Eilen kävästiin Jokrun kanssa taas Takkujen kisoissa kolmen agistartin verran. Oli ehkä yhdet meidän parhaista kisoista ikinä! :) Janitan viime yksärin keskustelut tuotti selkeesti heti tulosta ja sain jokaiselle radalla itselleni oikean fiiliksen. Ekalla radalla heti hyvä veto, ennen keppejä putkesta päätin että siinä otan kontaktin huolella koiraan, jotta keppien aloitus sujuu. Ja niinhän se sujui! Hyvät kontaktit! Paitsi An alastulolla en ottanut kontaktia koiraan, seuraavan hypyn Jokru vielä otti mutta seuraavaa rengasta haukkui kysymään multa enkä ottanut kontaktia ja renkaasti ohi. Olisinhan mä sen voinut vielä huolella ohjatakin... mutta ei. Mun PITÄÄ pystyä olemaan huolellinen KOKO sen radan ajan! Osan kohdista mä jo tunnistan, koska se kontakti on olennaisen tärkeä, mut en ilmeisesti kaikkia.. tai ainakaan en kaikissa pysty toteuttamaan. Toisaalti, kun tutustumisessa tunnistan noi kohdat niin ne nousee tärkeimmiksi mielessä, niin ehkä niihin silloin pystyy keskittymään myös paremmin. Toisaalti.. esteosaaminen koiralle. Ehkä sitä ei voi koskaan painottaa liikaa.. Samoin toinen juttu, mitä ehdottomasti pitäis vahvistaa, suorien irtoaminen. Molemmilla radoilla näkyy videoista hyvin, kun Jokrun niin paljon joutuu kääntymään mua kohti ja kysymään.
Toisella radalla kävi niinkin erikoinen tapaus aika pitkästä aikaa, että mulla hukkui oikeasti yksi este. :) Kolmas este koko radalla ja siihen se kyllä kosahti ihan täysin.. Miten voi? Tutustuessa harpoin tuon kohdan kun ajattelin että valsseja t-ä-y-t-y-y venyttää... no ei niin! :D en siten venyttänyt askelia varsinaisella radalla ja kun pyöräytin valssin valmiiksi, niin missä oli hyppy. :D että näin...
Kolmannelle radalla sain taas tsempattua itseni hyvään vireeseen ja tutustuin huolella. Radan alun suunnitelman vaihdoin aivan tutustumisen loppuhetkillä, enkä ehtinyt kokeilla kohtaa kun kertaalleen Jäi siis hieman epävarma fiilis tuosta. Mutta kun tiesin toisesta suunnitelmastani, että olisin varmasti ollut koiran edessä neljännellä hypyllä ja sitä en halunnut. Niin sitten vaihdoin suunnitelman. Kävin vielä radan vieressä mallaamassa ohjauksiani ns esteille ja niin ne vain toimi. Ihan en uskaltanut aloituksen sivuirrotusta niin rohkeasti, kun olisin halunnut, mutta toimi se niinkin kun tein. ;) Tällä radalla ei kontaktit (puomi ja A) olleet enää ihan niin hyvät, koira ei tullut kumpaakaan heti loppuun asti. En tiedä johtuiko toi mun kovasta koske-käskytyksestä vai mistä sitten. Ja taas se lopun maalisuora, mikä ei meillä ihan toteutunut... :D treenilistalle!
Mutta hyvä fiilis jälleen! Me onnistuttiin niin monessa asiassa radalla! Ja se on kyllä parasta, et me ollaan Tiimi ja mä tykkään kovasti meidän tiimistä! <3 Onko tää vaan maksiagiliidon mahtavuutta vai onko toi koira mulla juuri niin sopivan passeli? Mä tykkään silti ihan hullun paljon aksasta Jokrun kanssa! :) Että ei mulla muuta... lataan kisavideot jahka taas ehdin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti