Viime perjantaina aksattiin taas ja jälleen oli Jippiksen vuoro. Jips oli niin huikee!! <3 Sen kanssa on niin ilota treenata.. joo ja kisojakin pitää vakavasti taas katsella. Masin kanssa tokoiltiin hieman kentän laidalla. Sekin on niin oma huikea itsensä jokaisessa treenissä, mitä vaan tehdään. Senkin kanssa on kyllä ilo treenata!
Eilen käytiin Jokkiksen kanssa taas tokoilemassa SDPllä. Juteltiin Sarin kanssa hieman tunnarista ja kuinka sitä vois taas aloitella. Pari kertaahan on ehditty sitä kokeilla ja kun Jokrulle tuo kasan kapuloita, ni se vaan jysäyttää kohti kasaa ilman ajatuksen häivähdystä! Toinen lähestymistapa vois olla siis parempi... ;) Kokeiltiin me myös ruudun tilannetta ja varsinkin ekat pari toistoa olikin tosi hyvät! Sen jälkeen alkoi ihan aavistus tulemaan banaania.. kerran välissä testattiin ilman alustaa ja siinä J joutuu aavistuksen miettimään, et mihinköhän piti mennä. ;) mutta oikea paikka löytyi aika pian, ku mä vaan odotin. Jatkossa on siis tärkeää tehdä joka kerta myös ilman alustaa.
Varsinaisen treenin jälkeen jäätiin vielä halliin tekemään omiamme. Nomin treenivuorolla mentiin kentälle ihan vaan treenaamaan kontaktia sekä vähän perusasentoa. Joko Jokkis on oikeesti jo ihan tottunut noihin meidän tokon treenikamuihin tai sitten oikeesti edistytään... tai mikä parasta toki, niin molempia. Kyettiin olemaan oikein hienosti hallissa muiden kanssa ja mikä parasta, treenailemaankin. :) Iso edistysaskel meille!
Tänään käytiin hallilla aksaamassa kaikkien kanssa. Tai no, Masi teki enemmänkin ehkä tokoa mutta sai se juosta vähän putkeakin ja jokusen keinun sekä erikseen keinun alastuloa. :) Jippiksen kanssa pieniä radanpätkiä ja vähän kepeillä häiriöitä. Jokrun kanssa kutsusta rengas, hyppy ja putkeen leikkaus molemmin puolin, muutamat putkien rallattelut ja siihen päälle pari päällejuoksua.. sitte vasta muistin, että keppejähän meidän on pitänyt treenata.. ihan hismkatin hienosti Jokrukin haki kepit, vaikka olin ite lähes keppien lopussa ja kutsuin. MUTTA..... heti ekalla kerralla koitin ahnehtia persjätön keppien päähän ja eihän poju sitä kestänyt. No okei, oltiin tuossa kohtaa jo ehkä tehty hieman liikaa muutenkin. Mutta voi jestas, että saattoi olla vaikea. Pari kertaa koitettiin ja vahingossa taisin hieman vedättää, jota ei sitäkään kestänyt. Lopulta tein yhden toiston niin, että kuljin ihan rauhassa keppien vieressä, niin sitten vihdoin onnistui.. onneksi. Siihen jäi kepit. Mutta selkeesti pitää nää ottaa nyt tehotreeniin! Kontakteja on tullut treenailtua aika hyvinkin Tanjan avustuksella. Nyt otetaan tosiaan ohjelmaan kepit ohjureiden avustuksella. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti