Masmus, the män, käväsi tänään eläinfyssari Marika Ruottisella samaisella ell-asemalla, missä ollaan nyt käyty paristi. Ensinnäkin, jesss, kipulääkekuuri oli tuottanut tulosta ja tilanne oli ainakin parempi. Edelleen otus kipuili lantiosta, ristiselästä sekä myös hauiksista. Kuulin myös jonkinlaista mahdollista selitystä tilanteeseen: kun ne lonkat on oikeesti kuitenkin hitusen löysät, ja kun otus liikkuu varsin ripeästi varsinkin toisen otuksen perässä, niin jossain ja joskus on sattunut pieni tai pieniä revähdyksiä. Koska otuksella ei oo ollut syvät lihakset mitenkään valmiina ottamassa iskuja vastaan, niin ne rajut liikkeet tms on kohdistunut pintalihaksille, jotka on sitte ajan kuluessa ottanut itseensä ja vetänyt jumiin. Mahdollista kiputilaa ja jumia on saattanut kestää pahimmillaan jo kesästä asti.
Kipulääkekuuri ja liikuntatauko on saanut parantumisen nyt hyvään alkuun ja kotijumppailullakin on oltu oikeilla raiteilla. Joskin meidän tekemät jumpat on ollut kenties liian rankkoja tän hetken kuntoon nähden. Jatkohoidoksi saatiin ohjeet muutamiin venytyksiin ja pariin jumppaliikkeeseen, joita tehdään seuraavat kaksi viikkoa tehokkaasti.
Enemmän kun positiiviselta musta kuulosti se, että ainakaan ei tarvi heittää hanskoja tiskiin kokonaan. Nyt jumppaillaan ja venytellään huolella, otetaan kohtuu rauhallisesti edelleen ja ennen kaikkea, annetaan ajan kulua. Parhaassa tapauksessa voidaan kesällä jatkaa aksailua! Täysin omia uniani en aio asian kanssa menettää, niinkun ei Masikaan ;) , koska mä tiedän ja voin hyvällä omalla tunnolla sanoa, että liikaa ei olla treenailtu. Ehkä olisi pitänyt ottaa vielä varovaisemmin kaikkien ohjausjuttujen ja ylipäänsä "ratareenien" (jos me ollaan semmosta ees Masin kanssa ikinä oikeesti tehtykään) kanssa. Toisaalti, keppejä ei oltais voitu ottaa periaatteessa ollenkaan vielä tähänkään päivään mennessä, jos niikseen ottaa. Toisin sanoen, myös pelkkä metsässä ulkoilu olisi saattanut tän tilanteen saada aikaan. Kuka tietää...?!
Tärkeintä on silti, että toivottavasti päästiin tällä varoituksella, ja itse ainakin opin jälleen lisää tästä. Jatkossa mietitään entistä tarkemmin treenien määrät, sisällöt, verryttelyt, venyttelyt yms yms... Ja toisaalti, tekevälle vaan sattuu. Ei me aiota jatkossakaan pumpulissa elää kummankaan otuksen kanssa. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti