltoa!! Yhdessä poispäin lähetyksessä meinasi olla kielto lähelä, mutta hemmetti kun mä vain pidin ohjauksen ja katseen koiran linjassa, niin sitäkään kieltoa ei tullut! Jos siis treenissä Masi oli huikean pätevä, niin empä mä itsekään pöllömpi ollut! ;) todellakin siis pisteen itselle! Ja miten hyvältä aksa tuntui!
Mitä treenissä sitten tehtiin erilailla. Rataantutustuminen oli aika normaali, ehkä jopa hitusen lyhyempi aika. Itsellä oli siinä kohtaa hieman epävarmaa, muistaisinko edes rataa. ;) Tutustumisen jälkeen saatiin pari pari kohtaa, jonka jälkeen aloitettiin virtuaalikoiran ohjaus. Ensin pareittain mielikuvaharjoitteluna, jonka jälkeen virtuaalikoiran ohjaus.
Itse treenissä koiran kanssa jouduttiin hieman hinkkaamaan kepeille lähetystä. Rata oli itseasiassa osittain samantyyppinen kun viikko sitten Takujen koulutuksessa, mutta peilikuvana. Mm kepeille meno oli samasta kulmasta, mutta toki nyt sitten pimeään kulmaan. Masi tarvii noissa törkkäsyä, varsinkin kun mulla olisi taipumus vain heittää koira kepeille, mikä ei ihan Masin kanssa toimi. Toisaalti tuossakin kohdassa ei ollut mikään kiire ja törkkäsyyn ehti oikein hyvin, niin miksi ei sitten auttaisi koiraa. Toisaalti piti muistaa olla huolellinen ohjaavan käden kanssa.
Välillä ehdittiin hetkeksi kotiin lepäämään ja nautiskelemaan auringon paisteesta takapihalle, jonka jälkeen illalla oli ohjelmassa Jokrun pentutreenit Jirkan opeissa. Tällä kertaa paikkana oli Arboretumin kartanon pihamaa. Koska treenit oli vasta iltasella, päästiin kaupanpäällisiksi treenaamaan taas hämärässä. Alkutreeniksi otettiin lämmittelynä vähän on-offia, johon Jirka sai treenikaveriksi itselleen Nanon. :) ja olipa meille muuten hyvä juttu! Nanolla kun meinaa tulla hieman ääntelyä, mikä on taas Jokrulle vaikein mahdollinen häiriö. Vaikkakin, tähän väliin saa heti todeta, että Jokru oli illan treeneissä ihan HUIKEA!! Meillä ei tullut yhtäkään reaktiota, vaikka kakara selvästi väsyi ja paljon. ;) Uusi paikka, hämärää ja ohi meni monia ihmisiä JA koiria. Reaktio oli kerran jo lähellä, kun Nano innostui haukkumaan jollekin, mutta saatiin silti vältettyä. Jess! Kartanon päärakennuksen portailla käytiin tekemässä paikkaistumista niin, että itse pääsi kunnolla näkösuojaan. Ja lisämausteena oli se, että sisarukset sai istua aikalailla nenäkkäin. ;)
Musta tuntui, että mä sain ensimmäistä kertaa "heräteltyä" Jokrun tekemiseen yhdessä mun kanssa treenin aluksi. Jokrulle ehkä yksi merkittävimmistä tekijöistä on toi nopea palkkaaminen ja mun pitää erityisesti keskittyä siihen. Mitä enemmän mä ite lasken oman vireeni ja oon sellai vähän niinkun hitaalla tekemässä ja ennen kaikkea palkkaamassa, niin sitä enemmän koirakin on. ;) ihan turha silloin ihmetellä, miten koira on vähän rauhallisella moodilla eikä sen ilme ole sellainen, kun haluaisin.
Mä sain lisäksi Jirkan taas demoamaan joitakin juttuja Jokrun kanssa ja voi jummi! Mun koira näyttää ihan sairaan makeelta!! Joskin mun tarvii ehdottomasti opetella leikkimään entistä enemmän ja nimenomaan saada siihen perusasentoon tuloon enemmän ILMETTÄ! :) Jirka antoikin hieman vinkkejä kokeiltaviksi asioiksi.. jospa se siitä lähtisi. Nyt kuitenkin unohdetaan hetkeksi nysvääminen asennon suoruuden yms suhteen. Nyt haetaan sitä ilmettä ja vauhtia! :D nysvätään sitten taas seuraavassa vaiheessa, ehkä....
Mä arvoin pitkään Elinan treenin suhteen, kumman valkoisen kanssa treenaisin. Ja koska päivän teema oli rataantutustuminen ja virtuaalikoiran ohjaus (ja toki koska Jipsin varpaat ei niin tunnu tykkäävän tuosta hiekka-alustasta), niin päädyin lopulta Masiin. Ja todellakin hyvä niin! Masi oli huikea, joskin mä itsekin taisi olla aika hyvässä ohjausmoodissa. Mulla oli ajoittain rataantutustumisessa LIIAN nopea koira ;) mukana mutta toisaalti radalla koiran kanssa pidin kontaktin koiraan KOKO AJAN!! :D Wau! Ohjaaminen tuntui ihan mielettömän hyvältä. Koska maltoin huolella ohjaamisen ja kontaktin suhteen, niin en ollut kertaakaan mistään myöhässä, toisaalti onnistuin rytmittämään aika huikean hyvin omaa liikettä, eikä Masille tullut koko treenin aikana YHTÄKÄÄN kieltoa!! Yhdessä poispäin lähetyksessä meinasi olla kielto lähelä, mutta hemmetti kun mä vain pidin ohjauksen ja katseen koiran linjassa, niin sitäkään kieltoa ei tullut! Jos siis treenissä Masi oli huikean pätevä, niin empä mä itsekään pöllömpi ollut! ;) todellakin siis pisteen itselle! Ja miten hyvältä aksa tuntui!
Mitä treenissä sitten tehtiin erilailla. Rataantutustuminen oli aika normaali, ehkä jopa hitusen lyhyempi aika. Itsellä oli siinä kohtaa hieman epävarmaa, muistaisinko edes rataa. ;) Tutustumisen jälkeen saatiin pari pari kohtaa, jonka jälkeen aloitettiin virtuaalikoiran ohjaus. Ensin pareittain mielikuvaharjoitteluna, jonka jälkeen virtuaalikoiran ohjaus.
Itse treenissä koiran kanssa jouduttiin hieman hinkkaamaan kepeille lähetystä. Rata oli itseasiassa osittain samantyyppinen kun viikko sitten Takujen koulutuksessa, mutta peilikuvana. Mm kepeille meno oli samasta kulmasta, mutta toki nyt sitten pimeään kulmaan. Masi tarvii noissa törkkäsyä, varsinkin kun mulla olisi taipumus vain heittää koira kepeille, mikä ei ihan Masin kanssa toimi. Toisaalti tuossakin kohdassa ei ollut mikään kiire ja törkkäsyyn ehti oikein hyvin, niin miksi ei sitten auttaisi koiraa. Toisaalti piti muistaa olla huolellinen ohjaavan käden kanssa.
Välillä ehdittiin hetkeksi kotiin lepäämään ja nautiskelemaan auringon paisteesta takapihalle, jonka jälkeen illalla oli ohjelmassa Jokrun pentutreenit Jirkan opeissa. Tällä kertaa paikkana oli Arboretumin kartanon pihamaa. Koska treenit oli vasta iltasella, päästiin kaupanpäällisiksi treenaamaan taas hämärässä. Alkutreeniksi otettiin lämmittelynä vähän on-offia, johon Jirka sai treenikaveriksi itselleen Nanon. :) ja olipa meille muuten hyvä juttu! Nanolla kun meinaa tulla hieman ääntelyä, mikä on taas Jokrulle vaikein mahdollinen häiriö. Vaikkakin, tähän väliin saa heti todeta, että Jokru oli illan treeneissä ihan HUIKEA!! Meillä ei tullut yhtäkään reaktiota, vaikka kakara selvästi väsyi ja paljon. ;) Uusi paikka, hämärää ja ohi meni monia ihmisiä JA koiria. Reaktio oli kerran jo lähellä, kun Nano innostui haukkumaan jollekin, mutta saatiin silti vältettyä. Jess! Kartanon päärakennuksen portailla käytiin tekemässä paikkaistumista niin, että itse pääsi kunnolla näkösuojaan. Ja lisämausteena oli se, että sisarukset sai istua aikalailla nenäkkäin. ;)
Musta tuntui, että mä sain ensimmäistä kertaa "heräteltyä" Jokrun tekemiseen yhdessä mun kanssa treenin aluksi. Jokrulle ehkä yksi merkittävimmistä tekijöistä on toi nopea palkkaaminen ja mun pitää erityisesti keskittyä siihen. Mitä enemmän mä ite lasken oman vireeni ja oon sellai vähän niinkun hitaalla tekemässä ja ennen kaikkea palkkaamassa, niin sitä enemmän koirakin on. ;) ihan turha silloin ihmetellä, miten koira on vähän rauhallisella moodilla eikä sen ilme ole sellainen, kun haluaisin.
Mä sain lisäksi Jirkan taas demoamaan joitakin juttuja Jokrun kanssa ja voi jummi! Mun koira näyttää ihan sairaan makeelta!! Joskin mun tarvii ehdottomasti opetella leikkimään entistä enemmän ja nimenomaan saada siihen perusasentoon tuloon enemmän ILMETTÄ! :) Jirka antoikin hieman vinkkejä kokeiltaviksi asioiksi.. jospa se siitä lähtisi. Nyt kuitenkin unohdetaan hetkeksi nysvääminen asennon suoruuden yms suhteen. Nyt haetaan sitä ilmettä ja vauhtia! :D nysvätään sitten taas seuraavassa vaiheessa, ehkä....
torstai 25. syyskuuta 2014
Lisää omatoimitreenausta
Remminpäällä iski heti hyvistä treeneistä ahneus ja niin mun oli pakko käydä eilenkin kentällä hieman treenaamassa. ;) vaikka eipä tuossa mitään huonoa ollut, pääosin eilisetkin minitreenit meni oikein mallikkaasti. Ehdin tekemään valkoisten kanssa yhdet setit molempien kanssa, pääasiassa tokoa mutta myös tolpan kiertoa.
Jokrun kanssa sitten ahnehdin kahden setin verran, kun ensimmäinen olisi ollut riittävästi! Tehtiin ekassakin setissä jo varmaan vähän liikaa, mut kun kaikki sujui niin hienosti ja koiralla oli kauhee draivi. :) Pääasiassa minimaalisia tokoiluja; seuraamisen käännöksiä, seuraamisen tarjoamista, seisomista, maahanmenoja ja pari pidemmän matkan luoksetuloa ihan perusasentoon asti. Ekan setin päätteeksi kokeiltiin myös tolpan kiertämistä, mikä sujui oikein hyvin. Nyt tarvii homma vaan jalostaa samantien niin, että saan kakaran jatkamaan kiertämistä. Eka setti olis tosiaan ollut just ihan täydellinen! Mut ahne kun on, niin piti ottaa toinen settikin...
Saatiin me toiseenkin settiin joitakin hyviä seuraamisia ja käännöksiä. Pääasiassa halusin kokeilla tässä vielä ohjaamiseen tulemisia ja lelulle lähetyksiä. Perusjutut sujuikin hienosti. Kokeilin silti vielä myös poispäinkäännöksiä pituuden kepin kanssa ja voi uarggg.. Mä en saa tehdä näitä yksin! Niin hyvin kun edellisenä päivänä toi sujuikin ja nyt sain sitte koiran arpomaan, saako lelulle irrota vaiko eikö. No joo, toki tärkein summasummarum itselle, että unohdan ainakin itekseni nää "aksat" ja keskitytään noihin perusjuttuihin ensin huolella. Jahka ne sujuu, niin kokeillaan uudelleen näitä muita. Mut on se kakara(kin!) vaan aika huisi! <3
Selvästi Jokru oli aavistuksen väsynyt kaikenkaikkiaan. Et ainakin jos peräkkäisinä päivinä treenaa tollai "kunnolla", niin ne sessiot PITÄÄ malttaa pitää lyhyinä!!!! Ei saa ahnehtia.. kakara on kuitenkin vasta sen 7kk. Tota ei vaan meinaa muistaa. Suunnattiin treenien jälkeen vielä metsäänkin, jossa Jokru ohepuloi oikein urakalla useampaan kertaan. Saipahan juosta ja valkoiset mukana! Ihanaa, kun Jipsikin innostuu jo välillä riehumaan. Eiköhän se tästä taas Jipsinkin kanssa. Nyt pitäis pikku hiljaa alkaa kyselemään sterkkausaikaa valmiiksi (kunhan keksii sopivan ajankohdan..).
Jokrun kanssa sitten ahnehdin kahden setin verran, kun ensimmäinen olisi ollut riittävästi! Tehtiin ekassakin setissä jo varmaan vähän liikaa, mut kun kaikki sujui niin hienosti ja koiralla oli kauhee draivi. :) Pääasiassa minimaalisia tokoiluja; seuraamisen käännöksiä, seuraamisen tarjoamista, seisomista, maahanmenoja ja pari pidemmän matkan luoksetuloa ihan perusasentoon asti. Ekan setin päätteeksi kokeiltiin myös tolpan kiertämistä, mikä sujui oikein hyvin. Nyt tarvii homma vaan jalostaa samantien niin, että saan kakaran jatkamaan kiertämistä. Eka setti olis tosiaan ollut just ihan täydellinen! Mut ahne kun on, niin piti ottaa toinen settikin...
Saatiin me toiseenkin settiin joitakin hyviä seuraamisia ja käännöksiä. Pääasiassa halusin kokeilla tässä vielä ohjaamiseen tulemisia ja lelulle lähetyksiä. Perusjutut sujuikin hienosti. Kokeilin silti vielä myös poispäinkäännöksiä pituuden kepin kanssa ja voi uarggg.. Mä en saa tehdä näitä yksin! Niin hyvin kun edellisenä päivänä toi sujuikin ja nyt sain sitte koiran arpomaan, saako lelulle irrota vaiko eikö. No joo, toki tärkein summasummarum itselle, että unohdan ainakin itekseni nää "aksat" ja keskitytään noihin perusjuttuihin ensin huolella. Jahka ne sujuu, niin kokeillaan uudelleen näitä muita. Mut on se kakara(kin!) vaan aika huisi! <3
Selvästi Jokru oli aavistuksen väsynyt kaikenkaikkiaan. Et ainakin jos peräkkäisinä päivinä treenaa tollai "kunnolla", niin ne sessiot PITÄÄ malttaa pitää lyhyinä!!!! Ei saa ahnehtia.. kakara on kuitenkin vasta sen 7kk. Tota ei vaan meinaa muistaa. Suunnattiin treenien jälkeen vielä metsäänkin, jossa Jokru ohepuloi oikein urakalla useampaan kertaan. Saipahan juosta ja valkoiset mukana! Ihanaa, kun Jipsikin innostuu jo välillä riehumaan. Eiköhän se tästä taas Jipsinkin kanssa. Nyt pitäis pikku hiljaa alkaa kyselemään sterkkausaikaa valmiiksi (kunhan keksii sopivan ajankohdan..).
keskiviikko 24. syyskuuta 2014
Omatoimitreenejä
Suoraan töistä kävin pakkaamassa koirat autoon ja suunnattiin pitkästä aikaa mökille. Ja mikä mahtava "löytö"; ei yhtäkään hirvikärpästä! :D josko nyt olisi sitten jo riittävän viileetä, että noi ällötykset olisi kuolleet?! En jaksa kyllä uskoa...
Kävin eilen vetämässä kesäryhmän treenit jälleen ja koska paikalla oli vain yksi koirakko, tein osittain Jokrun kanssa samat kuviot. Ja voi jestas! :) Siitä tulee niin magee aksakoira(kin)! Tehtiin ihan vaan lelulle ohjauksia, jopa 90kulmalla. Kaupan päälle vielä pari kokeilua poispäinkäännöksiä pituuden merkkikepin kautta. Leikittiin myös luonnollisesti paljon!
Varsinaisten treenien jälkeen jäin vielä tokoilemaan kaikkien koissujen kanssa. Ja voi vitsit! Miksen tokoile useammin valkoistenkin kanssa?! Ne oli ihan huikeita! Samoin kun oli Jokrukin! Mä en lakkaa hokemasta, kuinka makee harrastuskoira se on!
Pakko lainata tähän Jokrun emän Priiman kasvattajan kuva Priiman isästä:
Mä oon aina tykännyt NIIN paljon tuosta ilmeestä! Ja erityisesti treenatessa Jokrun kanssa näen tuota samaa ilmettä niin paljon! :D ihan mahtavaa! Jos toi Jokrupokru on muutenkin aika loisto-otus, niin tuo ilme on ihan paras! Ehkä mä joskus treenatessa saan napattua kuvan tuosta ilmeestä! ;)
Eilen posti toi myös tilaamani Silvia Trkmanin dvd:t. En ehtinyt vielä kokonaan katsomaan, mutta jo siitä alun puolen tunnin pätkästä tuli esille aika monta loistavaa treeni-ideaa kakaran kanssa! Eikä niistä haittaa oo tehdä valkoistenkaan kanssa... ;)
Kävin eilen vetämässä kesäryhmän treenit jälleen ja koska paikalla oli vain yksi koirakko, tein osittain Jokrun kanssa samat kuviot. Ja voi jestas! :) Siitä tulee niin magee aksakoira(kin)! Tehtiin ihan vaan lelulle ohjauksia, jopa 90kulmalla. Kaupan päälle vielä pari kokeilua poispäinkäännöksiä pituuden merkkikepin kautta. Leikittiin myös luonnollisesti paljon!
Varsinaisten treenien jälkeen jäin vielä tokoilemaan kaikkien koissujen kanssa. Ja voi vitsit! Miksen tokoile useammin valkoistenkin kanssa?! Ne oli ihan huikeita! Samoin kun oli Jokrukin! Mä en lakkaa hokemasta, kuinka makee harrastuskoira se on!
Pakko lainata tähän Jokrun emän Priiman kasvattajan kuva Priiman isästä:
(c) Rayzor / http://risingsunfarm.com/pages/border-collie-sires |
Mä oon aina tykännyt NIIN paljon tuosta ilmeestä! Ja erityisesti treenatessa Jokrun kanssa näen tuota samaa ilmettä niin paljon! :D ihan mahtavaa! Jos toi Jokrupokru on muutenkin aika loisto-otus, niin tuo ilme on ihan paras! Ehkä mä joskus treenatessa saan napattua kuvan tuosta ilmeestä! ;)
Eilen posti toi myös tilaamani Silvia Trkmanin dvd:t. En ehtinyt vielä kokonaan katsomaan, mutta jo siitä alun puolen tunnin pätkästä tuli esille aika monta loistavaa treeni-ideaa kakaran kanssa! Eikä niistä haittaa oo tehdä valkoistenkaan kanssa... ;)
tiistai 23. syyskuuta 2014
Tuplatreenipäivä
Eilenkin oli tuplatreenit! Mutta ei oo jatkossa ehkä enää.. ;) sen verran plörinäksi meinasi mennä tokoilut Jokrun kanssa.
Ensin oli vuorossa temppuilut Masin kanssa. Tää oli koulutustekniikoiden viimeinen tapaamiskerta ja kyllä täytyy todeta, että tää kurssi oli aikalailla just semmosta mitä on kaivattu. Se, että joku hieman katsoo meidän temppuilun perään ja korjaa virheitä, joita en itse näe. Meidän varsinainen temppu on "vain treenaamista vaille valmis" :D mutta tiedän siis hyvin, miten edetä. Siksi otettiin tarkasteluun toinen temppu, missä mä oon joutunut tenkkapoon eteen. Ja sellainen on mm pöydän jalan kiertäminen. Masi periaatteessa osaa kiertää, mutta ei niin että se kiertäisi jalkaa aina nenä samaan suuntaan. Sen sijaan toiseen suuntaan pyöriessä se kiepsahtaa aina tietyssä kohdassa ympäri väärään suuntaan. Tätä sitten työstetiin Kristan kanssa ja oikein hyvin tuloksin loppuviimeksi. Nyt tiedän taas, mitä treenailla tämän suhteen seuraavaksi. :) Masi on juuri niin sopiva koira tällaiseen pieneen temppuiluun. Kun se saa kuitenkin vähän onnistumisia, eikä näin ollen ääntelyä ilmene, se jaksaa tarjota asioita vaikka kuinka kauan. Ja Masi niin Rakastaa temppuja!
En olisi malttanut oikein lähteä Masin treeneistä ja koska Jokru oli käytännössä istunut reilun tunnin autossa odottamassa se oli hyyyyvin täynnä virtaa. Treeni tuntui menevän jo alusta asti hieman huonosti, kun muut ryhmäläiset parveilivat pihalla ja useampikin koira haukkui jnejne. Jokrulla alkoikin tulemaan reaktioita jo heti alusta asti. Selistystä selityksen perään, mutta vaikka yritin niin en oikein saanut hommaa hallintaa alusta alkaen ollenkaan. Ja vaikka näennäisesti tehtiin yhdessä, niin Jokru ei selkeesti ollut oikeassa fiiliksessä mukana. Kun sitten lähes puolessa välissä saatiin vihellettyä peli poikki ja sain otettua kunnon keskittymistreenejä Jokrun kanssa, niin homma alkoi pelaamaan paremmin.
Kaikesta huolimatta ihan supereita juttuja saatiin silti tehtyä! Hienoa seuraamisen tarjoamista, paikallapysymistä niin istuen, seisten kuin myös maassa ollen. Kapulan nostoa ja jokunen toista hyppyä. Näiden lisäksi ihan luonnollisestikin switch-offia ja lelulla leikkimistä ylipäänsä. Että kaikenkaikkiaan kuitenkin oikein mainiot tokotreenit ihan uudessa häiriössä taas, kun oli ihan vieraat koirat ja aikalailla metelöivätkin sellaiset. ;) Ja pari mokomaa halusi tulla vielä ihan viereenkin treenaamaan. Sinänsä mä otan positiivisesti yleensä noi iholle tunkevat treenaajat, kun ihan parasta treeniähän ne meillekin on. Mutta jos nyt toinen näkee, että koira reagoi juuri sillä hetkellä kovasti, niin pakkoko sitä silloin on liian lähelle tunkea. ;) mutta ihmiset on vain ihmisiä, eikä kaikki noita oikein osaa miettiä ja nähdä toisen kannalta... Mutta mä otan edelleen tän kaiken vaan oppina mulle itselle! Enköhän mä ainakin jotain opi kaikista näistä ns epäonnistuineistakin (reagointien kannalta) treeneistä.
Eilisessä oikein positiivista oli se, että kakara ei ollut koko työpäivän aikana tehnyt minkäänlaisia tihutöitä. :D jätin sille aamulla palan naudan polvilumpiota tuhottavaksi, mikä olikin aika hienosti lähes kokonaan tuhottu..
Ensin oli vuorossa temppuilut Masin kanssa. Tää oli koulutustekniikoiden viimeinen tapaamiskerta ja kyllä täytyy todeta, että tää kurssi oli aikalailla just semmosta mitä on kaivattu. Se, että joku hieman katsoo meidän temppuilun perään ja korjaa virheitä, joita en itse näe. Meidän varsinainen temppu on "vain treenaamista vaille valmis" :D mutta tiedän siis hyvin, miten edetä. Siksi otettiin tarkasteluun toinen temppu, missä mä oon joutunut tenkkapoon eteen. Ja sellainen on mm pöydän jalan kiertäminen. Masi periaatteessa osaa kiertää, mutta ei niin että se kiertäisi jalkaa aina nenä samaan suuntaan. Sen sijaan toiseen suuntaan pyöriessä se kiepsahtaa aina tietyssä kohdassa ympäri väärään suuntaan. Tätä sitten työstetiin Kristan kanssa ja oikein hyvin tuloksin loppuviimeksi. Nyt tiedän taas, mitä treenailla tämän suhteen seuraavaksi. :) Masi on juuri niin sopiva koira tällaiseen pieneen temppuiluun. Kun se saa kuitenkin vähän onnistumisia, eikä näin ollen ääntelyä ilmene, se jaksaa tarjota asioita vaikka kuinka kauan. Ja Masi niin Rakastaa temppuja!
En olisi malttanut oikein lähteä Masin treeneistä ja koska Jokru oli käytännössä istunut reilun tunnin autossa odottamassa se oli hyyyyvin täynnä virtaa. Treeni tuntui menevän jo alusta asti hieman huonosti, kun muut ryhmäläiset parveilivat pihalla ja useampikin koira haukkui jnejne. Jokrulla alkoikin tulemaan reaktioita jo heti alusta asti. Selistystä selityksen perään, mutta vaikka yritin niin en oikein saanut hommaa hallintaa alusta alkaen ollenkaan. Ja vaikka näennäisesti tehtiin yhdessä, niin Jokru ei selkeesti ollut oikeassa fiiliksessä mukana. Kun sitten lähes puolessa välissä saatiin vihellettyä peli poikki ja sain otettua kunnon keskittymistreenejä Jokrun kanssa, niin homma alkoi pelaamaan paremmin.
Kaikesta huolimatta ihan supereita juttuja saatiin silti tehtyä! Hienoa seuraamisen tarjoamista, paikallapysymistä niin istuen, seisten kuin myös maassa ollen. Kapulan nostoa ja jokunen toista hyppyä. Näiden lisäksi ihan luonnollisestikin switch-offia ja lelulla leikkimistä ylipäänsä. Että kaikenkaikkiaan kuitenkin oikein mainiot tokotreenit ihan uudessa häiriössä taas, kun oli ihan vieraat koirat ja aikalailla metelöivätkin sellaiset. ;) Ja pari mokomaa halusi tulla vielä ihan viereenkin treenaamaan. Sinänsä mä otan positiivisesti yleensä noi iholle tunkevat treenaajat, kun ihan parasta treeniähän ne meillekin on. Mutta jos nyt toinen näkee, että koira reagoi juuri sillä hetkellä kovasti, niin pakkoko sitä silloin on liian lähelle tunkea. ;) mutta ihmiset on vain ihmisiä, eikä kaikki noita oikein osaa miettiä ja nähdä toisen kannalta... Mutta mä otan edelleen tän kaiken vaan oppina mulle itselle! Enköhän mä ainakin jotain opi kaikista näistä ns epäonnistuineistakin (reagointien kannalta) treeneistä.
Eilisessä oikein positiivista oli se, että kakara ei ollut koko työpäivän aikana tehnyt minkäänlaisia tihutöitä. :D jätin sille aamulla palan naudan polvilumpiota tuhottavaksi, mikä olikin aika hienosti lähes kokonaan tuhottu..
maanantai 22. syyskuuta 2014
Syksyilyä
Miksei mahtava aurinkoinen syyssää voi jatkua niin kauan, kun tulee oikeasti talvi?! Kysympä vaan.. ;) nooh, onhan sitä jatkunut jo hyvän aikaan ja auringon säteitä on tullut imettyä itseensä talven varalle. Ei sitä vaan koskaan voi liikaa saada! Ja nyt sitten koitti syksyn harmaus ja sateet....
Viikonloppu aloitettiin taas Jokrun kanssa mitä parhaimmilla tokotreeneillä! Me niin tykätään noista Koirakoutsin treeneistä ja ennen kaikkea Riitasta koutsina. On se mainio juttu, että Piia kannusti meidät tuonne! Ensin tehtiin kontaktitreeniä nami/leluhäiriöissä, kun kentälle oli levitetty kasa leluja ja pari namikuppia. Musta tuntui, että oli oikeesti ensimmäinen kerta, kun Jokru ei häiriintynyt lainkaan muista koirista. Olisko se kuitenkin niin, että kun itse ei häiriinny niistä, niin koiraakaan ei häiritse?! ;) Joka tapauksessa meillä oli kokonaisuutena ihan loistavat treenit! :)
Seuraavaksi otettiin sivulla kontaktin pitoa niin, että Riitta häiriköi ison pehmokoiran kanssa. Mä meinaan helposti lähteä näissä siihen, että houkuttelen Jokrua kontaktiin sen sijaan että odottaisin sen ottavan muhun kontaktin. Ja niinhän Jokru teki, kun vain odotin. Jess! :) Tätä tehtiin useampikin kierros, kun me ei taidettu olla ainoat, kelle tää oli haastavahko. Mut ihan mielettömän hyvä treenailla kaikkea mahdollista häiriötä heti alusta asti.
Seuraava testi oli sellainen, jossa opeteltiin sosiaalista palkkausta. Ensin käskettiin koira normaalisti sivulle, josta se palkattiin sosiaalisen palkan avulla ja vapautettiin koira. Tän jälkeen lähdettiin vain kävelemään ilman käskyä ja kappas, kun Jokrukin lähti tarjoamaan seuraamista upeesti. :)
Sunnuntaina Jippumasi pääsi Jänesnimen Elinan koulutukseen ihan meidän omalla kentällä. :) niin luksusta! Treenasin siis molemmilla valkoisilla ja flunssasta johtuen meinasi hieman olo hapottaa. Koirat oli silti ihan supereita! Masi on aikalailla kiinni mussa, mikä varmaan paljolti selittyy meidän mitättömällä treenimäärällä. Pääasia kuitenkin, että Masin selkä/lantio on taas paremmassa kunnossa. Toisaalti myös mulla on niin paljon opeteltavaa Masin vaatiman erilaisen ohjauksen takia! Elina näkee kyllä niin loistavasti koirasta, millaista ohjausta se vaatii. Masihan teknisestiö kyllä osaa erilaisia ohjauksia, mutta se vaan reagoi kaikkeen niin erilailla kun Jipsi.
Varsinaisten aksatreenien lomassa Jokru kakara pääsi myös treenailemaan kentän laidalle. Pääasiassa on-offia, kontaktia ja muuten vaan hengailua. Päivän paras hetki oli kuitenkin Jokrulla, kun se pääsi kentän naapuriparkkikselle painimaan ihanaisen Ilveen kanssa. Noi kaks on vaan niin ihania yhdessä! <3 Ja mikä ihana neiti Ilveestä onkaan kasvanut!
Välillä mentiin kotiin hetkeksi lepäämään ennen kun Jokrun kanssa suunnattiin pitkästä aikaa yhteen puistoon tekemään jälkeä. Ennen kun päästiin ajamaan itse jälkeä ehti tulla on jo ihan kunnolla hämärä. Jäljen vanhetessa kierretiin puistossa hyvän mittainen lenkki ja matkalla oli vaikka mitä ihmeteltävää. Löydettiin matkalta myös monta puistonpenkkiä ja kiveä, joihin kiivetä ja joilla odottaa. Yhtäkään haukkua ei tälläkään reissulla tullut! Hieno poika! :)
Viikonloppu aloitettiin taas Jokrun kanssa mitä parhaimmilla tokotreeneillä! Me niin tykätään noista Koirakoutsin treeneistä ja ennen kaikkea Riitasta koutsina. On se mainio juttu, että Piia kannusti meidät tuonne! Ensin tehtiin kontaktitreeniä nami/leluhäiriöissä, kun kentälle oli levitetty kasa leluja ja pari namikuppia. Musta tuntui, että oli oikeesti ensimmäinen kerta, kun Jokru ei häiriintynyt lainkaan muista koirista. Olisko se kuitenkin niin, että kun itse ei häiriinny niistä, niin koiraakaan ei häiritse?! ;) Joka tapauksessa meillä oli kokonaisuutena ihan loistavat treenit! :)
Seuraavaksi otettiin sivulla kontaktin pitoa niin, että Riitta häiriköi ison pehmokoiran kanssa. Mä meinaan helposti lähteä näissä siihen, että houkuttelen Jokrua kontaktiin sen sijaan että odottaisin sen ottavan muhun kontaktin. Ja niinhän Jokru teki, kun vain odotin. Jess! :) Tätä tehtiin useampikin kierros, kun me ei taidettu olla ainoat, kelle tää oli haastavahko. Mut ihan mielettömän hyvä treenailla kaikkea mahdollista häiriötä heti alusta asti.
Seuraava testi oli sellainen, jossa opeteltiin sosiaalista palkkausta. Ensin käskettiin koira normaalisti sivulle, josta se palkattiin sosiaalisen palkan avulla ja vapautettiin koira. Tän jälkeen lähdettiin vain kävelemään ilman käskyä ja kappas, kun Jokrukin lähti tarjoamaan seuraamista upeesti. :)
Sunnuntaina Jippumasi pääsi Jänesnimen Elinan koulutukseen ihan meidän omalla kentällä. :) niin luksusta! Treenasin siis molemmilla valkoisilla ja flunssasta johtuen meinasi hieman olo hapottaa. Koirat oli silti ihan supereita! Masi on aikalailla kiinni mussa, mikä varmaan paljolti selittyy meidän mitättömällä treenimäärällä. Pääasia kuitenkin, että Masin selkä/lantio on taas paremmassa kunnossa. Toisaalti myös mulla on niin paljon opeteltavaa Masin vaatiman erilaisen ohjauksen takia! Elina näkee kyllä niin loistavasti koirasta, millaista ohjausta se vaatii. Masihan teknisestiö kyllä osaa erilaisia ohjauksia, mutta se vaan reagoi kaikkeen niin erilailla kun Jipsi.
Varsinaisten aksatreenien lomassa Jokru kakara pääsi myös treenailemaan kentän laidalle. Pääasiassa on-offia, kontaktia ja muuten vaan hengailua. Päivän paras hetki oli kuitenkin Jokrulla, kun se pääsi kentän naapuriparkkikselle painimaan ihanaisen Ilveen kanssa. Noi kaks on vaan niin ihania yhdessä! <3 Ja mikä ihana neiti Ilveestä onkaan kasvanut!
Välillä mentiin kotiin hetkeksi lepäämään ennen kun Jokrun kanssa suunnattiin pitkästä aikaa yhteen puistoon tekemään jälkeä. Ennen kun päästiin ajamaan itse jälkeä ehti tulla on jo ihan kunnolla hämärä. Jäljen vanhetessa kierretiin puistossa hyvän mittainen lenkki ja matkalla oli vaikka mitä ihmeteltävää. Löydettiin matkalta myös monta puistonpenkkiä ja kiveä, joihin kiivetä ja joilla odottaa. Yhtäkään haukkua ei tälläkään reissulla tullut! Hieno poika! :)
perjantai 19. syyskuuta 2014
Syksystä nautiskelua!
Tälle viikolle osui oikein sopivasti maanantaina ja tätä iltaa lukuunottamatta vapaata ohjatuista treeneistä, meinaan mullehan iski oikein kunnon flunssa. Ja erikoinen flunssa onkin, kun toisinaan olo on ollut kohtuullisen kurja mutta ei kuitenkaan kertaakaan niin kurja, että olisi sänkyyn kaatanut. Tai no voishan sitä toki hieman lepuutella, mutta ei niin etteikö koirien kanssa ulkoilisi.
Tällä viikolla ollaankin saatu nautiskella huikeista syyskeleistä ja auringon paisteesta! Ollaan käyty testailemassa uusia ulkoilupaikkoja ja tehtykin aika hyviä löytöjä! Vähän joka välissä on tullut myös treenailtua jotain pientä. Ja eilen bongasin ensimmäistä kertaa ikinä urosmetson!! Wou, mikä eläin! Hirviä ja peuroja onnistutaan jatkuvasti ilmeisesti sivuuttamaan läheltä, sen verran paljon ollaan saatu hirvareista kärsiä. ;)
Tällä viikolla ollaankin saatu nautiskella huikeista syyskeleistä ja auringon paisteesta! Ollaan käyty testailemassa uusia ulkoilupaikkoja ja tehtykin aika hyviä löytöjä! Vähän joka välissä on tullut myös treenailtua jotain pientä. Ja eilen bongasin ensimmäistä kertaa ikinä urosmetson!! Wou, mikä eläin! Hirviä ja peuroja onnistutaan jatkuvasti ilmeisesti sivuuttamaan läheltä, sen verran paljon ollaan saatu hirvareista kärsiä. ;)
tiistai 16. syyskuuta 2014
Maanantain tuplatreenit
Ei ehkä ihan toistuvasti tarvi olla viikon aloitus eilisen kaltainen tuplatreenipäivä, varsinkaan kun mulla meinaa vähän flunssa kiusata. ;) Noh, selvittiin silti niistäkin ja kumpainenkin treeni oli ihan huippu! Ensin käytiin Koirakoutsilla treenaamassa Masin kanssa koulutustekniikkaa. Otin nyt siis suosiolla Masin treenikaveriksi tuonne, ettei Jokrulle tule yhdelle päivälle ihan liikaa. Ja koska meitä tuolla kurssilla on tosiaan se kaksi koirakkoa, niin Masi pääsikin treenailemaan monta kertaa. :) ja Masihan tykkää!
Mä ajattelin ensin ottaa meidän tempuksi Masin peruuttamisen mun ympäri, mutta koska se osaa jo peruuttaa, niin toi olis ollut aika helppo. Toisaalti helpohkoksi tempuksi osoittautui myös meidän treenailemakin juttu. ;) ensin tehtiin kuitenkin lämmittelyksi kosketuskepin käyttöharjoitusta niin, että koiran tuli kiertää itseä ympäri. Samalla piti toki miettiä kepin paikka ja toisaalti myös palkkaamiskohta.
Seuraavassa setissä aloitettiin sitten meidän varsinaista temppua. Eli haluaisin, että Masi koskettaa mun nostamaa jalkaa aina saman puolen etutassulla.Mä olin ihan varma, et Masi tarjoaa vain molempien etutassujen nostoa, mutta kävi myös toisin. Toki se tarjosi myös molempia etutassuja mutta enenevässä määrin myös sitä oikeaa. Sain kokeiltua eri seteissä molempia jalkoja ja siis myös molempia Masin etutassuja. Hienosti tarjosi! Nyt saatiinkin läksyksi lisätä ensin kosketukseen hieman kestoa vuorotellen kummallakin jalalla. Ja kun kosketukseen saa oikeasti hieman kestoa, niin sitten voi alkaa tekemään erottelua enemmänkin.
Ja vaikka meitä onkin tällä kurssilla vain kaksi, niin silti eilenkin treenailtiin lähes puoli tuntia extraa. :) Toi kurssi on vaan niin hyvä! Mä just tarvitsen tommosta herättelyä itselle, että tuun tehneeksi koirien kanssa vähän ees tommosia aktivointeja. Masi varsinkin niin kaipaa aivojumppaa! ;) ja onhan sen kanssa niin mainiota tehdä, kun jätkä tarjoaa miljoona asiaa ja itselle riittää, kun vaan poimii oikeat.. :)
Kun sitten ajeltiin kotiin, niin saatiinkin melkein heti lähteä Jokrun kanssa uudelleen. Seuraavaksi oli vuorossa Jokrun pentutreenit Jirkan opissa. Nää Jirkan treenit on vaan niin parhaita! :) Tällä kertaa oltiin sovittu treffit Hämeenpuiston pohjoispäähän, joten tiedossa oli ainakin semikaupunkikävelyä. :) ja tohon aikaan liikkeellä olikin oikein ruuhkaksi asti muita koiria iltapissoillaan. Olipahan ainakin treenikohteita! :)
Jirka demostroi Jokrun kanssa, minkämoista herättelyä kakara tarvitsee alkutreenistä ja ihan super hienosti se alkoikin yhteistyöhön tän jälkeen. :) Jokru lähtee niin helposti semmoseen haahuilumoodiin, jota jatkuisi ihan maailman tappiin asti mikäli antaisin kakaran itse päättää. Siksi sen ei anneta valita... Heti alkumatkasta Jokru bongaili puiston penkkejä, joihin sen singahti. Aika näppärästi se kiipeskin penkille ihan käsinojan kautta. :D Vaikka toisaalti jätkä on kasvanut aika vauhdilla ja toisinaan se tuntuu aavistuksen kömpelöltä, niin eipä se kyllä oikeasti sitä ole. ;) ihan äärettömän ketterästi se singahtaa sinne penkille ja milloin mihinkin pyytää hyppäämään.
Hämeenpuistosta suunnattiin kohti Tallinpihaa, jossa me ei vieläkään olla ehditty poikkeamaan. Tätä ennen siis. Koska syksy on jo kovin pitkällä, niin koko meidän treenin ajan oli jo suorastaan ihan pimeää. Onneksi ollaan Jokrun kanssa viimeaikoina käyty noilla meidän iltakävelyillä, niin ollaan kaikessa rauhassa ehditty tutustua hämärään ja sen mukanatuomiin lisäjännitteisiin. ;) noh, ainakaan tällä reissulla mitään lisäjännitteitä se ei silti aiheuttanut. Jokrulla ei tullut koko puolentoista tunnin aikana YHTÄKÄÄN haukkureaktiota!! Vaikka ihmisiä JA koiria vilisi ympärillä vähän joka puolella. Jiihuu!! Jirka muistikin taas mainita, kuinka kovasti me ollaan menty eteenpäin. Ja siltähän se alkaakin pikku hiljaa tuntua. Vaikka vielä jokunen viikko sitten saatoin impulssikurssilla kertoa, kuinka meille noi treenit on haastavimpia tilanteita (siis tokotreenit, jossa on lähettyvillä yhtä aikaa monta koiraa ja paljon hälyä), niin nythän me ollaan menty melko harppauksella taas eteenpäin. Tulevaa takapakkia odotellessa.. ;)
Miten loistavaa on, että me ollaan saatu Jokrun kanssa juuri oikeita ohjeita heti alusta alkaen. Näitä on saatu nyt työstää yhdessä jo pitkän aikaa kesästä asti. Tästä Jirkan kanssa puhuttiinkin jonkun verran, sitä Jokrun tulevaa murkkuikää odotellessa, koska meillä alkaa olla kuitenkin jo ihan kohtuullinen määrä treeniä takana ja niitä onnistumisiakin mahtuu mukaan, niin vaikka minkämoinen murkkuikä sitten tulisikin niin ompahan ainakin jonkinlaista käytöspohjaa jo olemassa. Ei tämmöistä treenimäärää ihan muutamilla murkkuhäröillä vielä unohdeta. Ainakaan toivottavasti! :)
Mä ajattelin ensin ottaa meidän tempuksi Masin peruuttamisen mun ympäri, mutta koska se osaa jo peruuttaa, niin toi olis ollut aika helppo. Toisaalti helpohkoksi tempuksi osoittautui myös meidän treenailemakin juttu. ;) ensin tehtiin kuitenkin lämmittelyksi kosketuskepin käyttöharjoitusta niin, että koiran tuli kiertää itseä ympäri. Samalla piti toki miettiä kepin paikka ja toisaalti myös palkkaamiskohta.
Seuraavassa setissä aloitettiin sitten meidän varsinaista temppua. Eli haluaisin, että Masi koskettaa mun nostamaa jalkaa aina saman puolen etutassulla.Mä olin ihan varma, et Masi tarjoaa vain molempien etutassujen nostoa, mutta kävi myös toisin. Toki se tarjosi myös molempia etutassuja mutta enenevässä määrin myös sitä oikeaa. Sain kokeiltua eri seteissä molempia jalkoja ja siis myös molempia Masin etutassuja. Hienosti tarjosi! Nyt saatiinkin läksyksi lisätä ensin kosketukseen hieman kestoa vuorotellen kummallakin jalalla. Ja kun kosketukseen saa oikeasti hieman kestoa, niin sitten voi alkaa tekemään erottelua enemmänkin.
Ja vaikka meitä onkin tällä kurssilla vain kaksi, niin silti eilenkin treenailtiin lähes puoli tuntia extraa. :) Toi kurssi on vaan niin hyvä! Mä just tarvitsen tommosta herättelyä itselle, että tuun tehneeksi koirien kanssa vähän ees tommosia aktivointeja. Masi varsinkin niin kaipaa aivojumppaa! ;) ja onhan sen kanssa niin mainiota tehdä, kun jätkä tarjoaa miljoona asiaa ja itselle riittää, kun vaan poimii oikeat.. :)
Kun sitten ajeltiin kotiin, niin saatiinkin melkein heti lähteä Jokrun kanssa uudelleen. Seuraavaksi oli vuorossa Jokrun pentutreenit Jirkan opissa. Nää Jirkan treenit on vaan niin parhaita! :) Tällä kertaa oltiin sovittu treffit Hämeenpuiston pohjoispäähän, joten tiedossa oli ainakin semikaupunkikävelyä. :) ja tohon aikaan liikkeellä olikin oikein ruuhkaksi asti muita koiria iltapissoillaan. Olipahan ainakin treenikohteita! :)
Jirka demostroi Jokrun kanssa, minkämoista herättelyä kakara tarvitsee alkutreenistä ja ihan super hienosti se alkoikin yhteistyöhön tän jälkeen. :) Jokru lähtee niin helposti semmoseen haahuilumoodiin, jota jatkuisi ihan maailman tappiin asti mikäli antaisin kakaran itse päättää. Siksi sen ei anneta valita... Heti alkumatkasta Jokru bongaili puiston penkkejä, joihin sen singahti. Aika näppärästi se kiipeskin penkille ihan käsinojan kautta. :D Vaikka toisaalti jätkä on kasvanut aika vauhdilla ja toisinaan se tuntuu aavistuksen kömpelöltä, niin eipä se kyllä oikeasti sitä ole. ;) ihan äärettömän ketterästi se singahtaa sinne penkille ja milloin mihinkin pyytää hyppäämään.
Hämeenpuistosta suunnattiin kohti Tallinpihaa, jossa me ei vieläkään olla ehditty poikkeamaan. Tätä ennen siis. Koska syksy on jo kovin pitkällä, niin koko meidän treenin ajan oli jo suorastaan ihan pimeää. Onneksi ollaan Jokrun kanssa viimeaikoina käyty noilla meidän iltakävelyillä, niin ollaan kaikessa rauhassa ehditty tutustua hämärään ja sen mukanatuomiin lisäjännitteisiin. ;) noh, ainakaan tällä reissulla mitään lisäjännitteitä se ei silti aiheuttanut. Jokrulla ei tullut koko puolentoista tunnin aikana YHTÄKÄÄN haukkureaktiota!! Vaikka ihmisiä JA koiria vilisi ympärillä vähän joka puolella. Jiihuu!! Jirka muistikin taas mainita, kuinka kovasti me ollaan menty eteenpäin. Ja siltähän se alkaakin pikku hiljaa tuntua. Vaikka vielä jokunen viikko sitten saatoin impulssikurssilla kertoa, kuinka meille noi treenit on haastavimpia tilanteita (siis tokotreenit, jossa on lähettyvillä yhtä aikaa monta koiraa ja paljon hälyä), niin nythän me ollaan menty melko harppauksella taas eteenpäin. Tulevaa takapakkia odotellessa.. ;)
Miten loistavaa on, että me ollaan saatu Jokrun kanssa juuri oikeita ohjeita heti alusta alkaen. Näitä on saatu nyt työstää yhdessä jo pitkän aikaa kesästä asti. Tästä Jirkan kanssa puhuttiinkin jonkun verran, sitä Jokrun tulevaa murkkuikää odotellessa, koska meillä alkaa olla kuitenkin jo ihan kohtuullinen määrä treeniä takana ja niitä onnistumisiakin mahtuu mukaan, niin vaikka minkämoinen murkkuikä sitten tulisikin niin ompahan ainakin jonkinlaista käytöspohjaa jo olemassa. Ei tämmöistä treenimäärää ihan muutamilla murkkuhäröillä vielä unohdeta. Ainakaan toivottavasti! :)
Lainataan tähän Jirkan tallennus eiliseltä :) Hönö ja sen sisko.... <3 |
maanantai 15. syyskuuta 2014
Perjantai-tokot
Viime perjantain Koirakoutsi-tokoissa oli pitkästä aikaa koutsina Riitta. :) ja ompa hänkin kyllä niin mainio kouluttaja! Riitan lisäksi paikalla oli vieraileva kouluttaja, joku maajoukkuelainen.. hmm, ompa hienoa, kun en muista nimeä. ;)
Kumpainenkin koutsi kävi vuorollaan koulutettavien luona ja jokainen sai kysyä apua omaan "ongelmaan". Mä pyysin kommentteja ja jatko-ohjeita tältä apu-koutsilta meidän seuraamiseen liittyen. Sainkin oikein loistavia ohjeita, joita nyt seuraavaksi noudattaa. Eli ensinnäkin voitais tehdä vähän niinkun kahdenlaista seuraamistreeniä, treeneissä ja nimenomaan häiriöissä enemmän lennosta tapahtuvaa ja koiran tarjoamaa sekä sitten erikseen kotona tarkempaa työskentelyä namilla palkaten. Kotitreeniin tarvii ehdottomasti lisätä nyt käännökset mukaan ja näin ollen parempi vaihdella lelupalkkaa namin kanssa, jotta saa uuden opeteluun hieman rauhallisuutta. Häiriöisisssä paikoissa seuraamistreenin on hyvä olla helpompaa ja perustua enempi koiran tarjoamiseen. Selvästi olen pitänyt taas hetken liian kauan lelua kainalossa, mistä on seurannut Jokrulle lievästi takana oleva paikka. Nyt taas lelu hetkeksi taskuun. ;)
Pitäis muistaa tehdä vaikka joka kerta erilailla palkkaaminen, treenin kesto jne. Mä jään kovin helposti aina jumiin yhteen tapaan, minkä takia onkin ihan loistavaa käydä ohjatuissa treeneissä. ;) Riitta totesi meidän luokse tullessaan, et Jokruhan on ihan kuin eri koira. ;) vaikka häiriöt hallissa oli taas aikamoiset, niin Jokrulla ei ollut tullut yhtäkään haukkureaktiota (ennen Riitan kommentointia ;). Ja ihan superisti poju vetikin koko treenit! Jos mulla vaan keskittyminen yhtään herpaantuu koirasta, niin se meinasi vähän kuikuilla muualle ja jokunen reaktio tuli vältettyä turhan myöhään, mutta pääasia että ne vältettiin.
Riitalta kyselin neuvoja, kuinka aloittaa tokohyppy. Hyppy onkin ainut, mihin liittyen ei olla aloitettu oikeasti mitään. Jokru ei ollut ennen edes nähnyt koko hyppyä. :D olipa loistava juttu, että tuli mieleen kysellä juuri hypystä. Nyt ensialkuun tähän tarvii avustajan, joka seisoo toisella puolella hyppyä hyvän matkan päässä. Ihan alkuun vaan kutsutaan koiraa puolelta toiselle ja kun koira hoksaa tuon, siirtyy molemmat hypyn toiselle puolelle. Eli näin koiralla ei ole aivan suora linja esteen yli, mutta koira joutuu silti hoksaamaan, että halutaan sen tarjoavan hyppyä. Ja samoin toiselle puolelle. Kun tämä on selvää koiralle, voi ottaa avuksi kosketusalusta, jonka vie sinne toiselle puolelle. Simppeliä! :)
Vähäsen nosteltiin myös puista noutokapulaa, tällä kertaa kapula taisikin olla huomattavasti painavampi kun aiemmin. Ei paljoa haitannut! :)
Piian neuvoilla ollaan työstetty joka päivä seisomista ja se kyllä edistyy. :) Jess! Lauantaina iltalenkin yhteydessä käväsin Jokrun kanssa lähikentällä treenailemassa ja Jokruhan reagoi jo pelkkään käskyyn. Jiihuu! Jospa tosta ei sittenkään tulisi meille mikään ongelma..
Lauantaina kävästiin myös meidän seuran vuoden viimeisissä aksakisoissa turisteilemassa. Nykäsin koiran autoon suoraan unilta ja sen kyllä huomasi paikanpäällä. ;) Alkuun kakaralla meinasi tulla haukkua haukun perään (liian lähelle tulevista koirista), mutta pienen kävelyn kautta saatiin yhteistyö taas pelaamaan. :) Sen jälkeen hengailtiin kentän laidalla jokunen tovi.
Eilen nautiskeltiin ulkoilusta oikein todenteolla. Katsastettiin uusia ulkoilumaastoja ja mä keräsin ensimmäiset herkkutatit. :) Ainiin ja treenailtiinhan me eilenkin.. aamulla tavaroiden nostelua sekä niiden etsintää eteisessä. :) Aloiteltiin ensin helpolla, eli kuulakärkikynällä (metallipintainen) jonka jälkeen edettiin avainnippuun sekä 2e:n kokoiseen prikkaan. :) Toi prikka oli ihan lastenleikkiä mutta avaimia jouduttiin hieman työstämään. ;) mun avainnipussa on ainakin viisi abloy-avainta sekä avaimenperä, joista kaikki on siis metallia. Edettiin tosiaan rauhallisemmin, ensin naksu kosketuksesta, sitten suun avaamisesta ja lopulta nostosta. Jee! Prikan ja kynän Jokru lisäksi etsi kenkien joukosta. Illalla käytiin taas lähikentällä tekemässä jokunen seisominenkin.
Ja tulihan sitä viikonlopun aikana luettuakin pitkästä aikaa jokunen hetki. Kirjasta Agility right from the start löytyy aivan loistavia treenivinkkejä Jokrun kanssa. Juttuja, mitkä ei varsinaisesti ole aksaa mutta joista tulee olemaan iso apu myöhemmin aksaa aloitellessa. :) Nyt vaan tarvis lisää sitä vapaa-aikaa.. :)
Kumpainenkin koutsi kävi vuorollaan koulutettavien luona ja jokainen sai kysyä apua omaan "ongelmaan". Mä pyysin kommentteja ja jatko-ohjeita tältä apu-koutsilta meidän seuraamiseen liittyen. Sainkin oikein loistavia ohjeita, joita nyt seuraavaksi noudattaa. Eli ensinnäkin voitais tehdä vähän niinkun kahdenlaista seuraamistreeniä, treeneissä ja nimenomaan häiriöissä enemmän lennosta tapahtuvaa ja koiran tarjoamaa sekä sitten erikseen kotona tarkempaa työskentelyä namilla palkaten. Kotitreeniin tarvii ehdottomasti lisätä nyt käännökset mukaan ja näin ollen parempi vaihdella lelupalkkaa namin kanssa, jotta saa uuden opeteluun hieman rauhallisuutta. Häiriöisisssä paikoissa seuraamistreenin on hyvä olla helpompaa ja perustua enempi koiran tarjoamiseen. Selvästi olen pitänyt taas hetken liian kauan lelua kainalossa, mistä on seurannut Jokrulle lievästi takana oleva paikka. Nyt taas lelu hetkeksi taskuun. ;)
Pitäis muistaa tehdä vaikka joka kerta erilailla palkkaaminen, treenin kesto jne. Mä jään kovin helposti aina jumiin yhteen tapaan, minkä takia onkin ihan loistavaa käydä ohjatuissa treeneissä. ;) Riitta totesi meidän luokse tullessaan, et Jokruhan on ihan kuin eri koira. ;) vaikka häiriöt hallissa oli taas aikamoiset, niin Jokrulla ei ollut tullut yhtäkään haukkureaktiota (ennen Riitan kommentointia ;). Ja ihan superisti poju vetikin koko treenit! Jos mulla vaan keskittyminen yhtään herpaantuu koirasta, niin se meinasi vähän kuikuilla muualle ja jokunen reaktio tuli vältettyä turhan myöhään, mutta pääasia että ne vältettiin.
Riitalta kyselin neuvoja, kuinka aloittaa tokohyppy. Hyppy onkin ainut, mihin liittyen ei olla aloitettu oikeasti mitään. Jokru ei ollut ennen edes nähnyt koko hyppyä. :D olipa loistava juttu, että tuli mieleen kysellä juuri hypystä. Nyt ensialkuun tähän tarvii avustajan, joka seisoo toisella puolella hyppyä hyvän matkan päässä. Ihan alkuun vaan kutsutaan koiraa puolelta toiselle ja kun koira hoksaa tuon, siirtyy molemmat hypyn toiselle puolelle. Eli näin koiralla ei ole aivan suora linja esteen yli, mutta koira joutuu silti hoksaamaan, että halutaan sen tarjoavan hyppyä. Ja samoin toiselle puolelle. Kun tämä on selvää koiralle, voi ottaa avuksi kosketusalusta, jonka vie sinne toiselle puolelle. Simppeliä! :)
Vähäsen nosteltiin myös puista noutokapulaa, tällä kertaa kapula taisikin olla huomattavasti painavampi kun aiemmin. Ei paljoa haitannut! :)
Piian neuvoilla ollaan työstetty joka päivä seisomista ja se kyllä edistyy. :) Jess! Lauantaina iltalenkin yhteydessä käväsin Jokrun kanssa lähikentällä treenailemassa ja Jokruhan reagoi jo pelkkään käskyyn. Jiihuu! Jospa tosta ei sittenkään tulisi meille mikään ongelma..
Lauantaina kävästiin myös meidän seuran vuoden viimeisissä aksakisoissa turisteilemassa. Nykäsin koiran autoon suoraan unilta ja sen kyllä huomasi paikanpäällä. ;) Alkuun kakaralla meinasi tulla haukkua haukun perään (liian lähelle tulevista koirista), mutta pienen kävelyn kautta saatiin yhteistyö taas pelaamaan. :) Sen jälkeen hengailtiin kentän laidalla jokunen tovi.
Eilen nautiskeltiin ulkoilusta oikein todenteolla. Katsastettiin uusia ulkoilumaastoja ja mä keräsin ensimmäiset herkkutatit. :) Ainiin ja treenailtiinhan me eilenkin.. aamulla tavaroiden nostelua sekä niiden etsintää eteisessä. :) Aloiteltiin ensin helpolla, eli kuulakärkikynällä (metallipintainen) jonka jälkeen edettiin avainnippuun sekä 2e:n kokoiseen prikkaan. :) Toi prikka oli ihan lastenleikkiä mutta avaimia jouduttiin hieman työstämään. ;) mun avainnipussa on ainakin viisi abloy-avainta sekä avaimenperä, joista kaikki on siis metallia. Edettiin tosiaan rauhallisemmin, ensin naksu kosketuksesta, sitten suun avaamisesta ja lopulta nostosta. Jee! Prikan ja kynän Jokru lisäksi etsi kenkien joukosta. Illalla käytiin taas lähikentällä tekemässä jokunen seisominenkin.
Ja tulihan sitä viikonlopun aikana luettuakin pitkästä aikaa jokunen hetki. Kirjasta Agility right from the start löytyy aivan loistavia treenivinkkejä Jokrun kanssa. Juttuja, mitkä ei varsinaisesti ole aksaa mutta joista tulee olemaan iso apu myöhemmin aksaa aloitellessa. :) Nyt vaan tarvis lisää sitä vapaa-aikaa.. :)
perjantai 12. syyskuuta 2014
Korjausjäljellä?
Korjausjälki tai mikä lie, mutta käytiin eilen tekemässä lähipuiston nurtsille taas pitkästä aikaa jälki. Ja voi että! :) on se vaan ihan jälkikoira vieläkin tuo Jokrupokru! :D Jäljestä tuli noin 100m pitkä ja tein siitä sellaisen U:n mallisen ja periaatteessa koko matkan ajan lievästi mutkittelevan. Alkuun muistin nyt tehdä hieman enempi suoran, jotta koira saa rytmistä kiinni. Ja ihan loistavasti Jokru nosti jäljen ja kävi hommiin. Joissakin mutkissa meinasi hieman karata, mutta huomasi aina itsekin heti ja korjasi oikein hyvin täysin oma-aloitteisesti.
Hyvä hyvä! :) Nyt jäi siis oikein hyvä fiilis jäljestyksestä ja käppäiltiin lähikentän poikki vielä hieman treenailemassa mm seisomista. Kappas, kun sekin alkaa sujua kivasti tarjoamisen kautta. :)
Hyvä hyvä! :) Nyt jäi siis oikein hyvä fiilis jäljestyksestä ja käppäiltiin lähikentän poikki vielä hieman treenailemassa mm seisomista. Kappas, kun sekin alkaa sujua kivasti tarjoamisen kautta. :)
torstai 11. syyskuuta 2014
Kiirettä?
Viime aikoina on ollut hieman muut asiat prioriteetilla yksi, mutta jospa nyt helpottaisi pahin...
Viime perjantaina käytiin jälleen Koirakoutsin tokoissa Jokrun kanssa, jossa koutsaamassa oli jälleen Mika. Treenailtiin ensimmäistä kertaa ulkokentällä. Sinänsä kiva juttu, mutta se ulkokentän hiekka on aikamoisen hienoa, joten sitä löytyi ihan joka paikasta treenin jälkeen. Itse treeni meni vallan mainiosti eikä tunnin aikana tullut itseasiassa yhtäkään haukkuareaktiota. Hyvä me! :) Treenien aiheina oli seisominen, sekä seuraamasta että luoksetulon stoppi. Ja hitsiläinen.... mehän ei todellakaan olla treenattu kertaakaan luoksetulon stoppia ja niin vaan onnistui, :) Tein pari kertaa niin, että heitin lelun yläkautta Jokrun taakse. Seuraavalla kerralla en heittänyt lelua, mutta heilautin kättä samanmoisesti. Niin vaan koira stoppasi. Wauuuu.... :D Treenailtiin lisäksi sivulletuloja, seuraamisen aloitusta ja luoksetuloa lyhyellä matkalla. Mika laittoikin meidät kokeilemaan luoksetuloa pidemmällä matkalla, niin että hän piti Jokrua kiinni mun hetsatessa. Hienolla vauhdilla Jokru tulikin! :) onneksi se on aika mamman poika! :)
Sunnuntaina sovittiin pitkästä aikaa treenituokio kasvistädille. Onneksi Bingis on taas kunnossa, niin päästään treenaamaan porukalla ja ennen kaikkea kakarat saa riekkua keskenään. Jokrulla on ollut ainakin iso ikävä Bingistä! Tehtiin pitkästä aikaa pienet viestit sekä jäljet pellolla. Molemmat sujuivatkin ihan loistavasti! Viestissä Jokrulla oli nyt ehkä ekaa kertaa kunnolla käsitys, mitä on tarkoitus lähteä tekemään ja kummankin pään lähetyksissä lähti hienosti juoksemaan taakseen vilkuilematta. Jälki sujui tällä kertaa ihan huippuhienosti! Alussa ihan pientä haahuilua ja ihmettelyä, mutta kun rytmi löytyi niin Jokru jäljesti todella tarkasti syöden lähes jokaisen namin loppupalkalle asti.
Maanantaina meillä alkoi Koirakoutsilla koulutustekniikat-kurssi. Semmonen kolmen kerran pikapläjäys koulutustekniikkaan liittyen. Ekalla kerralla arvatenkin treenailtiin ajoitusta ja juteltiin palkkaamisesta ja hieman ehditiin kokeilla koirienkin kanssa. Meitä on vaan kaksi(!) tällä kurssilla, joten saadaan aikamoista yksityisopetusta. Koirien kanssa tehtiin niinkin simppeliä, kun käsikosketusta aina hieman eri variaatioilla. Jokrun kanssa tätä pitäis selkeesti vaikeuttaa jonkun verran tai vaihtoehtoisesti lisätä kestoa. Läksyksi saatiin ilman koiraa palkkaamisen ajoituksen treenaamista sekä miettiä joku semmonen temppu, minkä opettaisi vaihe vaiheelta koiralle vielä kahden viikon aikana. Mä taidan ainakin ens kerralla ottaa kurssille Masin, koska ensi viikollakin on vielä samana iltana Jirkan yksäri. Tulee vähän liikaa kakaralle yhtenä päivänä...
Maanantaina illalla oli tosiaan vielä Jirkan pentutapaaminen kakaroiden kanssa. Paikaksi oltiin sovittu Hakametsän jäähallin hiekkaparkkis ja kellokin niin paljon, että oli lähes koko ajan ihan hämärää. Lähtökohtaisesti siis jo hieman jänskä treenitilanne. :) Treenailtiin tällä kertaa tavaroiden nostamista, tuomista itselle ja lopulta myös niiden laittamista pieneen purkkiin. Tosi hienosti Jokru niitä kaikkia nosteli vaikka ei olla erikseen mitenkään treenailtu, ainoastaan kapuloilla ja leluilla. En oo kauheesti kokenut ongelmana, ni on sitte enempi treenaminenkin jäänyt. Tokihan toikin olisi aika hauska ihan temppunakin, et käskee hakea jonkun tietyn lelun ja vie sen lelukoppaan. Miksi ei treenaisi aktivointina? :)
Maanantaina käytiin itseasiassa jo aikaseen iltapäivällä akupunktiossa Jipun ja Masin kanssa. Masilla hoito oli uusintatsekkaus ja ihan mainion hyvin otus olis reagoinut hoitoon eikä ollut laisinkaan jumissa. :D Jibulta löytyi jumeja ja pyysin samalla pistoja valeraskausoireisiinkin. Tässä suhteessa koirassa on selvästi havaittavissa eroa jo heti kaksi päivää hoidon jälkeen. :D huikeaa! Todellakin tosta akupunktiosta on apua! :)
Tiistaina vedin pitkästä aikaa treenit meidän kesäryhmälle. Paikalla oli kaikki ryhmän neljä maksikoiraa. :) Ompa muuten opettavaista mulle nähdä nyt etukäteen Jokrua silmällä pitäen noita makseja koutsausmielessä. Jos muutenkin tulee kisoissa kateltua minien ohella enempi makseja nykyään. ;)
Eilen käytiin taas Miikun luona Lempäälässä. Treenailtiin sekä jälkeä että viestiä ja ihan hitunen tokoakin Jokrun kanssa. Jokrun viesti meni ihan huikean hyvin! Tein kumpaisenkin siirtymään aina vähän niinkun mutkan taakse. Jokru lähti joka kerta ihan mielettömän hyvin liikkeelle. Sen sijaan tän kertainen jälki meni taas kaikkea muuta kun hienosti. :/ Kakara ei oikein nostanut jälkeä kunnolla ja vaikka mun mielestä ihan varmasti näytti siltä, että otus jäljesti hienosti nenä ihan alhaalla, ni suurinpiirtein yhtäkään namia se ei syönyt matkalla. Mä en oikein koko matkalla huomannut itekään koko askeleita matkalla, joten en voinut olla laisinkaan varma oliko koira yhtään jäljellä vai ei. Voi huoh! Noh, välillä kai pitää mennä näinkin, että sit taas ens kerralla voi onnistua. Suoraan sanottuna aika paska maku jäi suuhun koko jäljestä! :(
Onneks päästiin vielä kaikkien koirien kanssa ulkoilemaan illan päätteeksi ja kasvis sai aivan ihanan kuvankin kakarasta. :) Josko vaikka tänään kävis tekemässä nyt sit "korjailujälkeä" taas.. ;)
Viime perjantaina käytiin jälleen Koirakoutsin tokoissa Jokrun kanssa, jossa koutsaamassa oli jälleen Mika. Treenailtiin ensimmäistä kertaa ulkokentällä. Sinänsä kiva juttu, mutta se ulkokentän hiekka on aikamoisen hienoa, joten sitä löytyi ihan joka paikasta treenin jälkeen. Itse treeni meni vallan mainiosti eikä tunnin aikana tullut itseasiassa yhtäkään haukkuareaktiota. Hyvä me! :) Treenien aiheina oli seisominen, sekä seuraamasta että luoksetulon stoppi. Ja hitsiläinen.... mehän ei todellakaan olla treenattu kertaakaan luoksetulon stoppia ja niin vaan onnistui, :) Tein pari kertaa niin, että heitin lelun yläkautta Jokrun taakse. Seuraavalla kerralla en heittänyt lelua, mutta heilautin kättä samanmoisesti. Niin vaan koira stoppasi. Wauuuu.... :D Treenailtiin lisäksi sivulletuloja, seuraamisen aloitusta ja luoksetuloa lyhyellä matkalla. Mika laittoikin meidät kokeilemaan luoksetuloa pidemmällä matkalla, niin että hän piti Jokrua kiinni mun hetsatessa. Hienolla vauhdilla Jokru tulikin! :) onneksi se on aika mamman poika! :)
Lainataan taas kasviksen kuva meistä :) miten niin mamman poika?! |
Maanantaina meillä alkoi Koirakoutsilla koulutustekniikat-kurssi. Semmonen kolmen kerran pikapläjäys koulutustekniikkaan liittyen. Ekalla kerralla arvatenkin treenailtiin ajoitusta ja juteltiin palkkaamisesta ja hieman ehditiin kokeilla koirienkin kanssa. Meitä on vaan kaksi(!) tällä kurssilla, joten saadaan aikamoista yksityisopetusta. Koirien kanssa tehtiin niinkin simppeliä, kun käsikosketusta aina hieman eri variaatioilla. Jokrun kanssa tätä pitäis selkeesti vaikeuttaa jonkun verran tai vaihtoehtoisesti lisätä kestoa. Läksyksi saatiin ilman koiraa palkkaamisen ajoituksen treenaamista sekä miettiä joku semmonen temppu, minkä opettaisi vaihe vaiheelta koiralle vielä kahden viikon aikana. Mä taidan ainakin ens kerralla ottaa kurssille Masin, koska ensi viikollakin on vielä samana iltana Jirkan yksäri. Tulee vähän liikaa kakaralle yhtenä päivänä...
Maanantaina illalla oli tosiaan vielä Jirkan pentutapaaminen kakaroiden kanssa. Paikaksi oltiin sovittu Hakametsän jäähallin hiekkaparkkis ja kellokin niin paljon, että oli lähes koko ajan ihan hämärää. Lähtökohtaisesti siis jo hieman jänskä treenitilanne. :) Treenailtiin tällä kertaa tavaroiden nostamista, tuomista itselle ja lopulta myös niiden laittamista pieneen purkkiin. Tosi hienosti Jokru niitä kaikkia nosteli vaikka ei olla erikseen mitenkään treenailtu, ainoastaan kapuloilla ja leluilla. En oo kauheesti kokenut ongelmana, ni on sitte enempi treenaminenkin jäänyt. Tokihan toikin olisi aika hauska ihan temppunakin, et käskee hakea jonkun tietyn lelun ja vie sen lelukoppaan. Miksi ei treenaisi aktivointina? :)
Maanantaina käytiin itseasiassa jo aikaseen iltapäivällä akupunktiossa Jipun ja Masin kanssa. Masilla hoito oli uusintatsekkaus ja ihan mainion hyvin otus olis reagoinut hoitoon eikä ollut laisinkaan jumissa. :D Jibulta löytyi jumeja ja pyysin samalla pistoja valeraskausoireisiinkin. Tässä suhteessa koirassa on selvästi havaittavissa eroa jo heti kaksi päivää hoidon jälkeen. :D huikeaa! Todellakin tosta akupunktiosta on apua! :)
Tiistaina vedin pitkästä aikaa treenit meidän kesäryhmälle. Paikalla oli kaikki ryhmän neljä maksikoiraa. :) Ompa muuten opettavaista mulle nähdä nyt etukäteen Jokrua silmällä pitäen noita makseja koutsausmielessä. Jos muutenkin tulee kisoissa kateltua minien ohella enempi makseja nykyään. ;)
Eilen käytiin taas Miikun luona Lempäälässä. Treenailtiin sekä jälkeä että viestiä ja ihan hitunen tokoakin Jokrun kanssa. Jokrun viesti meni ihan huikean hyvin! Tein kumpaisenkin siirtymään aina vähän niinkun mutkan taakse. Jokru lähti joka kerta ihan mielettömän hyvin liikkeelle. Sen sijaan tän kertainen jälki meni taas kaikkea muuta kun hienosti. :/ Kakara ei oikein nostanut jälkeä kunnolla ja vaikka mun mielestä ihan varmasti näytti siltä, että otus jäljesti hienosti nenä ihan alhaalla, ni suurinpiirtein yhtäkään namia se ei syönyt matkalla. Mä en oikein koko matkalla huomannut itekään koko askeleita matkalla, joten en voinut olla laisinkaan varma oliko koira yhtään jäljellä vai ei. Voi huoh! Noh, välillä kai pitää mennä näinkin, että sit taas ens kerralla voi onnistua. Suoraan sanottuna aika paska maku jäi suuhun koko jäljestä! :(
Onneks päästiin vielä kaikkien koirien kanssa ulkoilemaan illan päätteeksi ja kasvis sai aivan ihanan kuvankin kakarasta. :) Josko vaikka tänään kävis tekemässä nyt sit "korjailujälkeä" taas.. ;)
(c) Miikku |
perjantai 5. syyskuuta 2014
Treeniä treenin perään..
Tällä viikolla onkin treenailtu ahkerasti! On tullut sekä huimia onnistumisia että hieman vastoinkäymisiä, lähinnä Jokrun suhteen. Vastoinkäymiset liittyy pääasiallisesti reagointiin ja tässä suhteessa on tullut löydettyä se Jokrulle haastavin tilanne. Mutta käydään ensin positiivisemmat asiat läpi.. ;)
Maanantaina oli vuorossa Jokrun tokotreenit. Onnistuin ostamaan Mikan treenit ja pakkohan tilaisuus oli hyödyntää. ;) Saatiin Jokrun kanssa erittäin positiivinen treenitilanne taas ja ainoastaan aivan treenin lopuksi tai oikeasti jälkeen tuli yksi haukkureaktio. Treenailtiin sivulletuloja, seuraamisen aloitusta, kapulaan koskemista ja paikallaoloja niin maassa kuin myös istuen. Ennen kaikkea tehtiin kaikki hienosti Yhdessä! Leikittiin myös paljon ja treenailtiin hieman on-offia. Oikein hyvä treeni!
Tiistaina oli vuorossa Jokrun impulssikurssi ja täälläkin oikein loistavaa onnistumista sekä itseltä ;) että koiralta. Ehkä mä alan oppia ajoitusta ja opin kaiken aikaa lukemaan kakaraa paremmin. Treenailtiin jo jokunen haastavampikin tilanne ja kohtuullisen hienosti selvittiin! No okei, alussa mainitsemani Jokrun haastavan tilanteen lisäksi kakaralle aiheuttaa haastetta myös ääntelevät koirat (mikä toisaalti liittyy myös läheisesti haastaviin tilanteisiin). Näiden yllättävien tilanteiden harjoitteissa meidän parina oli vikisevä borderterrieri, mikä meinasi ääntelyllään olla haastava Jokrulle. Ja treenin ainut lievä "epäonnistuminen" tai siis haukkureaktio tulikin tilanteessa, jossa meidän oli tarkoitus "yllättää" toinen koirakko auton takaa. Valitettavasti samainen borderterrieri äänteli tilanteessa jo valmiiksi, johon Jokru sitten ehti nostaa haukkureaktion. Mutta tilanteesta selvittiin silti hienosti!
Koska Jipsi ei ontunut maanantai aamun jälkeen ja huomasin, että ontumisen syy oli varvasvälin lievä hiertymä, uskaltauduin lähtemään keskiviikkona Elinan valmennukseen Kaarinaan. Eikä varpaan puolesta tullutkaan ongelmia. Onneksi! :) Muuten tehtiinkin Jipsin kanssa niin loistavaa rataa yhdessä ja nautittiin isolla sydämellä! Varsinkin meidän ensimmäinen treenipätkä oli huikea! Jipsin kanssa aksaaminen on vaan niiii-n siistiä! <3 Tulee ihan kertakaikkisen mahtava fiilis, kun tietää että Jipsiin voi vaan luottaa. Kun se lukitsee esteen, ni lukitus pitää ja mä voin vaan luottaa etä koira suorittaa oman osuutensa. Jipsi on ihan mahtava! Mä en varmaan kyllä ikinä tuu saamaa yhtä hienoa aksaotusta itelleni! Ei riitä oikeesti sanat kuvailemaan sitä fiilistä.. Kai se on sitä aksaa parhaimmillaan! :) Niin siistiä!
Torstaina oli sitten vihdoin Masin vuoro päästä treenaamaan, kun olin ostanut rallytoko-treenit Koirakoutsilta. Treenien aiheena oli seisominen, mikä sopikin meille Masin kanssa kuin nenä päähän koska seisomis-liike on ehdottomasti meidän heikoin kohta. Ja tulipa muistutusta itselle, kuinka helppoa ja vaivatonta tommosen kokeneen ja vanhan(?) koiran kanssa on käydä ohjatuissa treeneissä. ;) Tarkotan siis sitä, jos Jokrun kanssa pitää olla nyt silmät selässäkin ennakoimassa tilanteita jne, niin Masi kun on tommonen lunki jätkä, niin sen kanssa voi vaan hengailla. Toki senkin kanssa pitää olla hereillä, jos ja kun haluaa, ettei Masi hairahdu haistelemaan omiaan tai kiinnostu liikaa muista koirista tms.
Masin treenin päätteeksi päätin keskittyä hetkisen myös Jokrulle haastetta aiheuttavaan tilanteeseen. Eli selvästi Jokrulle haastavin tilanne ja paikka on treenikenttien/hallien lähistö/parkkipaikka, jossa pyörii paljon kierroksilla käyviä koiria. :D aika yllättävää! ;) Tämä tuli hyvin havaittua ensin Kaarinassa, jossa Jokru oli seuramiehenä mukana. Kaarinassa Jokrulle ensimmäisen reaktion aiheutti kiivaasti haukkuva sheltti, joka tempoi remmissä ja haukkui mennessään. Noh, eipä tullut yllätyksenä sinänsä. Sen sijaan se oli pieni yllätys, kuinka voimakkaasti Jokru tähän reagoi ja selvästi tilanne meinasi tulla päälle aina kun Jokru vain bongasi ko sheltin jostain. Meidän on jo muutaman viikon aikana onnistunut jopa porukalla ohittaa koirat, jotka ovat hiljaa eivätkä suuremmin reagoi meihin päin. ;) ehkä on toisinaan jo aika siis vaikeuttaa harjoituksia ja kaivaa esiin nää ei niin hyvin käyttäytyvät vieraat koirat. ;)
Eilen kävästiin lisäksi pikaseen Takkulassa treenailemassa hieman Jipun ja kakarankin kanssa joitain tokojuttuja yms pientä. Samalla seisomisteemalla jatkettiin, peruuttamista, lautasella pyörimistä, merkkiä, sivulletuloja ja seuraamista. Merkkiä tuli tosiaan kokeiltua, mut haluun kyllä tätä varten muistuttaa taas kosketusalustan käytöstä, ni jos sen yhdistäis tähän. Vaikka Jokrulle kuinka käy näyttämässä kädellä paikan selvästi merkin takana, niin siihen se merkkiin menisi kiinni. Kun testasin saman jutun Jipsin kanssa (ilman etä kävin kohtaa mitenkään näyttämässä/merkkaamassa), niin siihenhän Jipsikin meni merkkiin kiinni. Varmaankin tää tulee tosta vadin pyörimisestä, kun siinä taas pitää mennä kiinni "kohteeseen". Ehkä se on koirille liian sama toiminta. Mulla on jäänyt kosketusalustan treenaaminen tai hyödyntäminen vähän vähälle, kun jäin miettimään tassu- versus nenäkosketusta. Jirkan kanssa joskus tästä keskusteltiin, juoksukontakteihin liittyen, jos siis rinnalle haluaa kouluttaa myös pysäytyskontaktit, niin olisi parempi käyttää kontaktilla nenäkosketusta. Jäin sitten miettimään asiaa, enkä ole tehnyt kumpaisellekaan juuri mitään. Jaa, paitsi että tässä samalla kirjoittaessa taisikin lamppu hieman syttyä.... ;) hmm.... lisää treeni-ideoita.
Jokrun kanssa treenaillessa huomasin jossain kohtaa tekeväni varmaan taas vähän liikaa. Vaikka välillä pidettiinkin "taukoja" sekä on-offin merkeissä (noh, onko tää taukoa vielä koiralle..) että ihan konkreettisesti vaihtaen koiraa autosta, niin tulihan sitä tehtyä useitakin toistoja ja useita eri juttuja. Toi leikkimisestä perusasento ja seuraamisen aloitus on vaan semmonen juttu, mikä sujuu mun mielestä jo aika hienosti, niin sitä on liian kiva tehdä. Jokru hakee pääasiassa ihan superisti vierelle. Oon nyt jonkun aikaa pitänyt lelua kainalossa, mikä selvästi tiivistää Jokrun paikkaa mutta toisaalti myös saattaa koiraa ns ylöspäin. Toisaalti joo hyvä, mut pitääpä muistaa tehdä muitakin juttuja. Mä meinaan aina jäädä "jumiin" johonkin yhteen juttuun enkä tee riittävästi vaihtelua. Tää täytyy yrittää nyt muistaa. :)
Tästä suunnattiin vielä metsään hetkeksi tuulettamaan pääkoppaa ja törmättiimpä matkalla peuraankin. Ei siis onneksi ihan konkreettisesti, mut aika läheltä. ;) Hauska huomata taas koirista, vaikka Masikin niin kiinnostuu hajuista ja jäljistä, mut tollai oikeesti lähelle päästessä otusta hieman jänskättääkin suuri eläin. :D
Maanantaina oli vuorossa Jokrun tokotreenit. Onnistuin ostamaan Mikan treenit ja pakkohan tilaisuus oli hyödyntää. ;) Saatiin Jokrun kanssa erittäin positiivinen treenitilanne taas ja ainoastaan aivan treenin lopuksi tai oikeasti jälkeen tuli yksi haukkureaktio. Treenailtiin sivulletuloja, seuraamisen aloitusta, kapulaan koskemista ja paikallaoloja niin maassa kuin myös istuen. Ennen kaikkea tehtiin kaikki hienosti Yhdessä! Leikittiin myös paljon ja treenailtiin hieman on-offia. Oikein hyvä treeni!
Tiistaina oli vuorossa Jokrun impulssikurssi ja täälläkin oikein loistavaa onnistumista sekä itseltä ;) että koiralta. Ehkä mä alan oppia ajoitusta ja opin kaiken aikaa lukemaan kakaraa paremmin. Treenailtiin jo jokunen haastavampikin tilanne ja kohtuullisen hienosti selvittiin! No okei, alussa mainitsemani Jokrun haastavan tilanteen lisäksi kakaralle aiheuttaa haastetta myös ääntelevät koirat (mikä toisaalti liittyy myös läheisesti haastaviin tilanteisiin). Näiden yllättävien tilanteiden harjoitteissa meidän parina oli vikisevä borderterrieri, mikä meinasi ääntelyllään olla haastava Jokrulle. Ja treenin ainut lievä "epäonnistuminen" tai siis haukkureaktio tulikin tilanteessa, jossa meidän oli tarkoitus "yllättää" toinen koirakko auton takaa. Valitettavasti samainen borderterrieri äänteli tilanteessa jo valmiiksi, johon Jokru sitten ehti nostaa haukkureaktion. Mutta tilanteesta selvittiin silti hienosti!
Koska Jipsi ei ontunut maanantai aamun jälkeen ja huomasin, että ontumisen syy oli varvasvälin lievä hiertymä, uskaltauduin lähtemään keskiviikkona Elinan valmennukseen Kaarinaan. Eikä varpaan puolesta tullutkaan ongelmia. Onneksi! :) Muuten tehtiinkin Jipsin kanssa niin loistavaa rataa yhdessä ja nautittiin isolla sydämellä! Varsinkin meidän ensimmäinen treenipätkä oli huikea! Jipsin kanssa aksaaminen on vaan niiii-n siistiä! <3 Tulee ihan kertakaikkisen mahtava fiilis, kun tietää että Jipsiin voi vaan luottaa. Kun se lukitsee esteen, ni lukitus pitää ja mä voin vaan luottaa etä koira suorittaa oman osuutensa. Jipsi on ihan mahtava! Mä en varmaan kyllä ikinä tuu saamaa yhtä hienoa aksaotusta itelleni! Ei riitä oikeesti sanat kuvailemaan sitä fiilistä.. Kai se on sitä aksaa parhaimmillaan! :) Niin siistiä!
Torstaina oli sitten vihdoin Masin vuoro päästä treenaamaan, kun olin ostanut rallytoko-treenit Koirakoutsilta. Treenien aiheena oli seisominen, mikä sopikin meille Masin kanssa kuin nenä päähän koska seisomis-liike on ehdottomasti meidän heikoin kohta. Ja tulipa muistutusta itselle, kuinka helppoa ja vaivatonta tommosen kokeneen ja vanhan(?) koiran kanssa on käydä ohjatuissa treeneissä. ;) Tarkotan siis sitä, jos Jokrun kanssa pitää olla nyt silmät selässäkin ennakoimassa tilanteita jne, niin Masi kun on tommonen lunki jätkä, niin sen kanssa voi vaan hengailla. Toki senkin kanssa pitää olla hereillä, jos ja kun haluaa, ettei Masi hairahdu haistelemaan omiaan tai kiinnostu liikaa muista koirista tms.
Masin treenin päätteeksi päätin keskittyä hetkisen myös Jokrulle haastetta aiheuttavaan tilanteeseen. Eli selvästi Jokrulle haastavin tilanne ja paikka on treenikenttien/hallien lähistö/parkkipaikka, jossa pyörii paljon kierroksilla käyviä koiria. :D aika yllättävää! ;) Tämä tuli hyvin havaittua ensin Kaarinassa, jossa Jokru oli seuramiehenä mukana. Kaarinassa Jokrulle ensimmäisen reaktion aiheutti kiivaasti haukkuva sheltti, joka tempoi remmissä ja haukkui mennessään. Noh, eipä tullut yllätyksenä sinänsä. Sen sijaan se oli pieni yllätys, kuinka voimakkaasti Jokru tähän reagoi ja selvästi tilanne meinasi tulla päälle aina kun Jokru vain bongasi ko sheltin jostain. Meidän on jo muutaman viikon aikana onnistunut jopa porukalla ohittaa koirat, jotka ovat hiljaa eivätkä suuremmin reagoi meihin päin. ;) ehkä on toisinaan jo aika siis vaikeuttaa harjoituksia ja kaivaa esiin nää ei niin hyvin käyttäytyvät vieraat koirat. ;)
Eilen kävästiin lisäksi pikaseen Takkulassa treenailemassa hieman Jipun ja kakarankin kanssa joitain tokojuttuja yms pientä. Samalla seisomisteemalla jatkettiin, peruuttamista, lautasella pyörimistä, merkkiä, sivulletuloja ja seuraamista. Merkkiä tuli tosiaan kokeiltua, mut haluun kyllä tätä varten muistuttaa taas kosketusalustan käytöstä, ni jos sen yhdistäis tähän. Vaikka Jokrulle kuinka käy näyttämässä kädellä paikan selvästi merkin takana, niin siihen se merkkiin menisi kiinni. Kun testasin saman jutun Jipsin kanssa (ilman etä kävin kohtaa mitenkään näyttämässä/merkkaamassa), niin siihenhän Jipsikin meni merkkiin kiinni. Varmaankin tää tulee tosta vadin pyörimisestä, kun siinä taas pitää mennä kiinni "kohteeseen". Ehkä se on koirille liian sama toiminta. Mulla on jäänyt kosketusalustan treenaaminen tai hyödyntäminen vähän vähälle, kun jäin miettimään tassu- versus nenäkosketusta. Jirkan kanssa joskus tästä keskusteltiin, juoksukontakteihin liittyen, jos siis rinnalle haluaa kouluttaa myös pysäytyskontaktit, niin olisi parempi käyttää kontaktilla nenäkosketusta. Jäin sitten miettimään asiaa, enkä ole tehnyt kumpaisellekaan juuri mitään. Jaa, paitsi että tässä samalla kirjoittaessa taisikin lamppu hieman syttyä.... ;) hmm.... lisää treeni-ideoita.
Jokrun kanssa treenaillessa huomasin jossain kohtaa tekeväni varmaan taas vähän liikaa. Vaikka välillä pidettiinkin "taukoja" sekä on-offin merkeissä (noh, onko tää taukoa vielä koiralle..) että ihan konkreettisesti vaihtaen koiraa autosta, niin tulihan sitä tehtyä useitakin toistoja ja useita eri juttuja. Toi leikkimisestä perusasento ja seuraamisen aloitus on vaan semmonen juttu, mikä sujuu mun mielestä jo aika hienosti, niin sitä on liian kiva tehdä. Jokru hakee pääasiassa ihan superisti vierelle. Oon nyt jonkun aikaa pitänyt lelua kainalossa, mikä selvästi tiivistää Jokrun paikkaa mutta toisaalti myös saattaa koiraa ns ylöspäin. Toisaalti joo hyvä, mut pitääpä muistaa tehdä muitakin juttuja. Mä meinaan aina jäädä "jumiin" johonkin yhteen juttuun enkä tee riittävästi vaihtelua. Tää täytyy yrittää nyt muistaa. :)
Tästä suunnattiin vielä metsään hetkeksi tuulettamaan pääkoppaa ja törmättiimpä matkalla peuraankin. Ei siis onneksi ihan konkreettisesti, mut aika läheltä. ;) Hauska huomata taas koirista, vaikka Masikin niin kiinnostuu hajuista ja jäljistä, mut tollai oikeesti lähelle päästessä otusta hieman jänskättääkin suuri eläin. :D
maanantai 1. syyskuuta 2014
Jep, jep...
Oli lauantaina loistavat aksat ja nyt Jipsi ontuu toista etusta. :( Tosin käytiinhän me eilen metsässäkin, että saattoihan se sieltäkin tulla... Huomasin jo eilen illalla iltapissalla, että Jips vähän varoo toista etusta ja nyt aamulla varoi jo kunnolla. Huomasin lauantain kentällä jossain välissä kiven Jipsin varpaiden välissä ja samainen varpaiden väli näyttää nyt siltä, että olisi hieman ärtynyt. Pelkään kuitenkin, että todellinen syy löytyy taas sieltä lihaksista. :( Tää on niin syvältä! Mikä siinä onkin, että kun vähemmän treenaa (kun haluaa antaa taukoa sekä itselle että koiralle) että sitte pitää tulla taas jotain tämmöstä?! Voihan perkule!
Kakaran kanssa kävin eilen treenailemassa tovin Hakametsän jäähallin kentällä, missä oli samaan aikaan myös tokon piirimestaruuskisat. Olihan kiva katsella mallia samalla taitavista koirakoista. :) Pääasiallinen treeni meillä Jokrun kanssa oli rauhallinen hengailu kisapaikalla ja siitä Jokru sai lähes täydet pisteet. :) Välillä käytiin myös hieman kauempana kehään laidalta myös leikkimässä jo tekemässä muutamia seuraamisen aloituksia. Mikan viime treenien neuvoilla oon saanut jo nyt Jokrun perusasennon paikan ja koiran olemuksen tässä paljon ryhdikkäämmäksi. Loistavaa!
Ja käytiinhän me eilen vielä ulkoilemassakin hyvän mittainen lenkki jossain päin Nokiaa. Ainut miinus, että löydettiin (vai löysikö ne meidät!?) jokunen hirvikärpänen taas.. voihan yök!
Kakaran kanssa kävin eilen treenailemassa tovin Hakametsän jäähallin kentällä, missä oli samaan aikaan myös tokon piirimestaruuskisat. Olihan kiva katsella mallia samalla taitavista koirakoista. :) Pääasiallinen treeni meillä Jokrun kanssa oli rauhallinen hengailu kisapaikalla ja siitä Jokru sai lähes täydet pisteet. :) Välillä käytiin myös hieman kauempana kehään laidalta myös leikkimässä jo tekemässä muutamia seuraamisen aloituksia. Mikan viime treenien neuvoilla oon saanut jo nyt Jokrun perusasennon paikan ja koiran olemuksen tässä paljon ryhdikkäämmäksi. Loistavaa!
Ja käytiinhän me eilen vielä ulkoilemassakin hyvän mittainen lenkki jossain päin Nokiaa. Ainut miinus, että löydettiin (vai löysikö ne meidät!?) jokunen hirvikärpänen taas.. voihan yök!
lauantai 30. elokuuta 2014
A-luokan treenejä
Jos tuli viime viikolla lieviä takapakkeja (oletettuja sellaisia) kakaran kanssa, niin tällä viikolla on menty sit taas eteenpäin huimin harppauksin. :) Eilen oli vuorossa Jokrun tokoilut ja tällä kertaa koutsina olikin Riitan tilalla Mika. Meidän lisäksi valkkuryhmässä oli vain kaksi koirakkoa, jotka taisivat olla hieman kokeneempaa kaartia. Tai ainakin huomattavasti Jokrua vanhempia.. ;) He tekivät omia treenejään ja me sitten omiamme Mikan ohjeilla. Ja voi jestas! Mulla oli niin eri koira matkassa kun viikkoa aiemmin! Jos taisi ohjaajakin olla ihan eri moodilla liikkeellä. Näitä treenejä lisää!
Mitä me sitten tehtiin.. pääasiallisesti keskityttiin yhdessä tekemiseen ja olemiseen. Leikittiin paljon ja tehtiin luopumista. Sitä kautta saatiinkin yhdessäolo pelaamaan hyvin eikä Jokru käytännössä häiriintynyt muista koirista laisinkaan. Tehtiin pieniä seuraamisia, paikalla pysymistä, pari luoksetuloa, kapulan kosketusta ja paikkamakuu treenin lopuksi. On se Mika vaan aika pro koutsi! :)
Tänään Jippumasi pääsi Heini Stenbergin treeneihin ja voi vitsit, taas. Jips on niin super makee! :) Ei se Masikaan hassumpi ollut, se ei vaan ole Jipsi. ;) Piti sitten laittaa kisailmo taas menemään, kun niin kivasti meni. Lopuksi tehtiin melkein 32 estettä nollana. Melkein, kun kepeillä tuli Jipsille pieni aivopieru ja se lopetti kesken ne. Noh, okei... ehkä en ihan itekään täysin huolella ohjannut. ;) saatiin vielä tosiaan jatkaa tästä ja siitä taas sitten puhtaasti loppuun. Niin siistiä! Jips on vaan paras! <3
Mitä me sitten tehtiin.. pääasiallisesti keskityttiin yhdessä tekemiseen ja olemiseen. Leikittiin paljon ja tehtiin luopumista. Sitä kautta saatiinkin yhdessäolo pelaamaan hyvin eikä Jokru käytännössä häiriintynyt muista koirista laisinkaan. Tehtiin pieniä seuraamisia, paikalla pysymistä, pari luoksetuloa, kapulan kosketusta ja paikkamakuu treenin lopuksi. On se Mika vaan aika pro koutsi! :)
Tänään Jippumasi pääsi Heini Stenbergin treeneihin ja voi vitsit, taas. Jips on niin super makee! :) Ei se Masikaan hassumpi ollut, se ei vaan ole Jipsi. ;) Piti sitten laittaa kisailmo taas menemään, kun niin kivasti meni. Lopuksi tehtiin melkein 32 estettä nollana. Melkein, kun kepeillä tuli Jipsille pieni aivopieru ja se lopetti kesken ne. Noh, okei... ehkä en ihan itekään täysin huolella ohjannut. ;) saatiin vielä tosiaan jatkaa tästä ja siitä taas sitten puhtaasti loppuun. Niin siistiä! Jips on vaan paras! <3
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)