Päästiin Jokrun kanssa tuuraamaan Tanjaa ja tyttöjä Jirkan hihna & ohitus -kurssin viimeiselle kerralle. Olipa hauskaa! :) Mua kieltämättä jännitti aika paljon! Juuri koska kyseessä oli kurssin viimeinen kerta, joten kurssilaiset olivat ehtineet treenata jo monet jutut yhdessä ja musta tuntui, että meillä saattoi olla Jirkan ohjeet hieman ruosteessa. Noh, loppu hyvin kaikki hyvin, todellakin. Pitkästä aikaa tuntui, että tommonen tunnin setti ja loppua kohti meni aina vain paremmin. Liikuttiin hieman porukan perässä alkuun ja kierreltiin porukkaa ympäri. Jirkan vinkistä yhdistettiin Jokrulle istumistreeniä kaiken muun touhuilun lisäksi, mikä vaikutti olevan oikein mainio lisä. Ideana siis vahvistaa jotain niin tuttua toimintaa, jota voisi jatkossa käyttää hyväksi myös noissa oikein vaativissa tilanteissa. Jokru ei nyt varsinaisesti ollut moksiskaan muista koirista, yksi parsonipoika porukasta olisi tykännyt hieman kyttäillä, mutta hyvin sekin vältettiin eikä noteerattu. Positiivista oli huomata Jokrusta, että pääasiallisestihan se osaa käyttäytyä oikein mallikkaasti myös remmissä, se reagoi todella hyvin kutsuun ja kulkee oikein sujuvasti mukana rennosti. Positiivista mun mielestä on myös se, että meillä on kuitenkin vain ne vieraat koirat ja niistäkään ei edes kaikki jotka aiheuttavat harmitusta. Ja mitä enemmän nytkin Jirkan kanssa tuli asiaa analysoitua, niin olen aika vakuuttunut siitä, että yksi iso osatekijä jännittyneisiin kohtaamisiin aiheutuu ihan vain musta. Toki koirallakin on omat epävarmuutensa ja altistajansa, mutta mä olen onnistunut näitä nyt vain vahvistamaan enkä ole tosissaankaan vain tarjonnut nuorelle koiralle luvallista tehtävää näihin hankaliin tilanteisiin. :)
Meillä oli tosiaan aivan loistava treenisessio kaupunkimaisemissa vieraiden koirien kanssa, ja kokonaisuutena toi sujui aivan loistavasti! <3 kaupan päälle vielä mainiot keskustelut ja pohdinnat Jirkan kanssa ja Jokru ihanainen sai parhaan palkkion treenistä päästessään hieman hengailemaan Jirkan kanssa. :)
Jatkossa käydään edelleen treenailemassa nimenomaan ohituksia ja muita koiria sellaisissa paikoissa, joissa koiria oikeasti liikkuu paljon. Ohituksia ei kannata alkuun treenata niinkään rytmillä ohitus tuntiin (jos tulee takapakkia tms niin uuden yrityksen ottamiseen menee liian kauan) vaan edelleen tässä lähialueella ennemmin kierretään hieman kauempaa muut koirat. Ensin mun täytyy saada ohituksiin myös varmuus yksin Jokrun kanssa, vahvistaa sille luvallinen ja oikea käytös ja treenailla sitä paljon erilaisissa paikoissa. Ja ihan kuten Masinkin kanssa aikoinaan, niin ensin yhdistetään Jokrun ohituksiin Jippu mukaan (koska se ei provosoi tilanteita) ja pikku hiljaa myös Masi. Ja vaihdella kokoonpanoja noissa treeneissä. Ja suurin muutoshan lähtee musta itsestä, ihan kuten Masin kanssa joskus pari kolme vuotta sitten, jokainen vastaan tuleva koira on mahdollisuus ilmaiseen treeniin. Ja näihin mennään hymyssä suin ja selkä suorana, luottaen koiraan. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti