Mä oon vihdoin toipunut kamalasta flunssasta, mitä oli päällä melkein kaksi viikkoa. :/ Argh! Ehdin jo kävästä lääkärissäkin, kun keuhkot huusi apua ja niin perinteinen, sinne se flunssa sit melkein jäikin. Mun korvat aiheutti hieman kummastusta lääkärille, kun toisen korvan tärykalvossa vaikutti olevan reikä. Onneks sekin on nyt jo silti parempi....
Mutta hiphei aiheita taas. :) Ollaan nyt muutamana päivänä päästy tekemään Jokrun kanssa takapihatokoa. Niin kivaa! Ja mikä parasta, kaket on ainakin kehittynyt. Ja lähinnä se seisominen. Enempi on tehty maasta seisomaan nousua ja toisinpäin, mutta tänään kokeilin myös istumasta seisomista. Täytyy nyt vaan pitää sen verran malttia mukana, että en edes yritä ottaa etäisyyttä liikaa liian nopeesti. Tänään meinaan otin kertaalleen etäisyyttä ja niinhän siinä käy, että J ottaa herkästi askeleita mua kohti, varsinkin tuossa istu-seiso-vaihdoissa. Kummasti tuossa seisomisessa tulee herkästi myös pompahdus, mik ei musta tässä kohtaa ehkä haittaakaan. Ompahan ainakin skarppi nousu! ;)
Seuraamisessa on nyt maltettu olla tekemättä seisomista, niin jo vain se pomppiminen on helpottanut. ;) eiköhän se siitä.. ei paree nyt niin kauheesti sitä tehdä. Hidasta käyntiä on nyt tehty niin, että mä koitan ottaa hieman pidempiä askelia. Jotta se liike oikeesti olis hidasta käyntiä, mut hieman askelta venyttäen.. ;) on se sekin parantanut, kummasti treenin myötä, aika kivasti! Ei mee Jokrulle enää ollenkaan pylly maahan, vaikka matelisin kuinka. :D siistiä!
Kaiken kaikkiaan on siis aivan huikea fiilis meidän tokoilujen tän hetken tilasta! :) Ehkä mun pitäis nyt oikeesti ottaa taas itseäni niskasta kiinni ja ottaisin vihdoin sen tunnarin työn alle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti