Tänään kisattiin taas Takkujen kisoissa... Jokrulle kaksi agistarttia ja Jipsillekin olin ilmonnut vastaavat, mutta se päätti eilen illalla meidän "metsäilyn" jälkeen aavistuksen ontua toista etustaan, joten radalla starttasi vain Jokru. Jipsillä on tuon samaisen etusen kainalossa aikamoinen nirhauma, tullut pari päivää aiemmin jollain metsäreissulla. Huomasin sen toissapäivänä ja olen nyt ahkerasti sitä rasvaillut, jotta ruvet ei kiristäisi tms. Uskon että tuo oli ontumisen syy, koska varsinaisesti kyseessä ei ollut mikään paha ontuminen eikä onneksi aamulla tai muutenkaan nyt päivälle tehnyt sitä enää lainkaan. Parempi silti olla liian varovainen! Vaikka harmittikin aika sikana...
Onneksi päästiin kuitenkin Jokrun kanssa starttaamaan. Jokrun kanssa tavoitteena oli onnistuneet lähtöön tulot ja radalta poistumiset, sekä kepit! Noh, lähes näissä onnistuttiin! ;) Nollia ei tälläkään kertaa tuloksena.. tokalla radalla oli jo aika lähellä. Radan aika lopussa kohdassa missä mentiin yhden hypyn kautta puomilta keinulle, olin suunnitellut että EN nimenomaan tee vastakäännöstä (vaikka olen niitä alkanut opetella hieman käyttämään) enkä sitä tutustumisessa todellakaan tehnyt tuohon kohtaan kertaakaan. Noh, mitä tein sitten varsinaisella radalla.... sen hemmetin vastakäännöksen! :D voi apua!! MUTTA.. kummallakin radalla pääsin kepeille niistämään ja jatkon osalta Jokke pujotteli ihan superisti! <3 Kontaktit oli hyvät! Kumpaankin lähtöön päästiin taas oikein hallitusti.. noh, se päivän ainut miinus... Ekan radan maalissa, oikeasti maalialueella, oli sitten pari ihmistä koirineen ja kaksi shelttiä siinä räkytti meille radan suuntaan (voi haloo niitä ihmisiä!!), niin Jokkehan sitten päätti karata siihen sanomaan pari valittua sanaa. :( voi kökkerö! Mä tiedän, ettei syy ollut lainkaan mun ja onneksi ei sinänsä käynyt mitään. Mutta hemmetin ikävää, että koira karkaa multa noin. Joo, viimeinen este oli käytännössä kehänauhan päällä eikä siinä ollut tosiaan mitään aitaa tms ja ne typerät ihmiset oli siinä reilun metrin päässä. Tultiin siihen Jn kanssa ja ehdin napata sen remmin siitä ämpäristä ja huomasin koiran vilkaisevan niiden räkyttäjien suuntaan. Noh, sitten oli jo myöhäistä. :( Toki tilanteessa oli positiivista se, että ei se Jokru oikeesti kenenkään päälle mene, sen näki muutamakin ihminen siinä, se pysähtyi kun seinään lähellä koiria. Tärkeämpi positiivinen muistutus oli itselle se, että me voitais vielä vastaavia tilanteita varten ottaa käyttöön oikeesti joku palkkaus tossa mua kohti. Onhan toi tilanne paha, kun tullaan tukka putkella kohti maalia ja kohti omaa remmiä, jossa mulla on nyt ollut semmonen palkkafleecenaru kiinni ja toi oli vielä aika äärimmäinen esimerkki siitä jos ei ole rauhallista maalialuetta, jossa palkata oma koira. Mutta kisoissa on aina kaikki mahdollista.... Toisella radalla yllättäen mun ajatukset oli ihan täysin tuossa maaliin tulossa ja siinä, miten nyt toimisin jos lainkaan vastaavaa olisi näkyvissä. :( eli siihen nähden aika ihme, että tehtiin niin hyvä rata siltikin. ;)
En mä nyt ehkä lainkaan hämmästynyt, kuinka toi asia muhun vaikutti. Koira oli ihan oma itsensä ehkä 10s tilanteesta ;) mullehan noi päälle jää, jos kelle. Tosiaan nyt treenataan palkkaus muhun päin ja ei muuta kun uusiin kisoihin treenaamaan sitä. Siitä noi 2-luokan kisat on kivoja treenipaikkoja, kun osallistujia on niin vähän. Ei mee iäisyyttä kisoissa. Toi siis väkisinkin latisti hieman mun fiilistä kisoista kokonaisuutena. Mutta nyt jälkeenpäin kun miettii, niin PALJON oli hyvää tänkin päivän radoissa. Todella paljon! Ei muuta, kun uusia kisoja kohti...
 |
| (c) Kaisa Jalava |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti