Sivut

maanantai 29. syyskuuta 2014

Pätevien poikien sunnuntai

Eilinen oli todellakin pätevien poikien treenipäivä! :) Voi jestas!! Masi oli ensin Elinan valmennuksessa Sastamalassa ja Jokru illalla Jirkan treeneissä Arboretumilla.

Mä arvoin pitkään Elinan treenin suhteen, kumman valkoisen kanssa treenaisin. Ja koska päivän teema oli rataantutustuminen ja virtuaalikoiran ohjaus (ja toki koska Jipsin varpaat ei niin tunnu tykkäävän tuosta hiekka-alustasta), niin päädyin lopulta Masiin. Ja todellakin hyvä niin! Masi oli huikea, joskin mä itsekin taisi olla aika hyvässä ohjausmoodissa. Mulla oli ajoittain rataantutustumisessa LIIAN nopea koira ;) mukana mutta toisaalti radalla koiran kanssa pidin kontaktin koiraan KOKO AJAN!! :D Wau! Ohjaaminen tuntui ihan mielettömän hyvältä. Koska maltoin huolella ohjaamisen ja kontaktin suhteen, niin en ollut kertaakaan mistään myöhässä, toisaalti onnistuin rytmittämään aika huikean hyvin omaa liikettä, eikä Masille tullut koko treenin aikana YHTÄKÄÄN kieltoa!! Yhdessä poispäin lähetyksessä meinasi olla kielto lähelä, mutta hemmetti kun mä vain pidin ohjauksen ja katseen koiran linjassa, niin sitäkään kieltoa ei tullut! Jos siis treenissä Masi oli huikean pätevä, niin empä mä itsekään pöllömpi ollut! ;) todellakin siis pisteen itselle! Ja miten hyvältä aksa tuntui!

Mitä treenissä sitten tehtiin erilailla. Rataantutustuminen oli aika normaali, ehkä jopa hitusen lyhyempi aika. Itsellä oli siinä kohtaa hieman epävarmaa, muistaisinko edes rataa. ;) Tutustumisen jälkeen saatiin pari pari kohtaa, jonka jälkeen aloitettiin virtuaalikoiran ohjaus. Ensin pareittain mielikuvaharjoitteluna, jonka jälkeen virtuaalikoiran ohjaus.

Itse treenissä koiran kanssa jouduttiin hieman hinkkaamaan kepeille lähetystä. Rata oli itseasiassa osittain samantyyppinen kun viikko sitten Takujen koulutuksessa, mutta peilikuvana. Mm kepeille meno oli samasta kulmasta, mutta toki nyt sitten pimeään kulmaan. Masi tarvii noissa törkkäsyä, varsinkin kun mulla olisi taipumus vain heittää koira kepeille, mikä ei ihan Masin kanssa toimi. Toisaalti tuossakin kohdassa ei ollut mikään kiire ja törkkäsyyn ehti oikein hyvin, niin miksi ei sitten auttaisi koiraa. Toisaalti piti muistaa olla huolellinen ohjaavan käden kanssa.

Välillä ehdittiin hetkeksi kotiin lepäämään ja nautiskelemaan auringon paisteesta takapihalle, jonka jälkeen illalla oli ohjelmassa Jokrun pentutreenit Jirkan opeissa. Tällä kertaa paikkana oli Arboretumin kartanon pihamaa. Koska treenit oli vasta iltasella, päästiin kaupanpäällisiksi treenaamaan taas hämärässä. Alkutreeniksi otettiin lämmittelynä vähän on-offia, johon Jirka sai treenikaveriksi itselleen Nanon. :) ja olipa meille muuten hyvä juttu! Nanolla kun meinaa tulla hieman ääntelyä, mikä on taas Jokrulle vaikein mahdollinen häiriö. Vaikkakin, tähän väliin saa heti todeta, että Jokru oli illan treeneissä ihan HUIKEA!! Meillä ei tullut yhtäkään reaktiota, vaikka kakara selvästi väsyi ja paljon. ;) Uusi paikka, hämärää ja ohi meni monia ihmisiä JA koiria. Reaktio oli kerran jo lähellä, kun Nano innostui haukkumaan jollekin, mutta saatiin silti vältettyä. Jess! Kartanon päärakennuksen portailla käytiin tekemässä paikkaistumista niin, että itse pääsi kunnolla näkösuojaan. Ja lisämausteena oli se, että sisarukset sai istua aikalailla nenäkkäin. ;)

Musta tuntui, että mä sain ensimmäistä kertaa "heräteltyä" Jokrun tekemiseen yhdessä mun kanssa treenin aluksi. Jokrulle ehkä yksi merkittävimmistä tekijöistä on toi nopea palkkaaminen ja mun pitää erityisesti keskittyä siihen. Mitä enemmän mä ite lasken oman vireeni ja oon sellai vähän niinkun hitaalla tekemässä ja ennen kaikkea palkkaamassa, niin sitä enemmän koirakin on. ;) ihan turha silloin ihmetellä, miten koira on vähän rauhallisella moodilla eikä sen ilme ole sellainen, kun haluaisin.

Mä sain lisäksi Jirkan taas demoamaan joitakin juttuja Jokrun kanssa ja voi jummi! Mun koira näyttää ihan sairaan makeelta!! Joskin mun tarvii ehdottomasti opetella leikkimään entistä enemmän ja nimenomaan saada siihen perusasentoon tuloon enemmän ILMETTÄ! :) Jirka antoikin hieman vinkkejä kokeiltaviksi asioiksi.. jospa se siitä lähtisi. Nyt kuitenkin unohdetaan hetkeksi nysvääminen asennon suoruuden yms suhteen. Nyt haetaan sitä ilmettä ja vauhtia! :D nysvätään sitten taas seuraavassa vaiheessa, ehkä....

torstai 25. syyskuuta 2014

Lisää omatoimitreenausta

Remminpäällä iski heti hyvistä treeneistä ahneus ja niin mun oli pakko käydä eilenkin kentällä hieman treenaamassa. ;) vaikka eipä tuossa mitään huonoa ollut, pääosin eilisetkin minitreenit meni oikein mallikkaasti. Ehdin tekemään valkoisten kanssa yhdet setit molempien kanssa, pääasiassa tokoa mutta myös tolpan kiertoa.

Jokrun kanssa sitten ahnehdin kahden setin verran, kun ensimmäinen olisi ollut riittävästi! Tehtiin ekassakin setissä jo varmaan vähän liikaa, mut kun kaikki sujui niin hienosti ja koiralla oli kauhee draivi. :) Pääasiassa minimaalisia tokoiluja; seuraamisen käännöksiä, seuraamisen tarjoamista, seisomista, maahanmenoja ja pari pidemmän matkan luoksetuloa ihan perusasentoon asti. Ekan setin päätteeksi kokeiltiin myös tolpan kiertämistä, mikä sujui oikein hyvin. Nyt tarvii homma vaan jalostaa samantien niin, että saan kakaran jatkamaan kiertämistä. Eka setti olis tosiaan ollut just ihan täydellinen! Mut ahne kun on, niin piti ottaa toinen settikin...

Saatiin me toiseenkin settiin joitakin hyviä seuraamisia ja käännöksiä. Pääasiassa halusin kokeilla tässä vielä ohjaamiseen tulemisia ja lelulle lähetyksiä. Perusjutut sujuikin hienosti. Kokeilin silti vielä myös poispäinkäännöksiä pituuden kepin kanssa ja voi uarggg.. Mä en saa tehdä näitä yksin! Niin hyvin kun edellisenä päivänä toi sujuikin ja nyt sain sitte koiran arpomaan, saako lelulle irrota vaiko eikö. No joo, toki tärkein summasummarum itselle, että unohdan ainakin itekseni nää "aksat" ja keskitytään noihin perusjuttuihin ensin huolella. Jahka ne sujuu, niin kokeillaan uudelleen näitä muita. Mut on se kakara(kin!) vaan aika huisi! <3

Selvästi Jokru oli aavistuksen väsynyt kaikenkaikkiaan. Et ainakin jos peräkkäisinä päivinä treenaa tollai "kunnolla", niin ne sessiot PITÄÄ malttaa pitää lyhyinä!!!! Ei saa ahnehtia.. kakara on kuitenkin vasta sen 7kk. Tota ei vaan meinaa muistaa. Suunnattiin treenien jälkeen vielä metsäänkin, jossa Jokru ohepuloi oikein urakalla useampaan kertaan. Saipahan juosta ja valkoiset mukana! Ihanaa, kun Jipsikin innostuu jo välillä riehumaan. Eiköhän se tästä taas Jipsinkin kanssa. Nyt pitäis pikku hiljaa alkaa kyselemään sterkkausaikaa valmiiksi (kunhan keksii sopivan ajankohdan..).

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Omatoimitreenejä

Suoraan töistä kävin pakkaamassa koirat autoon ja suunnattiin pitkästä aikaa mökille. Ja mikä mahtava "löytö"; ei yhtäkään hirvikärpästä! :D josko nyt olisi sitten jo riittävän viileetä, että noi ällötykset olisi kuolleet?! En jaksa kyllä uskoa...

Kävin eilen vetämässä kesäryhmän treenit jälleen ja koska paikalla oli vain yksi koirakko, tein osittain Jokrun kanssa samat kuviot. Ja voi jestas! :) Siitä tulee niin magee aksakoira(kin)! Tehtiin ihan vaan lelulle ohjauksia, jopa 90kulmalla. Kaupan päälle vielä pari kokeilua poispäinkäännöksiä pituuden merkkikepin kautta. Leikittiin myös luonnollisesti paljon!

Varsinaisten treenien jälkeen jäin vielä tokoilemaan kaikkien koissujen kanssa. Ja voi vitsit! Miksen tokoile useammin valkoistenkin kanssa?! Ne oli ihan huikeita! Samoin kun oli Jokrukin! Mä en lakkaa hokemasta, kuinka makee harrastuskoira se on!

Pakko lainata tähän Jokrun emän Priiman kasvattajan kuva Priiman isästä:

(c) Rayzor / http://risingsunfarm.com/pages/border-collie-sires

Mä oon aina tykännyt NIIN paljon tuosta ilmeestä! Ja erityisesti treenatessa Jokrun kanssa näen tuota samaa ilmettä niin paljon! :D ihan mahtavaa! Jos toi Jokrupokru on muutenkin aika loisto-otus, niin tuo ilme on ihan paras! Ehkä mä joskus treenatessa saan napattua kuvan tuosta ilmeestä! ;)

Eilen posti toi myös tilaamani Silvia Trkmanin dvd:t. En ehtinyt vielä kokonaan katsomaan, mutta jo siitä alun puolen tunnin pätkästä tuli esille aika monta loistavaa treeni-ideaa kakaran kanssa! Eikä niistä haittaa oo tehdä valkoistenkaan kanssa... ;)

tiistai 23. syyskuuta 2014

Tuplatreenipäivä

Eilenkin oli tuplatreenit! Mutta ei oo jatkossa ehkä enää.. ;) sen verran plörinäksi meinasi mennä tokoilut Jokrun kanssa.

