Eilen kävin tekemäsä Jokrulle taas jäljen. Ja on se vaan huippu koirulainen! Jälki oli nyt taas loivahko kaarre vasemmalle ja jätin namin pois noin joka kolmannesta askeleesta. Annoin jäljen vanheta noin 20minuuttia. Heti autolta aloin "käskyttämään" jäljeä ja vähän hetsasinkin kyselemällä, missä jälki.... Jokru sitten päätti nostaa jälkeen jo siitä kävelytieltä/polulta, josta itse suuntasin jälkeä kohti, kun namitettu jälki alkoi vasta vähän kauempaa. ;) Toisin sanoen, Jokru nosti jäljen suoraan polulta ja jatkoi jäljestystä suoraan namitetuille askelille. Mun tarkoitus oli ohjata otus itse jäljelle viistosti... :) mutta lopputulos oli silti sama ja koirahan vain suoriutui entistäkin loistavammin! :D
Itse jälki meni yhtä hienosti. Ihan alkuun namitetuilla askelila Jokru olis halunnu hieman ryysiä kovemmalla vauhdilla. Himmasin kuitenkin remmillä ja otus vilkaisi muhun päin, et mitä sä jarrutat. ;) Sen jälkeen jatkoi jäljestystä askel askeleelta ja lopulta taas törmäsi loppupalkkaan. Tällä kertaa ei tullut oikeastaan edes yhtäkään pysähdystä tai muuta ajatuskatkosta (näkyvää sellaista), vaan otus eteni vaan rauhallisella tahdilla. Tein jäljestä tarkoituksella aavistuksen lyhyemmän kun viimeksi ja ainoastaan loivalla kurvilla, kun tän treenin vaikeutus oli kuitenkin toi namien vähentäminen.
Ennen jälkeä touhuiltiin hieman kotipihalla. Naksuttelin vuorotellen kaikille mm pahvilaatikkoon hyppäämistä, vadin päällä pyörimistä ja Jokrun kanssa kokeiltiin jokunen sivulletulo ja parin askeleen seuraamista. :) Kakarasta selvästi näkee, että sillä on vähän niinkun lamppu syttynyt touhuihin. ;) jotenkin se alkaa tuntua jo nuorelta kaiken tekemisen suhteen, ei oo enää ihan niin pentu. :) mahtavaa!
Jäljen ajamisen jälkeen suunnattiin mökille, jossa valkoiset pulahti uimaan ihan samantien. Jokrua alkoi enenevässä määrin kiinnostamaan vesi, mutta nyt se uskaltautui vain uittamaan varpaitaan rannassa. Kovasti se silti tuntui saavan tästäkin jo virtaa ja metsässä se pinkoikin menemään kun jänis.. :) Kuumasta ilmasta johtuen (vaikka kello oli siis jo yli kahdeksan illalla) käytiin vaan lyhyempi lenkki, jonka jälkeen takaisin mökin pihaan uimaan.
Ainiin ja tällä kertaa muistin ottaa yhden lelun mukaan metsään. Ei varsinaisesti leikkimistä varten vaan etsimistreeniä varten. Pudotin lelun ns polulle aika lähelle mökkiä, josta tiesin meidän myös palaavan. Takaisin tullessa Jips meni ensimmäinen, näin sen nuuhkaisevan suolistettua haisunäätää, Masi jäi seisomaan lelun viereen mua tuijottaen ja Jokru nuuskutteli lelua kovasti ja nappasin sen suuhunsa. :) Täytyykin jatkossa muistaa tehdä tätäkin.. toinen juttu on, että kuinka mä saisin aina eri koiran menemään edellä ja tekemään löydön ekana..?!
Illalla sohvalta löytyi taas rauhallisia koirulaisia... :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti