Menneenä viikonloppuna meidän seura järjesti yhdessä Ylöjärven koirakerhon kanssa SM-kilpailut Tampereella. Perjantai meni kokonaisuudessaan mun osalta talkoillessa, lauantaina oli joukkuekisat ja sunnuntaina sitten yksilökisat.
Jipsin kanssa käytiin testaamassa ensimmäiset SM-kisat sekä yksilöissä että joukkueessa. Jipsiin voin olla äärimmäisen tyytyväinen, vaikka se niitä rimoja vähän pudottelikin. :/ Lauantain lämppäesteillä tuntui, että koira on ihan kädessä kiinni, mutta onneksi se tunne karisi radalla....
Eka rima tippui. :( Jätin koiran kauas ja menin lähes kolmanneelle esteelle vastaan. Koitin pysyä kutsuessa paikoillani mutta oletan kääntäneeni hieman päätäni samalla kun kutsuin ja tosiaan eka rima alas. Jipsi teki ihan superin keinun ja olisi voinut jäädä kauemmas keinusta, kuten suunnittelin.. ;) mutta kepeillä.... niin perinteinen virhe mulle (viime aikoina näitä on ollut valitettavan monta). Ajatus kepeiltä eteenpäin karkaa liian aikaisin, eikä Jipsi kestä sitä. Mä jouudn ottamaan aina noissa tilanteissa koko hemmetin kepit uudelleen, kun menee mukamas ajatus sekaisin, enkä ole varma miten ja mistä välistä jatkaa.... ;) koiralle VARMUUTTA niihin keppeihin... ;) Loppu rata ihan sujuvaa.. empä tiedä, miksen puomin kohdalla voi JUOSTA kunnolla.... ja kun vapautin Jipsin ajoissa, niin myöhässähän olin jatkosta. Kohtuullisen kivasti kuitenkin maaliin asti! :)
Joukkuerata
Meille arpaonni toi mun mielestä aika optimin lähtöpaikan aamun toisessa lähtöryhmässä ja vieläpä 10. koirakkona. Niin loistava paikka.... Mua jännitti aika paljon ja jotenkin tuntui vaan, etten ollut kuitenkaan ihan oikealla fiiliksellä. Tai en tiedä, miten olisi pitänyt olla.. Jännitin radalla eniten neljän esteen ns serpenttiini-kohtaa ja jotenkin tuntui, että jos siitä selviää, niin selvitään mistä vaan.. Noh, kolmannen esteen rima tuli alas mutta siitä jatkoin vielä kohtuu reippaasti. Kepeille meno oli haastava ja JOS olisin uskonut olevani niinkin hyvin edellä olisin mennyt tekemään pakkovalssin. En uskonut ja sitten kun olinkin ajoissa kepeille (ehkä yritin jotain niistoa tai ehkä en...) niin töksäytin oman liikkeen täysin. Toka yritys oli jälleen ihan hirveä, aloitin tekemään leikkausta kun koira oli kääntymässä toiseen väliin.... voi hemmetti!! Montako kertaa mulle on sanottu, että koiralle annetaan se rauha aloittaa ne kepit! ;) Kolmanteen yritykseen tajusin vaihtaa jo puolta ja sitten taisi onnistua. Voihan sössiminen sentään! :D jos voi koiraa koittaa häiriköidä, niin mä siinä kyllä onnistuin.... Jipsille pisteet lopulta keppien suorittamisesta!
Vaikka kohtuudella sain koottua itteni vielä keppienkin jälkeen, niin joku typerä herpaantuminen silti kävi jo lähes loppusuoralla ja jätin ohjaamatta yhden aivan päivän selvän kohdan. Olin edellisessä valssissa auttamassa myöhässä ja pyörittelin suoraan koiran edessä. ;) Onneks Jipsi on kuitenkin Jipsi! Vikana esteenä oli vielä okseri ja siitäkin rima alas.. :/
Karsintahypäri
Mutta oikein tyytyväinen pitää silti olla! Ei me Jipsin kanssa parhaimpia ratojamme todellakaan tehty mutta ehkä se jännitys nyt oli kuitenkin vähän eri luokkaa.. ;) ehkä... Mä olen silti oikein tyytyväinen meidän ekaan isoon kisakarkeloon osallistumiseen ja nyt se peikko on selätetty. ;) Jipsi täytti vasta 4v joten todellakin meillä on vielä monia vuosia aikaa testailla osaamistamme noissakin isoissakin kisoissa....
maanantai 16. kesäkuuta 2014
torstai 12. kesäkuuta 2014
Huipputreeniä jälleen kerran
Jos on aivan ihanaa muutenkin alottaa nuoren pennelikoiran kanssa alusta kaikki asioiden opiskelut, niin vielä ihanampaa se on aloittaa tietäen etenevänsä omasta mielestä oikeita reittejä pitkin. :) Iso kiitos Kärnän Sarille! Onneksi mä oon joskus aikoinaan eksynyt Jipsin kanssa Sarin tokokoulutukseen.. :)
Eiliselle oli sovittuna yksäri Sarin kanssa, mikä meinasi jo peruuntua kun istuin kolariruuhkassa ohitustiellä. :( Voi tuska... istuttiin koirien kanssa yli TUNTI autossa pääsemättä oikeastaan mihinkään! Mun onneksi Sarilla oli mahdollisuus vaihtaa tunti vielä samalle illalle. Mahtavaa! Paikaksi vaihdettiin vielä Pirkkahallin lähikenttä, jossa saatiin kaupanpäällisinä ihan parhaat mahdolliset häiriöt, ilman että koirulainen reagoi niihin yhtään milläänlailla. ;) ensin vierestä lähti meinaan kuumailmapallo ja sen jälkeen siihen tuli lentelemään useampi radio-ohjattava lentsikka. ;)
Saatiin vinkkejä jälleen ihan perusjuttuihin, niiden parissahan me pyöritäänkin luonnollisesti tässä vaiheessa. :) Mä teen huomaamattani paljon asioita, mitä ei ehkä kannattaisi, mm höpötän ja liikun ja olen ylipäänsä kauhean aktiivinen. ;) mä oon jotenkin sitä kautta koittanut vissiin aktivoida valkoisia tokojuttuihin. Toinen asia toki on, onko niistä hyötyä vai haittaa... ;)
Katseltiin kuitenkin vähän perusasentoa, luoksetuloa mutta ennen kaikkea keskusteltiin paljon ihan perusjutuista ja mihin mun pitäis kiinnittää huomiota jne. Paljon tuli asiaa ja illalla tulikin vielä runoiltua treenivihkoon pitkät muistiinpanot. :) Treenaaminen koirien kanssa ON niin kivaa!! :D ihan parasta suorastaan...
Eiliselle oli sovittuna yksäri Sarin kanssa, mikä meinasi jo peruuntua kun istuin kolariruuhkassa ohitustiellä. :( Voi tuska... istuttiin koirien kanssa yli TUNTI autossa pääsemättä oikeastaan mihinkään! Mun onneksi Sarilla oli mahdollisuus vaihtaa tunti vielä samalle illalle. Mahtavaa! Paikaksi vaihdettiin vielä Pirkkahallin lähikenttä, jossa saatiin kaupanpäällisinä ihan parhaat mahdolliset häiriöt, ilman että koirulainen reagoi niihin yhtään milläänlailla. ;) ensin vierestä lähti meinaan kuumailmapallo ja sen jälkeen siihen tuli lentelemään useampi radio-ohjattava lentsikka. ;)
Saatiin vinkkejä jälleen ihan perusjuttuihin, niiden parissahan me pyöritäänkin luonnollisesti tässä vaiheessa. :) Mä teen huomaamattani paljon asioita, mitä ei ehkä kannattaisi, mm höpötän ja liikun ja olen ylipäänsä kauhean aktiivinen. ;) mä oon jotenkin sitä kautta koittanut vissiin aktivoida valkoisia tokojuttuihin. Toinen asia toki on, onko niistä hyötyä vai haittaa... ;)
Katseltiin kuitenkin vähän perusasentoa, luoksetuloa mutta ennen kaikkea keskusteltiin paljon ihan perusjutuista ja mihin mun pitäis kiinnittää huomiota jne. Paljon tuli asiaa ja illalla tulikin vielä runoiltua treenivihkoon pitkät muistiinpanot. :) Treenaaminen koirien kanssa ON niin kivaa!! :D ihan parasta suorastaan...
keskiviikko 11. kesäkuuta 2014
Jokru "aksaa" :)
Meidän todelliset aksatreenit jälleen... Jokru pääsi tekemään pienen setin hypyn tarjoamista sekä siivekkeen sivulta että edestä. Todella hienosti tarjosi ja selkeesti muisti, mikä oli homman nimi. :) Enemmänkin trenailtiin(?) kentällä lelulla leikkimistä ja sen tuomista. Pari pientä lelulle irtoamistakin. Tota pitäiskin muistaa kokeilla hieman kauempaa ja ennen kaikkea niin, että yhdistää siihen reilusti omaa liikettä.
Kotona tehtiin illalla vielä sivulletuloja ja pieniä mukana seuraamisia. Ts kun otus tuntuu hyvin jo tarjoavan sivulla seuraamista. :) pieni setti myös vadin päällä pyörimistä ja käsitargettia. Kaikkea olis niin kiva treenailla, mutta kun kerralla ei pysty niin kauheen kauaa. Tai siis joku kakara ei jaksa ihan rajattomasti kuitenkaan... ;)
Kotona tehtiin illalla vielä sivulletuloja ja pieniä mukana seuraamisia. Ts kun otus tuntuu hyvin jo tarjoavan sivulla seuraamista. :) pieni setti myös vadin päällä pyörimistä ja käsitargettia. Kaikkea olis niin kiva treenailla, mutta kun kerralla ei pysty niin kauheen kauaa. Tai siis joku kakara ei jaksa ihan rajattomasti kuitenkaan... ;)
Päivän metsälenkin tuotoksia |
tiistai 10. kesäkuuta 2014
Jokru the jälkikoira
Jokru on selkeesti valinnut lajinsa.. :D se on aika huikea jäljestäjä! Tallasin eilen reilun 20m suoran jäljen normaali askelluksella joskin aavistuksen lyhyemmillä askelväleillä laittaen namin jokaiseen askeleeseen. Annoin jäljen vanheta n 15-20minuuttia (kiitos tästäkin hyvästä vinkistä työkaverille) ja ohjasin Jokrun viistosti takavasemman kautta jäljelle. Kävelytin jäljen vanhenemisajalla Jippua ja Masia, jonka jälkeen otin Jokrun kanssa vielä pikkuriikkisen "tottistreenin" ;), toisin sanoen sivulle tuloja. Palasin takaisin autolle, josta suunnattiin kohti jälkeä ja selvästi kakara tiesi, mitä ollaan menossa tekemään. Kun sitten lähdettiin paikantamaan itse jälkeä, niin otus veti selkeesti nenä pystyssä tietäen, mitä tulee. :) Törmäsi jälkeen viistosti ja lähti todella hienosti jäljestämään. Selkeesti jäljestys oli nyt suoraviivaisemman ja puhtaamman näköistä, kun askellus oli lähempänä normaalia. Ihan täysin jokaisen askeleen nami ei tainnut eksyä suuhun asti, mutta suurin osa kuitenkin. Jokru työskentelee ihan käsittämättömän rauhallisena ja varman oloisena, eipä ikinä uskoisi sen olevan ihan penneli vielä. ;) Jäljestyksestä tuli myös aiempiin verrattuna hieman pidempikestoinen suoritus, mutta huikean hyvin Jokru keskittyi ja nyt se malttoi jäljestää yhtä intensiivisesti ihan loppuun asti ja lopulta nenä vain törmäsi ns loppupalkkaan. Lopuksi tuli ihan selvästi taas reaktio, joko se loppui ja ihan liian aikaisin. :D
Treenin päätteeksi koirulaiset pääsi vielä mökille uimaan ja juoksemaan. Tällä reissulla Jokrupokru ei esittänyt katoamistemppujaan, sen sijaan sorsat oli vähän outoja! ;)
Illalla treenailtiin vielä vähäsen perusasentoa, vadin päällä pyörimistä (Masi pääsi näyttämään taas mallia) ja maahanmenoja. :)
Treenin päätteeksi koirulaiset pääsi vielä mökille uimaan ja juoksemaan. Tällä reissulla Jokrupokru ei esittänyt katoamistemppujaan, sen sijaan sorsat oli vähän outoja! ;)
Illalla treenailtiin vielä vähäsen perusasentoa, vadin päällä pyörimistä (Masi pääsi näyttämään taas mallia) ja maahanmenoja. :)
maanantai 9. kesäkuuta 2014
Touhukas viikonloppu, jälleen kerran ;)
Lauantaina Jippu ja Masi pääsi Jirka Vierimaan leiki ja pelaa-päivään. :) Meillä oli erittäin hauskaa ja koirulaiset sai touhuilla helteessä vuorotellen paljon. :) tuli oikein hyviä vinkkejä taas kotitouhuiluihin.
Jokrun ja Bingon kanssa jatkettiin kasvattajan luokse treffaamaan Kenoa ja Priima-mammaa. =) Sateen jäljiltä paikat oli ihan likomärkän ja koirat hetken päästä sen näköisiä.. ;) mutta kesä kuivaa sen minkä kastelee. Kakaroilla oli oikein kivaa jälleen kerran! :)
Sunnuntaina käytiin kisailemassa Masin ja Jibun kanssa kaksi starttia per kärsä Tamskin kisoissa. Onneksi keli oli ihan loistava ja kisapaikkana oli yksi Härmälän hiekkakentistä, joten lähialueella pääsi lenkkeilemään oikein kivasti. Pitkä päivä tuli ja tuloksena 4x hylky! :D näin se välillä menee..
Masin kanssa saatiin oikein mainiot kontaktitreenit ja lopetin kumpaisellakin radalla ensimmäiseen kontaktiin (minkä otus hyppäsi alas) ja suoritettiin uudelleen. Ekalla radalla kontaktieste oli aivan radan alussa, joten pitkälle ei tarvinut mennä. Toisella radalla pääsin testaamaan kepeille törkkäsyn, mikä toimi ihan sairaan hyvin myös Masin kanssa. :D onnistuin sitten vaan tekemään siinä kepeillä aika huisin rytmin muutoksen, mitä Masi ei ihan kestänyt. Kuitenkin hyvä fiilis noista, mitä tehtiin. Ja ylpeä olen itsestäni, et nyt oikeasti treenattiin ne kontaktit eikä vain roiskittu.
Jipsinkin kanssa tuloksena kaksi hyllyä, mutta hyviä sellaisia. Joskin meidän kontantit ei ollu vissiin kai ihan kauneimmista päästä.. :/ Toisella radalla tein vahingossa aikamoisen layeroinnin puomin alastulolle, mistä Jipsikin oli ihmeissään ja melkein pysähtyi puomin alas. :D miksen mä tee useammin noita kisoissa?! Ekan radan alkuhässäkässä Jips irtosi hienosti yhdelle extra-hypylle ja toisella radalla tästä viisastuneena pidin valssin jälkeen sekunnin murto-osan koiraa sillä kädellä ja sitten vasta vaihdoin puolta (mikäseohjaussitteolikaantaasnimeltään). :) hyvin toimi joka tapauksessa. Sen sijaan toisella radalla toisen esteen niisto ei toiminu. Arvoin, et teenkö perusturvallisen valssin mut halusin kokeilla niiston. Sitte arvoin, et kurkkaanko riman yli vai en ja en kurkannu... VIRHE! ;) mut tiedämpähän nyt. ;) voisin silti tehdä saman heti uudelleen kisoissa.. ottaisin vaan huolellisemman kontaktin koiraan. Jibu tuli meinaan lähdöstä niin suoraan kohti mua, et luki sen varmaan pakkovalssiksi. Mut on se silti vaan niin magee koiraa... mä tykkään niin paljon aksasta Jipsin kanssa! Eihän meillä ole muuta, kun aikaa opetella lisää toisistamme! Ja mun tulevan kisakesän suurin tavoite on testailla eri ohjauksia, jotta opin mitkä oikeesti kisoissa toimii ja mitkä ei. empä mä oikein muuten voi oppia.... Teknisestihän Jipsi on aika huippu, näemmä estefocus on kasvanut loistavasti ;) mun tarvii vaan(!) enää(!!) opetella ohjaamaan vielä paremmin... :D
Jokrun ja Bingon kanssa jatkettiin kasvattajan luokse treffaamaan Kenoa ja Priima-mammaa. =) Sateen jäljiltä paikat oli ihan likomärkän ja koirat hetken päästä sen näköisiä.. ;) mutta kesä kuivaa sen minkä kastelee. Kakaroilla oli oikein kivaa jälleen kerran! :)
Sunnuntaina käytiin kisailemassa Masin ja Jibun kanssa kaksi starttia per kärsä Tamskin kisoissa. Onneksi keli oli ihan loistava ja kisapaikkana oli yksi Härmälän hiekkakentistä, joten lähialueella pääsi lenkkeilemään oikein kivasti. Pitkä päivä tuli ja tuloksena 4x hylky! :D näin se välillä menee..
Masin kanssa saatiin oikein mainiot kontaktitreenit ja lopetin kumpaisellakin radalla ensimmäiseen kontaktiin (minkä otus hyppäsi alas) ja suoritettiin uudelleen. Ekalla radalla kontaktieste oli aivan radan alussa, joten pitkälle ei tarvinut mennä. Toisella radalla pääsin testaamaan kepeille törkkäsyn, mikä toimi ihan sairaan hyvin myös Masin kanssa. :D onnistuin sitten vaan tekemään siinä kepeillä aika huisin rytmin muutoksen, mitä Masi ei ihan kestänyt. Kuitenkin hyvä fiilis noista, mitä tehtiin. Ja ylpeä olen itsestäni, et nyt oikeasti treenattiin ne kontaktit eikä vain roiskittu.
Jipsinkin kanssa tuloksena kaksi hyllyä, mutta hyviä sellaisia. Joskin meidän kontantit ei ollu vissiin kai ihan kauneimmista päästä.. :/ Toisella radalla tein vahingossa aikamoisen layeroinnin puomin alastulolle, mistä Jipsikin oli ihmeissään ja melkein pysähtyi puomin alas. :D miksen mä tee useammin noita kisoissa?! Ekan radan alkuhässäkässä Jips irtosi hienosti yhdelle extra-hypylle ja toisella radalla tästä viisastuneena pidin valssin jälkeen sekunnin murto-osan koiraa sillä kädellä ja sitten vasta vaihdoin puolta (mikäseohjaussitteolikaantaasnimeltään). :) hyvin toimi joka tapauksessa. Sen sijaan toisella radalla toisen esteen niisto ei toiminu. Arvoin, et teenkö perusturvallisen valssin mut halusin kokeilla niiston. Sitte arvoin, et kurkkaanko riman yli vai en ja en kurkannu... VIRHE! ;) mut tiedämpähän nyt. ;) voisin silti tehdä saman heti uudelleen kisoissa.. ottaisin vaan huolellisemman kontaktin koiraan. Jibu tuli meinaan lähdöstä niin suoraan kohti mua, et luki sen varmaan pakkovalssiksi. Mut on se silti vaan niin magee koiraa... mä tykkään niin paljon aksasta Jipsin kanssa! Eihän meillä ole muuta, kun aikaa opetella lisää toisistamme! Ja mun tulevan kisakesän suurin tavoite on testailla eri ohjauksia, jotta opin mitkä oikeesti kisoissa toimii ja mitkä ei. empä mä oikein muuten voi oppia.... Teknisestihän Jipsi on aika huippu, näemmä estefocus on kasvanut loistavasti ;) mun tarvii vaan(!) enää(!!) opetella ohjaamaan vielä paremmin... :D
perjantai 6. kesäkuuta 2014
Pentutokot ja fysiikkatreenit
Eilen alkoi Jokrun tokotreenit virallisesti! :) Sovin Kärnän Sarin kanssa ainakin nyt muutamasta yksäristä, jotta pääsen järkevästi alkuun kakaran kanssa treenaten. Osaisin kai mä itsekin jotenkin edetä, mut jotenkin tuntuu vaan luottavaisemmalta saada heti alusta alkaen neuvoa mun mielestä oikealle tielle. Mun ajatus ja toive on saada edettyä enemmän siltä kantilta, et koira tarjoaa. Jippumasin kanssahan on tullut aloitettua ihan puhtaasti houkuttelemalla, missä ei toki ole väärää mutta omalla kohdallani sen avustavan asian häivyttäminen ei onnistu kyllin nopeasti ja koirat on monessa asiassa kiinni siinä mm käsiavussa. Se olisi kiva välttää tällä kertaa. :)
Eka tunti menikin hyvin pitkälle ihan perusasioiden äärellä (empä tosin itse muuta odottanutkaan..). Perusasennon vahvaksi tekeminen taitaa olla nyt alkuun numero yksi, unohtamatta leikkimisen tärkeyttä ja sitten taas toisaalti rauhoittumista. Jokrulla tuli alkuun hetkinen pientä vikinää ja kitinää, kun ei olis ihan just malttanut olla paikoillaan.
Lopputunnista ehdin kysellä vielä Masistakin.. tai lähinnä, kun sen kanssa on tuntunut olevan lievänä ongelma seisomis-liike (ihan yleisesti ottaen). Ja olipahan hauska eilen kaivaa Masimies autosta ja alkaa tokoilla. ;) ensin vähän pelkäsin, et noinkohan poju muistaa tokoilusta mitään varsinkin kun oltiin Takkulassa. Mutta ihan superisti se seuraili vierellä ja oli niin innoissaan. :D Mahtavaa! Pitäiskö oikeesti aktivoitua nyt myös Masin kanssa..?! Pitäis.. :) sillä on niin huippumahtava into tohonkin touhuun! :) Ja sainkin oikein hyviä vinkkejä, mitä nyt sitten treenaillaan. Nyt on sitten arvatenkin ihan valtavasti treeni-intoa.. :)
Takkulasta suhailin miljoonaa sitten Hervantaan fysiikkatreeneihin. Samalla Jokru pääsi tutustumaan Maijan Ralli-kakaraan ja heillä löytyikin välittömästi yhteinen sävel leikkeihin. :) Suurimman osan mun treeneistä Jokru sai tosin lepäillä häkissä, mutta treenin lopuksi pääsi uudelleen rallattelemaan.. Silloin kentällä oli vielä kaupan päälle viis(?) aikuistakin bortsua. Jokrua alkuun hitusen jänskätti, mutta hienosti rohkaistui taas juoksemaan muiden mukana ja riekkumaan Rallin kanssa, kun totesi ettei muut olleet niin kiinnostuneita kakarasta. ;)
Kotiin päästyämme saatiin vielä Sanni pitkästä aikaa kylään pikaisesti. Ja tällä kertaa uudeksi kaveriksi tuli taas yksi pieni valkoinen. :)
Kyllä oli siis vilinää koko illan ajan... :)
Eka tunti menikin hyvin pitkälle ihan perusasioiden äärellä (empä tosin itse muuta odottanutkaan..). Perusasennon vahvaksi tekeminen taitaa olla nyt alkuun numero yksi, unohtamatta leikkimisen tärkeyttä ja sitten taas toisaalti rauhoittumista. Jokrulla tuli alkuun hetkinen pientä vikinää ja kitinää, kun ei olis ihan just malttanut olla paikoillaan.
Lopputunnista ehdin kysellä vielä Masistakin.. tai lähinnä, kun sen kanssa on tuntunut olevan lievänä ongelma seisomis-liike (ihan yleisesti ottaen). Ja olipahan hauska eilen kaivaa Masimies autosta ja alkaa tokoilla. ;) ensin vähän pelkäsin, et noinkohan poju muistaa tokoilusta mitään varsinkin kun oltiin Takkulassa. Mutta ihan superisti se seuraili vierellä ja oli niin innoissaan. :D Mahtavaa! Pitäiskö oikeesti aktivoitua nyt myös Masin kanssa..?! Pitäis.. :) sillä on niin huippumahtava into tohonkin touhuun! :) Ja sainkin oikein hyviä vinkkejä, mitä nyt sitten treenaillaan. Nyt on sitten arvatenkin ihan valtavasti treeni-intoa.. :)
Takkulasta suhailin miljoonaa sitten Hervantaan fysiikkatreeneihin. Samalla Jokru pääsi tutustumaan Maijan Ralli-kakaraan ja heillä löytyikin välittömästi yhteinen sävel leikkeihin. :) Suurimman osan mun treeneistä Jokru sai tosin lepäillä häkissä, mutta treenin lopuksi pääsi uudelleen rallattelemaan.. Silloin kentällä oli vielä kaupan päälle viis(?) aikuistakin bortsua. Jokrua alkuun hitusen jänskätti, mutta hienosti rohkaistui taas juoksemaan muiden mukana ja riekkumaan Rallin kanssa, kun totesi ettei muut olleet niin kiinnostuneita kakarasta. ;)
Kotiin päästyämme saatiin vielä Sanni pitkästä aikaa kylään pikaisesti. Ja tällä kertaa uudeksi kaveriksi tuli taas yksi pieni valkoinen. :)
Kyllä oli siis vilinää koko illan ajan... :)
torstai 5. kesäkuuta 2014
Kesäilyä
Mahtavat kesäkelit tuli taas takaisin... :) voi ihanaa!
Bongasimpa tänään jo tiedossa olleen asiaan, mutta silti aika kiva piristys...
Jipsillä on tosiaan myös osallistumisoikeus MM-karsintoihin 0-voiton myötä, mutta sinne karkeloihinhan me ei tänä vuonna lähdetä. Kokemuksena tämäkin olisi varmasti oikein hieno, mutta jospa me vielä toistekin saadaan nollat kasaan. Mä tiedän, että yksin jo sm-kisat on ihan riittävä jännitysmomentin-aiheuttaja mulle.. ;)
Tässä meinaakin oikeasti hieman hukkua tapahtumiin lähiaikoina. Mä oon onnistunu tunkemaan joka ainoalle päivälle melkeimpä jotain, lähinnä treenejä tai muuta ohjelmaa kakaran kanssa. Tuleva viikonloppu OLI vapaa, mutta sitten otin siihenkin vähän treenejä ja VÄHÄN kisoja sunnuntaille... Hitto, kun en edes malttanut et olisin ilmonnut vain Jipsin kisaamaan. Noh, onneks on oman paikkakunnan kisat, mut silti... Sunnuntaina on ohjelmassa siis kaksi agistarttia kumpaisellekin otukselle. Masin kanssa tavoite on vain ja ainoastaan maltilliset kontaktit! Kun saan kontaktiesteiden suorituksista edes lähelle nextari-treenien onnistuneista suorituksista, niin olen erittäin tyytyväinen. Jipsin kanssa tavoite on vanha tuttu, loistavan aksafiiliksen hakeminen tai paremminkin tekeminen.... se kun tuntuu Jipsin kanssa olevan käsillä ihan aina. :) ja onneksi näin!
Sitte oliskin jo sm-kisojen vuoro seuraavana viikonloppuna. Sain onneksi sovittua perjantain vapaaksi töistä, jolloin saan tehtyä oman talkoovelvoitteeni. Lauantaina olisi joukkuekisan vuoro ja sunnuntaina sitte yksilöt. Noikin kieltämättä alkaa hitusen jo jänskättämään... lähinnä, kun ei oikein tiedä mistään mitään. Onneks on kotikisat ja vieläpä omasta kodista oikeesti kivenheiton päässä. :) Voin toivottavasti nakittaa tarvittaessa Tuomaksen tuomaan Jipsin aina, kun tarvitsee, niin sen ei tarvi hikoilla autossa. ;) vähänkö siistiä! Heti ässämmien jälkeen onkin sitten vuoro pakata laukut, heittää koirat hoitoon ja hypätä lentsikkaan. :D vähänkö siistiä.... Pieni haikeus tosin jättää koirat lähes 10vuorokaudeksi, mutta hyvin tuon on ennenkin kestänyt, kun tietää kuinka hyvässä hoidossa ovat. :) sitä paitsi.. mä otan asian siltä kantilta, että valkoiset pääsevät ilostuttamaan mun äitiä ja Jokru-kakara pääsee nautiskelemaan maalaismaisemista.
Eilen pyörähdettiin Hannan, Tanjan, Tonin ja kakaroiden kanssa Särkänniemessä! :) Sinne pääsee nykyisin myös Lintsin tyyliin ilmaiseksi alueelle ja mikäs sen parempi paikka käydä testaamassa pentujen reagointia. Noh, Jokrun reaktiothan oli juuri samaa luokkaa kun muuallakin... Ei paljoa voisi kiinnostaa tai ainakaan häiritä! :) Namit maistui... Toki Jokrua olisi kiinnostanut kaikki kymmenet lapset ja se oli niin innoissaan niistä rapsutuksista, joita se saikin muutamalta lapselta osakseen. :) voi murua!
Varmaan ensimmäistä kertaa Jokrulle tuli selvästi myös tietoähky uuden näkemisen suhteen. Meinaan autolle kävellessä kakara meinasi oikeesti hepuloida remmissä. ;)
Vaikka ei saisi unohtaa, että ennen Särkän reissua Jokru oli mukana myös Jipsin ja Masin hierontareissulla ja saipa jopa pienen oman hierontakäsittelynsä sekin. :) Ihanaa, kun on tommonen koirien hieroja! Kiitos Katriina Falhi. :)
Tästä siis sopiva aasinsilta Jippuun ja Masiin.... Masi oli arvatenkin oikein mainiossa kunnossa. Ei uskoisi, että sen kanssa on tullut aksattua nyt hieman reippaammin. Jippunen alkaa hyvällä mallilla lähestyä normaali kuntoaan, lievää jumia lantion seudulla ja lapaluiden välissä. Jippusella taisi olla vasen puoli aavistuksen huonompi, kun taas Masilla oikea puoli. Heinäkuulle meillä onkin varattuna Piiralle ajat ja lokakuulle varasin jo Kaiperlan ajat.
Bongasimpa tänään jo tiedossa olleen asiaan, mutta silti aika kiva piristys...
Jipsillä on tosiaan myös osallistumisoikeus MM-karsintoihin 0-voiton myötä, mutta sinne karkeloihinhan me ei tänä vuonna lähdetä. Kokemuksena tämäkin olisi varmasti oikein hieno, mutta jospa me vielä toistekin saadaan nollat kasaan. Mä tiedän, että yksin jo sm-kisat on ihan riittävä jännitysmomentin-aiheuttaja mulle.. ;)
Tässä meinaakin oikeasti hieman hukkua tapahtumiin lähiaikoina. Mä oon onnistunu tunkemaan joka ainoalle päivälle melkeimpä jotain, lähinnä treenejä tai muuta ohjelmaa kakaran kanssa. Tuleva viikonloppu OLI vapaa, mutta sitten otin siihenkin vähän treenejä ja VÄHÄN kisoja sunnuntaille... Hitto, kun en edes malttanut et olisin ilmonnut vain Jipsin kisaamaan. Noh, onneks on oman paikkakunnan kisat, mut silti... Sunnuntaina on ohjelmassa siis kaksi agistarttia kumpaisellekin otukselle. Masin kanssa tavoite on vain ja ainoastaan maltilliset kontaktit! Kun saan kontaktiesteiden suorituksista edes lähelle nextari-treenien onnistuneista suorituksista, niin olen erittäin tyytyväinen. Jipsin kanssa tavoite on vanha tuttu, loistavan aksafiiliksen hakeminen tai paremminkin tekeminen.... se kun tuntuu Jipsin kanssa olevan käsillä ihan aina. :) ja onneksi näin!
Sitte oliskin jo sm-kisojen vuoro seuraavana viikonloppuna. Sain onneksi sovittua perjantain vapaaksi töistä, jolloin saan tehtyä oman talkoovelvoitteeni. Lauantaina olisi joukkuekisan vuoro ja sunnuntaina sitte yksilöt. Noikin kieltämättä alkaa hitusen jo jänskättämään... lähinnä, kun ei oikein tiedä mistään mitään. Onneks on kotikisat ja vieläpä omasta kodista oikeesti kivenheiton päässä. :) Voin toivottavasti nakittaa tarvittaessa Tuomaksen tuomaan Jipsin aina, kun tarvitsee, niin sen ei tarvi hikoilla autossa. ;) vähänkö siistiä! Heti ässämmien jälkeen onkin sitten vuoro pakata laukut, heittää koirat hoitoon ja hypätä lentsikkaan. :D vähänkö siistiä.... Pieni haikeus tosin jättää koirat lähes 10vuorokaudeksi, mutta hyvin tuon on ennenkin kestänyt, kun tietää kuinka hyvässä hoidossa ovat. :) sitä paitsi.. mä otan asian siltä kantilta, että valkoiset pääsevät ilostuttamaan mun äitiä ja Jokru-kakara pääsee nautiskelemaan maalaismaisemista.
Eilen pyörähdettiin Hannan, Tanjan, Tonin ja kakaroiden kanssa Särkänniemessä! :) Sinne pääsee nykyisin myös Lintsin tyyliin ilmaiseksi alueelle ja mikäs sen parempi paikka käydä testaamassa pentujen reagointia. Noh, Jokrun reaktiothan oli juuri samaa luokkaa kun muuallakin... Ei paljoa voisi kiinnostaa tai ainakaan häiritä! :) Namit maistui... Toki Jokrua olisi kiinnostanut kaikki kymmenet lapset ja se oli niin innoissaan niistä rapsutuksista, joita se saikin muutamalta lapselta osakseen. :) voi murua!
Kumpi on taas enemmän innoissaan?! :D |
Vähän väsynyt pikkumies.. |
Vaikka ei saisi unohtaa, että ennen Särkän reissua Jokru oli mukana myös Jipsin ja Masin hierontareissulla ja saipa jopa pienen oman hierontakäsittelynsä sekin. :) Ihanaa, kun on tommonen koirien hieroja! Kiitos Katriina Falhi. :)
Tästä siis sopiva aasinsilta Jippuun ja Masiin.... Masi oli arvatenkin oikein mainiossa kunnossa. Ei uskoisi, että sen kanssa on tullut aksattua nyt hieman reippaammin. Jippunen alkaa hyvällä mallilla lähestyä normaali kuntoaan, lievää jumia lantion seudulla ja lapaluiden välissä. Jippusella taisi olla vasen puoli aavistuksen huonompi, kun taas Masilla oikea puoli. Heinäkuulle meillä onkin varattuna Piiralle ajat ja lokakuulle varasin jo Kaiperlan ajat.
keskiviikko 4. kesäkuuta 2014
Pentukoiran jänniä päiviä
Kerrankin mun annetaan ite kertoa mun elämästä... :) Ja mulla olikin eilen ihan huisin jännä päivä.... :) tehtiin kaikenlaista hassua ja ennen kaikkea käytiin ihan kummallisissa paikoissa Bingo-siskon kanssa. Kaikkeen noi remminpäät meitä raahaakin...
Päivä alkoi kovin normaalisti ja mun annettiin ladata akkuja taas noiden typärien työpäivien ajan.. Välillä mulla käykin aika vähän pitkäksi ja koitan viihdyttää itseäni mm heittelemällä leluja lelukopan tyhjäksi tai repimällä noita typeriä pissapapereita... Jippu ja Masi, siis ne mun valkoiset perheenjäsenet, jotka muuten leikkii ihan kummallisia leikkejä (pliis.. älkää kertoko niille, ettei ne jätä mua kokonaan ulkopuoliseksi!), ei innostu yhtään päivän aikana leikkimään mun kanssa.. Ne ei oo kertaakaan suostunu avaamaan mun porttia edes... ihan tylsiä! Ne vaan nukkuu sängyllä ja sohvalla vuorotellen koko päivän.... höh!
Onneks toinen noista remminpäistä tuli taas kotiin lopulta ja päästi mut ulos. Olikin jo kauuuuheeee hätä.... Sitte meidät pakattiin autoon niiden valkoisten kanssa ja meidät kiikutettiin mökille. Sinne samaan paikkaan, missä mä pääsin edellisellä kerralla tekemään sen mun huisin jännän oman retken. ;) jota noi kyllä nimitti katoamiseksi.. Hah! Mä missään kadoksissa ollu.. kävin vaan vähän tsekkaamassa huudeja. :) Mut en mä tällä reissulla jaksanu mihkään lähteä... mä kuulin, kun toi remminpää juttelin joidenkin kanssa ja pohti, pitäiskö mulle laittaa semmonen radiolähetin. Hitto! Mä mitään ala kantamaan metsässä.. kantakoon ite!
Käytiin me pieni lenkki oikeassa metässäkin! Siellä oli siistiä! Noi valkoiset hullut painoi menemään kuulema joidenkin hajujen perässä, enkä mä pysyny yhtään kärryillä, missä kumpikin meni... Mun piti sit vaan tyytyä hippailemaan ton remminpään kanssa. Onneks sieltä löytyi kauheesti taas kaikkia maistuvia keppejä ja käpyjä... Toi toope muuten heitteli mulle käpyjä sinne ja tänne ja käski sitte ettiä. Voi daa.... voiko helpompaa olla?! Luuleeko se oikeesti, etten mä muka haistaisi sitä kyseistä käpyä, mitä se on pitäny käsissään.
Sitte mentiin taas kotiin ja sentään jo se toinenkin remminpää oli tullut kotiin. Se sentään osaa leikkiä mun kanssa oikeita leikkejä.. ei toi toinen osaa kunnolla. Sen kanssa pitää aina lopettaa silloin, kun meno alkaa olla parasta....
Mä luulin, että tässä oli jo kaikki ohjelma, et olisin vihdoin päässy vähän sohvan kulmalle rapsuteltavaksi. Mut sitte kuulinkin tutun auton hurahduksen ja kukas muukaan siellä pihassa odotti, kun Bingo-sisko. :) voi riemua! Mitähän kivaa meillä olisi vielä ohjelmassa... :) mut pakattiin taas autoon ja lähdettiin ajelemaan. Ajettiinkin jonkinmoinen matka. Ja missä me oltiinkaan.. hmmm.. mä en osaa vielä kertoa. Se haju oli kuitenkin jokseenkin samanlainen, kun kerran aiemmin... ja siellä oli semmosia valtavia elukoita, mitkä vaan juoksi.
Me vähän treenailtiinkin samalla.. niitä samoja juttuja, kun aiemminkin. Piti laittaa pylly maahan ja pysyä paikallaan. Hei haloo!!! Kuka haluaa pysyä paikallaan... voiko enää tylsempää olla?? Ja mikä pahinta.. meidän piti poseerata Bingon kanssa yhessä! Voi hitto! Me olis haluttu vaan leikkiä..... mutta ei.
Sitte meidät pakattiin TAAS autoon ja mä sain onneks vähän torkahtaa. Tiiättekö, kuinka rankkaa tää tämmönen eri paikoissa käyminen on? Noi ei tajua.. ne vaan kiikuttaa meitä moneen paikkaan. Se noissa on sentään hyvää, että noissa kaikissa paikoissa saa aina nameja ja ruokaa. Voisko helpommalla saada? Ei tarvi kun olla vaan ja syötävää tarjotaan nenän eteen... Mut joku kerta me silti vielä karataan Bingiksen kanssa leikkimäänkin.
Seuraavaks meidät kiikutettiin johonkin aivan kummalliseen paikkaan. Semmoseen pimeään halliin. Mitä ihmettä... onneks siellä näkyi myös valoa tunnelin päässä. Tosin, ensin piti kivetä semmosia ihan kummallisia portaita ylös. Ne oli aika kamalat, semmoset ritilät vaan ja niistä näkyi läpi. Bingistä meinas ensin vähän jänskättää, niin mun piti isonaveljenä näyttää rohkeesti mallia... Kyllä muakin aluks vähän jänskätti (älkää pliis kertoko Bingolle!) mut mun oli vaan mentävä. Eikä se sitte lopulta niin jännää ollukaan. Ja taas sai muuten nameja! Voi vitsit..
Sitte me kuultiin vielä, et siellä jossain puskan takana oli toisilla hirveen hauskaa. Ja me mentiin kattomaan. Siellä oli tommoset huisit pallopelit käynnissä, mut mä en päässy sinnekään. On se kumma, kun mut viedään joka paikkaan, mut sit mun pitää vaan katella vieressä. Toisilla oli kauheen kivaa....
Oli kyllä aika huisi päivä! Onneks kotona sai sitte vaan loikoilla matolla ja ottaa rennosti.. sen mä osaan hyvin! :)
t. Jokru
ps. Ainiin... mun iskä on aika siisti agiliitokoira, kattokaa vaikka tästä. :) voi kun mäkin pääsisin joskus yhtä kovaaaaaa... näyttää niiiiin siistiltä! :)
Päivä alkoi kovin normaalisti ja mun annettiin ladata akkuja taas noiden typärien työpäivien ajan.. Välillä mulla käykin aika vähän pitkäksi ja koitan viihdyttää itseäni mm heittelemällä leluja lelukopan tyhjäksi tai repimällä noita typeriä pissapapereita... Jippu ja Masi, siis ne mun valkoiset perheenjäsenet, jotka muuten leikkii ihan kummallisia leikkejä (pliis.. älkää kertoko niille, ettei ne jätä mua kokonaan ulkopuoliseksi!), ei innostu yhtään päivän aikana leikkimään mun kanssa.. Ne ei oo kertaakaan suostunu avaamaan mun porttia edes... ihan tylsiä! Ne vaan nukkuu sängyllä ja sohvalla vuorotellen koko päivän.... höh!
Onneks toinen noista remminpäistä tuli taas kotiin lopulta ja päästi mut ulos. Olikin jo kauuuuheeee hätä.... Sitte meidät pakattiin autoon niiden valkoisten kanssa ja meidät kiikutettiin mökille. Sinne samaan paikkaan, missä mä pääsin edellisellä kerralla tekemään sen mun huisin jännän oman retken. ;) jota noi kyllä nimitti katoamiseksi.. Hah! Mä missään kadoksissa ollu.. kävin vaan vähän tsekkaamassa huudeja. :) Mut en mä tällä reissulla jaksanu mihkään lähteä... mä kuulin, kun toi remminpää juttelin joidenkin kanssa ja pohti, pitäiskö mulle laittaa semmonen radiolähetin. Hitto! Mä mitään ala kantamaan metsässä.. kantakoon ite!
Käytiin me pieni lenkki oikeassa metässäkin! Siellä oli siistiä! Noi valkoiset hullut painoi menemään kuulema joidenkin hajujen perässä, enkä mä pysyny yhtään kärryillä, missä kumpikin meni... Mun piti sit vaan tyytyä hippailemaan ton remminpään kanssa. Onneks sieltä löytyi kauheesti taas kaikkia maistuvia keppejä ja käpyjä... Toi toope muuten heitteli mulle käpyjä sinne ja tänne ja käski sitte ettiä. Voi daa.... voiko helpompaa olla?! Luuleeko se oikeesti, etten mä muka haistaisi sitä kyseistä käpyä, mitä se on pitäny käsissään.
Sitte mentiin taas kotiin ja sentään jo se toinenkin remminpää oli tullut kotiin. Se sentään osaa leikkiä mun kanssa oikeita leikkejä.. ei toi toinen osaa kunnolla. Sen kanssa pitää aina lopettaa silloin, kun meno alkaa olla parasta....
Mä luulin, että tässä oli jo kaikki ohjelma, et olisin vihdoin päässy vähän sohvan kulmalle rapsuteltavaksi. Mut sitte kuulinkin tutun auton hurahduksen ja kukas muukaan siellä pihassa odotti, kun Bingo-sisko. :) voi riemua! Mitähän kivaa meillä olisi vielä ohjelmassa... :) mut pakattiin taas autoon ja lähdettiin ajelemaan. Ajettiinkin jonkinmoinen matka. Ja missä me oltiinkaan.. hmmm.. mä en osaa vielä kertoa. Se haju oli kuitenkin jokseenkin samanlainen, kun kerran aiemmin... ja siellä oli semmosia valtavia elukoita, mitkä vaan juoksi.
Sitte meidät pakattiin TAAS autoon ja mä sain onneks vähän torkahtaa. Tiiättekö, kuinka rankkaa tää tämmönen eri paikoissa käyminen on? Noi ei tajua.. ne vaan kiikuttaa meitä moneen paikkaan. Se noissa on sentään hyvää, että noissa kaikissa paikoissa saa aina nameja ja ruokaa. Voisko helpommalla saada? Ei tarvi kun olla vaan ja syötävää tarjotaan nenän eteen... Mut joku kerta me silti vielä karataan Bingiksen kanssa leikkimäänkin.
Seuraavaks meidät kiikutettiin johonkin aivan kummalliseen paikkaan. Semmoseen pimeään halliin. Mitä ihmettä... onneks siellä näkyi myös valoa tunnelin päässä. Tosin, ensin piti kivetä semmosia ihan kummallisia portaita ylös. Ne oli aika kamalat, semmoset ritilät vaan ja niistä näkyi läpi. Bingistä meinas ensin vähän jänskättää, niin mun piti isonaveljenä näyttää rohkeesti mallia... Kyllä muakin aluks vähän jänskätti (älkää pliis kertoko Bingolle!) mut mun oli vaan mentävä. Eikä se sitte lopulta niin jännää ollukaan. Ja taas sai muuten nameja! Voi vitsit..
Sitte me kuultiin vielä, et siellä jossain puskan takana oli toisilla hirveen hauskaa. Ja me mentiin kattomaan. Siellä oli tommoset huisit pallopelit käynnissä, mut mä en päässy sinnekään. On se kumma, kun mut viedään joka paikkaan, mut sit mun pitää vaan katella vieressä. Toisilla oli kauheen kivaa....
Oli kyllä aika huisi päivä! Onneks kotona sai sitte vaan loikoilla matolla ja ottaa rennosti.. sen mä osaan hyvin! :)
t. Jokru
ps. Ainiin... mun iskä on aika siisti agiliitokoira, kattokaa vaikka tästä. :) voi kun mäkin pääsisin joskus yhtä kovaaaaaa... näyttää niiiiin siistiltä! :)
tiistai 3. kesäkuuta 2014
Viikko käyntiin
Niin se eilen pyörähti taas uusi viikko käyntiin.... mulla ei olekaan enää kun tää ja ens viikko ennen ensimmäistä lomapätkää. :D Niin huippua päästä reissuun, vaikkakin koirulaisia tulee ikävä. Ikävää helpottaa tieto parhaista hoitopaikoista.
Eilen pyörähdettiin mökillä, jossa Jokru päätti tehdä ensimmäisen (ja toivottavasti viimeisen) katoamistemppunsa.. oltiin kierretty jo lenkki ja päästiin juuri mökin pihaan, kun tajusin Jokrun kadonneen. Huutelin ja huutelin, eikä Jokrua näkynyt.. Jippu ja Masi pyöri hieman ihmeissään lähellä ihmetellen, et mitäs nyt. Kierretiin mökin piha ja naapurimökin piha ja oltiin menossa kohti autoa, josta Jokru sitten lopulta juoksi vastaan. Siinä meni noin 10-15min "etsiessä" pikkumiestä... Mysteeriksi jäi, oliko Jokru oikeasti kiertänyt jostain toista kautta autolle, vai oliko mennyt sinne suoraan. Kun päästiin autolle huomasin kyllä Jipun ja Masinkin kovasti haistelevan auton lähistöä, että olisiko siitä sitten mennyt joku vieras koira tms. Mysteeriksi taitaa jäädä... Pääasia, että Jokru "löytyi" ja toivottavasti jäi viimeiseksi katoamistempuksi. Ihan käsittämättömältä kyllä tuntuu toi veto, kun Jippu ja Masi tosiaan olivat ihan lähellä mua eikä Jokru oo ikinä aiemmin osoittanut minkäänlaista halua lähteä johonkin kauemmas. Ei ymmärrä!
Illalla päästiin Tanjan ja kakaroiden kanssa vielä Jirkan oppiin. Treenailtiin mm vähän paikalla pysymistä. Ihan huikean hyvä treeni jälleen kerran! :)
Työkaverilta sain aika mielettömän hyviä treenivinkkejä jälkeen liittyen.. :) nyt vaan palan halusta päästä tallomaan seuraavan jäljen. Keppien ilmaisukin pitäis aloittaa.. ;) tekemistä olis paaaaljon!
Eilen pyörähdettiin mökillä, jossa Jokru päätti tehdä ensimmäisen (ja toivottavasti viimeisen) katoamistemppunsa.. oltiin kierretty jo lenkki ja päästiin juuri mökin pihaan, kun tajusin Jokrun kadonneen. Huutelin ja huutelin, eikä Jokrua näkynyt.. Jippu ja Masi pyöri hieman ihmeissään lähellä ihmetellen, et mitäs nyt. Kierretiin mökin piha ja naapurimökin piha ja oltiin menossa kohti autoa, josta Jokru sitten lopulta juoksi vastaan. Siinä meni noin 10-15min "etsiessä" pikkumiestä... Mysteeriksi jäi, oliko Jokru oikeasti kiertänyt jostain toista kautta autolle, vai oliko mennyt sinne suoraan. Kun päästiin autolle huomasin kyllä Jipun ja Masinkin kovasti haistelevan auton lähistöä, että olisiko siitä sitten mennyt joku vieras koira tms. Mysteeriksi taitaa jäädä... Pääasia, että Jokru "löytyi" ja toivottavasti jäi viimeiseksi katoamistempuksi. Ihan käsittämättömältä kyllä tuntuu toi veto, kun Jippu ja Masi tosiaan olivat ihan lähellä mua eikä Jokru oo ikinä aiemmin osoittanut minkäänlaista halua lähteä johonkin kauemmas. Ei ymmärrä!
Illalla päästiin Tanjan ja kakaroiden kanssa vielä Jirkan oppiin. Treenailtiin mm vähän paikalla pysymistä. Ihan huikean hyvä treeni jälleen kerran! :)
Työkaverilta sain aika mielettömän hyviä treenivinkkejä jälkeen liittyen.. :) nyt vaan palan halusta päästä tallomaan seuraavan jäljen. Keppien ilmaisukin pitäis aloittaa.. ;) tekemistä olis paaaaljon!
maanantai 2. kesäkuuta 2014
Mahtava viikonloppu!
Otsikkoon kiteytyy ajatukset menneestä viikonlopusta... meillä oli ohjelmassa kevään viimeinen :( Next Level-leiri ja se oli, kuten edellisetkin, aivan huikea! Tää fiilis, mikä itelle jäi päällimmäisenä mieleen tehdyistä radoista ja treeneistä, niin voi jestas.. Tää kantaa kyllä pitkälle! Vaikkakin sitten samalla tulee pieni ikävä siitä, ettei tiedä ens syksyn treenitilannetta... mihin ja kenen valvontaan pääsee treenaamaan ja minkä verran. Kaarinaan on pakko päästä.. ;)
Tein puolet treeneistä Jipun kanssa ja puolet Masin kanssa, mikä oli juuri oikea ratkaisu! Jippu jaksoi todella hyvin omat osuudet ja Masille teki äärettömän hyvää päästä treenaamaan näitä kovien kierroksien treenejä ;) sekä päästiin tekemään pidempiä ratapätkiä. Elinan yksäriltäkin jo tuttua asiaa ;) (eikä siinä nyt muutenkaan kovin yllätyksellistä ollut itselle) meidän tärkeimpiä treeniäjuttuja tulevaisuudessa; kontaktiesteet ja kontakti koiraan! :) Masin kanssa meinattiin ensin hieman roiskia kontakteja (kisatyyliin) Tuulian radalla, jotka päästiin kuitenkin korjaamaan lopuksi. Sunnuntain Jaakon treenissä Masi esittikin sitten aivan loistavia kontakteja! :) Sen sijaan, Masinkin kierrokset alkoi olla jo niin korkealla sunnuntaina treeneissä, että kepit meinasi olla hitusen haastava pala.. ;)
Jipsin kanssa treenattiin lauantaina Elinalla ja sunnuntaina Janitalla. Päällimmäiseksi jäi väkisinkin viimeiset huippuvedot Janitan treeneissä! Me tehtiin todella hienoja pätkiä ja muutamaan kertaankin Janita totesi mun palkatessa koiraa, et mikset jatkanut.. ;) pitää opetella jatkamaan pidemmälle! Lopputreenistä tuli sitten pienen pieniä aivopieruja, kun piti mukamas kokeilla muita ohjausvaihtoehtoja ja joku takaakierto-niisto oli niin käsittämättömän vaikea.. ;) noh, onneks pääosin kuitenkin ihan huikeaa treeniä Jippusen kanssa.
Yhteenvetona viikonlopusta täytyy todeta, että oli enemmän kun loistava veto vetää treenit puoliksi molemmille. Näin molemmat koirat jaksoivat omat osuutensa mielettömän hyvin! Masi kaipaa juurikin kunnon ratatreeniä, että tehdään pidempiä pätkiä palkkaamatta JA saadaan treenattua kontaktiesteitä korkeassa vireessä.
Jokru-poika pääsi riekkumaan useampaan otteeseen muiden kakaroiden kanssa. Ilve oli toki vanha tuttu mutta uusi tuttavuus oli sheltti-Macy. Aivan ihastuttava pieni shelttityttönen, jonka kanssa Jokrulla löytyi hienosti yhteinen leikkikieli. :) Jokru pääsi useampaan otteeseen myös halliin seurailemaan treenejä, jossa samalla treenailtiin vähän kontaktia. Uusia ihmisiä löytyi myös valtavasti ja hienosti kakara leikki useammankin vieraan kanssa. Aikamme testailtuamme löytötavarakorin leluja löytyi sieltä myös yksi erityisen mieluinen Ke-Hu, jonkalainen jouduttiin ostamaan omaksikin. ;) Jokrun valinta oli tällainen ja luonnollisesti tuo pinkki versio. :D
Viikonlopun yö vietettiin Tuorlan majataloilla, joka oli erittäin mielenkiintoinen kokemus ikäänkuin solukämpässä. ;) hehee.. eipä oo ollu tota asumismuotoa kauheesti ikävä sitten opiskeluaikojen. ;) mutta menihän se yö noinkin ja koirat oli enemmän kun helppoja matkakumppaneita. :D Ei voi paljoa muuta todeta, kun äärettömän ihanat koirulaiset mulla! :) Ihan parhaat!
Tein puolet treeneistä Jipun kanssa ja puolet Masin kanssa, mikä oli juuri oikea ratkaisu! Jippu jaksoi todella hyvin omat osuudet ja Masille teki äärettömän hyvää päästä treenaamaan näitä kovien kierroksien treenejä ;) sekä päästiin tekemään pidempiä ratapätkiä. Elinan yksäriltäkin jo tuttua asiaa ;) (eikä siinä nyt muutenkaan kovin yllätyksellistä ollut itselle) meidän tärkeimpiä treeniäjuttuja tulevaisuudessa; kontaktiesteet ja kontakti koiraan! :) Masin kanssa meinattiin ensin hieman roiskia kontakteja (kisatyyliin) Tuulian radalla, jotka päästiin kuitenkin korjaamaan lopuksi. Sunnuntain Jaakon treenissä Masi esittikin sitten aivan loistavia kontakteja! :) Sen sijaan, Masinkin kierrokset alkoi olla jo niin korkealla sunnuntaina treeneissä, että kepit meinasi olla hitusen haastava pala.. ;)
Jipsin kanssa treenattiin lauantaina Elinalla ja sunnuntaina Janitalla. Päällimmäiseksi jäi väkisinkin viimeiset huippuvedot Janitan treeneissä! Me tehtiin todella hienoja pätkiä ja muutamaan kertaankin Janita totesi mun palkatessa koiraa, et mikset jatkanut.. ;) pitää opetella jatkamaan pidemmälle! Lopputreenistä tuli sitten pienen pieniä aivopieruja, kun piti mukamas kokeilla muita ohjausvaihtoehtoja ja joku takaakierto-niisto oli niin käsittämättömän vaikea.. ;) noh, onneks pääosin kuitenkin ihan huikeaa treeniä Jippusen kanssa.
Yhteenvetona viikonlopusta täytyy todeta, että oli enemmän kun loistava veto vetää treenit puoliksi molemmille. Näin molemmat koirat jaksoivat omat osuutensa mielettömän hyvin! Masi kaipaa juurikin kunnon ratatreeniä, että tehdään pidempiä pätkiä palkkaamatta JA saadaan treenattua kontaktiesteitä korkeassa vireessä.
Jokru-poika pääsi riekkumaan useampaan otteeseen muiden kakaroiden kanssa. Ilve oli toki vanha tuttu mutta uusi tuttavuus oli sheltti-Macy. Aivan ihastuttava pieni shelttityttönen, jonka kanssa Jokrulla löytyi hienosti yhteinen leikkikieli. :) Jokru pääsi useampaan otteeseen myös halliin seurailemaan treenejä, jossa samalla treenailtiin vähän kontaktia. Uusia ihmisiä löytyi myös valtavasti ja hienosti kakara leikki useammankin vieraan kanssa. Aikamme testailtuamme löytötavarakorin leluja löytyi sieltä myös yksi erityisen mieluinen Ke-Hu, jonkalainen jouduttiin ostamaan omaksikin. ;) Jokrun valinta oli tällainen ja luonnollisesti tuo pinkki versio. :D
Viikonlopun yö vietettiin Tuorlan majataloilla, joka oli erittäin mielenkiintoinen kokemus ikäänkuin solukämpässä. ;) hehee.. eipä oo ollu tota asumismuotoa kauheesti ikävä sitten opiskeluaikojen. ;) mutta menihän se yö noinkin ja koirat oli enemmän kun helppoja matkakumppaneita. :D Ei voi paljoa muuta todeta, kun äärettömän ihanat koirulaiset mulla! :) Ihan parhaat!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)