Ensin oli vuorossa temppuilut Masin kanssa. Tää oli koulutustekniikoiden viimeinen tapaamiskerta ja kyllä täytyy todeta, että tää kurssi oli aikalailla just semmosta mitä on kaivattu. Se, että joku hieman katsoo meidän temppuilun perään ja korjaa virheitä, joita en itse näe. Meidän varsinainen temppu on "vain treenaamista vaille valmis" :D mutta tiedän siis hyvin, miten edetä. Siksi otettiin tarkasteluun toinen temppu, missä mä oon joutunut tenkkapoon eteen. Ja sellainen on mm pöydän jalan kiertäminen. Masi periaatteessa osaa kiertää, mutta ei niin että se kiertäisi jalkaa aina nenä samaan suuntaan. Sen sijaan toiseen suuntaan pyöriessä se kiepsahtaa aina tietyssä kohdassa ympäri väärään suuntaan. Tätä sitten työstetiin Kristan kanssa ja oikein hyvin tuloksin loppuviimeksi. Nyt tiedän taas, mitä treenailla tämän suhteen seuraavaksi. :) Masi on juuri niin sopiva koira tällaiseen pieneen temppuiluun. Kun se saa kuitenkin vähän onnistumisia, eikä näin ollen ääntelyä ilmene, se jaksaa tarjota asioita vaikka kuinka kauan. Ja Masi niin Rakastaa temppuja!

En olisi malttanut oikein lähteä Masin treeneistä ja koska Jokru oli käytännössä istunut reilun tunnin autossa odottamassa se oli hyyyyvin täynnä virtaa. Treeni tuntui menevän jo alusta asti hieman huonosti, kun muut ryhmäläiset parveilivat pihalla ja useampikin koira haukkui jnejne. Jokrulla alkoikin tulemaan reaktioita jo heti alusta asti. Selistystä selityksen perään, mutta vaikka yritin niin en oikein saanut hommaa hallintaa alusta alkaen ollenkaan. Ja vaikka näennäisesti tehtiin yhdessä, niin Jokru ei selkeesti ollut oikeassa fiiliksessä mukana. Kun sitten lähes puolessa välissä saatiin vihellettyä peli poikki ja sain otettua kunnon keskittymistreenejä Jokrun kanssa, niin homma alkoi pelaamaan paremmin.

Kaikesta huolimatta ihan supereita juttuja saatiin silti tehtyä! Hienoa seuraamisen tarjoamista, paikallapysymistä niin istuen, seisten kuin myös maassa ollen. Kapulan nostoa ja jokunen toista hyppyä. Näiden lisäksi ihan luonnollisestikin switch-offia ja lelulla leikkimistä ylipäänsä. Että kaikenkaikkiaan kuitenkin oikein mainiot tokotreenit ihan uudessa häiriössä taas, kun oli ihan vieraat koirat ja aikalailla metelöivätkin sellaiset. ;) Ja pari mokomaa halusi tulla vielä ihan viereenkin treenaamaan. Sinänsä mä otan positiivisesti yleensä noi iholle tunkevat treenaajat, kun ihan parasta treeniähän ne meillekin on. Mutta jos nyt toinen näkee, että koira reagoi juuri sillä hetkellä kovasti, niin pakkoko sitä silloin on liian lähelle tunkea. ;) mutta ihmiset on vain ihmisiä, eikä kaikki noita oikein osaa miettiä ja nähdä toisen kannalta... Mutta mä otan edelleen tän kaiken vaan oppina mulle itselle! Enköhän mä ainakin jotain opi kaikista näistä ns epäonnistuineistakin (reagointien kannalta) treeneistä.

Eilisessä oikein positiivista oli se, että kakara ei ollut koko työpäivän aikana tehnyt minkäänlaisia tihutöitä. :D jätin sille aamulla palan naudan polvilumpiota tuhottavaksi, mikä olikin aika hienosti lähes kokonaan tuhottu..

maanantai 22. syyskuuta 2014

Syksyilyä

Miksei mahtava aurinkoinen syyssää voi jatkua niin kauan, kun tulee oikeasti talvi?! Kysympä vaan.. ;) nooh, onhan sitä jatkunut jo hyvän aikaan ja auringon säteitä on tullut imettyä itseensä talven varalle. Ei sitä vaan koskaan voi liikaa saada! Ja nyt sitten koitti syksyn harmaus ja sateet....

Viikonloppu aloitettiin taas Jokrun kanssa mitä parhaimmilla tokotreeneillä! Me niin tykätään noista Koirakoutsin treeneistä ja ennen kaikkea Riitasta koutsina. On se mainio juttu, että Piia kannusti meidät tuonne! Ensin tehtiin kontaktitreeniä nami/leluhäiriöissä, kun kentälle oli levitetty kasa leluja ja pari namikuppia. Musta tuntui, että oli oikeesti ensimmäinen kerta, kun Jokru ei häiriintynyt lainkaan muista koirista. Olisko se kuitenkin niin, että kun itse ei häiriinny niistä, niin koiraakaan ei häiritse?! ;) Joka tapauksessa meillä oli kokonaisuutena ihan loistavat treenit! :)

Seuraavaksi otettiin sivulla kontaktin pitoa niin, että Riitta häiriköi ison pehmokoiran kanssa. Mä meinaan helposti lähteä näissä siihen, että houkuttelen Jokrua kontaktiin sen sijaan että odottaisin sen ottavan muhun kontaktin. Ja niinhän Jokru teki, kun vain odotin. Jess! :) Tätä tehtiin useampikin kierros, kun me ei taidettu olla ainoat, kelle tää oli haastavahko. Mut ihan mielettömän hyvä treenailla kaikkea mahdollista häiriötä heti alusta asti.

Seuraava testi oli sellainen, jossa opeteltiin sosiaalista palkkausta. Ensin käskettiin koira normaalisti sivulle, josta se palkattiin sosiaalisen palkan avulla ja vapautettiin koira. Tän jälkeen lähdettiin vain kävelemään ilman käskyä ja kappas, kun Jokrukin lähti tarjoamaan seuraamista upeesti. :)

Sunnuntaina Jippumasi pääsi Jänesnimen Elinan koulutukseen ihan meidän omalla kentällä. :) niin luksusta! Treenasin siis molemmilla valkoisilla ja flunssasta johtuen meinasi hieman olo hapottaa. Koirat oli silti ihan supereita! Masi on aikalailla kiinni mussa, mikä varmaan paljolti selittyy meidän mitättömällä treenimäärällä. Pääasia kuitenkin, että Masin selkä/lantio on taas paremmassa kunnossa. Toisaalti myös mulla on niin paljon opeteltavaa Masin vaatiman erilaisen ohjauksen takia! Elina näkee kyllä niin loistavasti koirasta, millaista ohjausta se vaatii. Masihan teknisestiö kyllä osaa erilaisia ohjauksia, mutta se vaan reagoi kaikkeen niin erilailla kun Jipsi.

Varsinaisten aksatreenien lomassa Jokru kakara pääsi myös treenailemaan kentän laidalle. Pääasiassa on-offia, kontaktia ja muuten vaan hengailua. Päivän paras hetki oli kuitenkin Jokrulla, kun se pääsi kentän naapuriparkkikselle painimaan ihanaisen Ilveen kanssa. Noi kaks on vaan niin ihania yhdessä! <3 Ja mikä ihana neiti Ilveestä onkaan kasvanut!

Välillä mentiin kotiin hetkeksi lepäämään ennen kun Jokrun kanssa suunnattiin pitkästä aikaa yhteen puistoon tekemään jälkeä. Ennen kun päästiin ajamaan itse jälkeä ehti tulla on jo ihan kunnolla hämärä. Jäljen vanhetessa kierretiin puistossa hyvän mittainen lenkki ja matkalla oli vaikka mitä ihmeteltävää. Löydettiin matkalta myös monta puistonpenkkiä ja kiveä, joihin kiivetä ja joilla odottaa. Yhtäkään haukkua ei tälläkään reissulla tullut! Hieno poika! :)

perjantai 19. syyskuuta 2014

Syksystä nautiskelua!

Tälle viikolle osui oikein sopivasti maanantaina ja tätä iltaa lukuunottamatta vapaata ohjatuista treeneistä, meinaan mullehan iski oikein kunnon flunssa. Ja erikoinen flunssa onkin, kun toisinaan olo on ollut kohtuullisen kurja mutta ei kuitenkaan kertaakaan niin kurja, että olisi sänkyyn kaatanut. Tai no voishan sitä toki hieman lepuutella, mutta ei niin etteikö koirien kanssa ulkoilisi.

