keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Aika vierähtää

Hups, niin vain on kuukausi vierähtänyt. :) Noh, on tässä sentään yksi ihmislapsi syntynyt välissä ja hänen (ja kaikkien muiden tän talouksen asukkien) kanssa ollaan arkea opeteltu taas uudelleen. :) Hyvin kuitenkin tähän asti ja toivottavasti yhtä kivuttomasti jatkossakin..

Kisarintamalla on ollut aika hiljaista. Aksastartteihin alkais olemaan jo kova hinku. Jokrun kanssa ollaan käyty perjantaisin Tanjan valkuissa ja ompa aika siistiä, kun nyt taas jaksaa juosta. Kerta toisensa jälkeen askel on tuntunut entistä kevyemmältä taas. Niin siistiä. Viime viikolla treenien teemana oli layeroinnit ja kyllähän vain neKIN sujuu Jokrun kanssa. :) on se vaan niin Aksakoira! :)

Tokoissa on ollut nyt inasen rauhallisempaa. Piian antamia läksyjä ollaan toki treenailtu ja selvästi asiat on edennyt. Perjantain valkkutreenien yhteydessä ollaan muistettu myös treenata hiljaista vuoron odottelua ja sekin noiden tokojuttujen ohella on edennyt hurjasti. Selvästi nää tukee hyvin toisiaan. Eilen pääsinkin pitkästä aikaa käväsemään ihan keskenään koirien kanssa hallilla ja tuli huomattua, että muuten ehkä tokot on hieman jäissä. Meidän ikitreenausjutut, eli peruuttaminen ja kaukojen maa-seiso-vaihto oli hieman tahmeita. Pitäis ehkä vaan treenata ahkerammin. Pitäis myös oikeesti alkaa ottaa työnalle myös muitakin juttuja, ihan sieltä voista. ;) Jos joskus mielitään eteenpäin. Kun nyt hiljaisempi työskentely on edennyt niin hurjasti, niin tosiaan ehkä voi olla jossain kohtaa taas ajankohtaista harkita ihan vakavissaan niitä kokeitakin.

Viime viikolla käväsin kaikkien karvakorvien kanssa Piiralla tsekkauttamassa tilanteen. Jokrulla oli ainoastaan vaan tokojuttuja, mikä pistikin paljon miettimään tokon "tarpeellisuutta". Toki tuossa jossain kohtaa tuli treenailtua (ainakin meille) paljon vaan tokoa ja sen seurauksena tosiaan Jokrun kropassa näkyi kireyksiä. Ja mä en edes miellä, että me treenattais paljoa. Jipulla ja Masilla olikin sitten selkälinjat aikalailla kauttaaltaan jumissa. Jipsillä kävi pieni haaveri juuri pikkujäbän syntymän jälkeen yhdellä meidän metsälenkillä, jonka seurauksena se on ollut sekä totaalihuililla että toisaalti sen kropassa näkyi ja tuntui tuo. :/ ja samoihin aikoihin alkoi Jipsi myös laihtua, jonka ite olin yhdistänyt tuon lapsosen syntymän aiheuttamaan stressiin(?). Noh, sitä se ei taidakaan olla. Vaan se jalan loukkaantunut kohta osuikin juuri johonkin suoliston akupunktiokohtaan, jonka takia ruoka ei ole vain imeytynyt kunnolla. Olipa hyvä siis, että tuli käytyä Leenalla juuri nyt. Selvästi viikossa meinaan Jipsin tilanne on kohentunut paljon ja ruoka on alkanut paremmin imeytyä jälleen.

Masi oireilee aikalailla taas lantion seutuaan. Selvästi sille on tää kostea syksy aina huonoa aikaa hyvän kesän jälkeen. Joku viikko sitten käytin Masinkin lekurissa ja tsekattiin sen virtsakiteiden tilanne, mikä olikin yllättäen hyvä. Ei kiteitä lainkaan. Jess! :) Sen sijaan toisaalti huono uutinen oli se, että Masin kipuilut taitaa nyt siis liittyä ihan suoraan tuohon lantion seutuun ja selkään. Ompa syvältä! Mutta jospa tässä nyt muistais ja vihdoin taas ehtiskin taas hieromaan noita koiruleita säännöllisemmin. Selvästihän sillä keinolla kokonaistilanne ainakin Masilla pysyy parempana.

Eilen kävästiin tosiaan hallilla. Ensin tein pienen setin tokoa Jokrun kanssa. Niin paljon pitäis vaan ottaa asioita työnalle tällä saralla, eikä vaan saa aikaiseksi. Toki onhan se nyt äärettömän tärkeetä, että ollaan silti treenailtu noita Piialta saatuja maltti-juttuja, kun niistä on hyötyä sit tuonne aksapuolellekin. ;) Voin vain toivoa, että Piian kurssi jatkuis keväälläkin ja ennen kaikkea me päästäis taas mukaan. :) se on meille niin lottovoitto! Voinemme joka tapauksessa suosiolla siirtää eteenpäin joskus ilmassa olleita tavoitteita seuraavan luokan kokeesta ;) ja keskittyä tekemään nyt asiat hieman huolellisemmin kun aiemmin. Ja NYT mä alan oikeesti ymmärtää, miksi tokoa pitää treenata mun mielestä aika paljon! ;)

Tokosetin jälkeen hiippailtiin sinne turvallisemmalle alueelle, eli aksakentälle.. :D Tehtiin jokuset toistot haastavia keppikulmia ja pääasiallisesti sujui hyvin. Halusin ottaa teemalla lähetykset kepeille molemmin puolin reippaasti yli 90 asteen kulmasta ensin ilman vauhtia ja sitten hypyn ja jopa putken ja kahden hypyn kautta kunnon vauhdilla. Jopa avokulma onnistui lopulta tosiaan putken ja kahden suoran hypyn kautta vauhtia hakien. :D Jee! Ehkä me vielä opitaan oikeesti haastavat keppien aloitukset! Lopuksi tehtiin ihan pikkuriikkinen radanpätkä, en vaan voinut vastustaa kiusausta. ;)

Masikin pääsi halliin omalle setilleen rallattelemaan lelun kanssa. Tehtiin sen kanssa jopa keinua useampi kerta ja vähän putkia. :) Ai että, kun poju tykkäs!