Tällä viikolla ollaankin saatu nautiskella huikeista syyskeleistä ja auringon paisteesta! Ollaan käyty testailemassa uusia ulkoilupaikkoja ja tehtykin aika hyviä löytöjä! Vähän joka välissä on tullut myös treenailtua jotain pientä. Ja eilen bongasin ensimmäistä kertaa ikinä urosmetson!! Wou, mikä eläin! Hirviä ja peuroja onnistutaan jatkuvasti ilmeisesti sivuuttamaan läheltä, sen verran paljon ollaan saatu hirvareista kärsiä. ;)







tiistai 16. syyskuuta 2014

Maanantain tuplatreenit

Ei ehkä ihan toistuvasti tarvi olla viikon aloitus eilisen kaltainen tuplatreenipäivä, varsinkaan kun mulla meinaa vähän flunssa kiusata. ;) Noh, selvittiin silti niistäkin ja kumpainenkin treeni oli ihan huippu! Ensin käytiin Koirakoutsilla treenaamassa Masin kanssa koulutustekniikkaa. Otin nyt siis suosiolla Masin treenikaveriksi tuonne, ettei Jokrulle tule yhdelle päivälle ihan liikaa. Ja koska meitä tuolla kurssilla on tosiaan se kaksi koirakkoa, niin Masi pääsikin treenailemaan monta kertaa. :) ja Masihan tykkää!

Mä ajattelin ensin ottaa meidän tempuksi Masin peruuttamisen mun ympäri, mutta koska se osaa jo peruuttaa, niin toi olis ollut aika helppo. Toisaalti helpohkoksi tempuksi osoittautui myös meidän treenailemakin juttu. ;) ensin tehtiin kuitenkin lämmittelyksi kosketuskepin käyttöharjoitusta niin, että koiran tuli kiertää itseä ympäri. Samalla piti toki miettiä kepin paikka ja toisaalti myös palkkaamiskohta.

Seuraavassa setissä aloitettiin sitten meidän varsinaista temppua. Eli haluaisin, että Masi koskettaa mun nostamaa jalkaa aina saman puolen etutassulla.Mä olin ihan varma, et Masi tarjoaa vain molempien etutassujen nostoa, mutta kävi myös toisin. Toki se tarjosi myös molempia etutassuja mutta enenevässä määrin myös sitä oikeaa. Sain kokeiltua eri seteissä molempia jalkoja ja siis myös molempia Masin etutassuja. Hienosti tarjosi! Nyt saatiinkin läksyksi lisätä ensin kosketukseen hieman kestoa vuorotellen kummallakin jalalla. Ja kun kosketukseen saa oikeasti hieman kestoa, niin sitten voi alkaa tekemään erottelua enemmänkin.

Ja vaikka meitä onkin tällä kurssilla vain kaksi, niin silti eilenkin treenailtiin lähes puoli tuntia extraa. :) Toi kurssi on vaan niin hyvä! Mä just tarvitsen tommosta herättelyä itselle, että tuun tehneeksi koirien kanssa vähän ees tommosia aktivointeja. Masi varsinkin niin kaipaa aivojumppaa! ;) ja onhan sen kanssa niin mainiota tehdä, kun jätkä tarjoaa miljoona asiaa ja itselle riittää, kun vaan poimii oikeat.. :)

Kun sitten ajeltiin kotiin, niin saatiinkin melkein heti lähteä Jokrun kanssa uudelleen. Seuraavaksi oli vuorossa Jokrun pentutreenit Jirkan opissa. Nää Jirkan treenit on vaan niin parhaita! :) Tällä kertaa oltiin sovittu treffit Hämeenpuiston pohjoispäähän, joten tiedossa oli ainakin semikaupunkikävelyä. :) ja tohon aikaan liikkeellä olikin oikein ruuhkaksi asti muita koiria iltapissoillaan. Olipahan ainakin treenikohteita! :)

Jirka demostroi Jokrun kanssa, minkämoista herättelyä kakara tarvitsee alkutreenistä ja ihan super hienosti se alkoikin yhteistyöhön tän jälkeen. :) Jokru lähtee niin helposti semmoseen haahuilumoodiin, jota jatkuisi ihan maailman tappiin asti mikäli antaisin kakaran itse päättää. Siksi sen ei anneta valita... Heti alkumatkasta Jokru bongaili puiston penkkejä, joihin sen singahti. Aika näppärästi se kiipeskin penkille ihan käsinojan kautta. :D Vaikka toisaalti jätkä on kasvanut aika vauhdilla ja toisinaan se tuntuu aavistuksen kömpelöltä, niin eipä se kyllä oikeasti sitä ole. ;) ihan äärettömän ketterästi se singahtaa sinne penkille ja milloin mihinkin pyytää hyppäämään.

Hämeenpuistosta suunnattiin kohti Tallinpihaa, jossa me ei vieläkään olla ehditty poikkeamaan. Tätä ennen siis. Koska syksy on jo kovin pitkällä, niin koko meidän treenin ajan oli jo suorastaan ihan pimeää. Onneksi ollaan Jokrun kanssa viimeaikoina käyty noilla meidän iltakävelyillä, niin ollaan kaikessa rauhassa ehditty tutustua hämärään ja sen mukanatuomiin lisäjännitteisiin. ;) noh, ainakaan tällä reissulla mitään lisäjännitteitä se ei silti aiheuttanut. Jokrulla ei tullut koko puolentoista tunnin aikana YHTÄKÄÄN haukkureaktiota!! Vaikka ihmisiä JA koiria vilisi ympärillä vähän joka puolella. Jiihuu!! Jirka muistikin taas mainita, kuinka kovasti me ollaan menty eteenpäin. Ja siltähän se alkaakin pikku hiljaa tuntua. Vaikka vielä jokunen viikko sitten saatoin impulssikurssilla kertoa, kuinka meille noi treenit on haastavimpia tilanteita (siis tokotreenit, jossa on lähettyvillä yhtä aikaa monta koiraa ja paljon hälyä), niin nythän me ollaan menty melko harppauksella taas eteenpäin. Tulevaa takapakkia odotellessa.. ;)

Miten loistavaa on, että me ollaan saatu Jokrun kanssa juuri oikeita ohjeita heti alusta alkaen. Näitä on saatu nyt työstää yhdessä jo pitkän aikaa kesästä asti. Tästä Jirkan kanssa puhuttiinkin jonkun verran, sitä Jokrun tulevaa murkkuikää odotellessa, koska meillä alkaa olla kuitenkin jo ihan kohtuullinen määrä treeniä takana ja niitä onnistumisiakin mahtuu mukaan, niin vaikka minkämoinen murkkuikä sitten tulisikin niin ompahan ainakin jonkinlaista käytöspohjaa jo olemassa. Ei tämmöistä treenimäärää ihan muutamilla murkkuhäröillä vielä unohdeta. Ainakaan toivottavasti! :)

Lainataan tähän Jirkan tallennus eiliseltä :) Hönö ja sen sisko.... <3

maanantai 15. syyskuuta 2014

Perjantai-tokot

Viime perjantain Koirakoutsi-tokoissa oli pitkästä aikaa koutsina Riitta. :) ja ompa hänkin kyllä niin mainio kouluttaja! Riitan lisäksi paikalla oli vieraileva kouluttaja, joku maajoukkuelainen.. hmm, ompa hienoa, kun en muista nimeä. ;)

Kumpainenkin koutsi kävi vuorollaan koulutettavien luona ja jokainen sai kysyä apua omaan "ongelmaan". Mä pyysin kommentteja ja jatko-ohjeita tältä apu-koutsilta meidän seuraamiseen liittyen. Sainkin oikein loistavia ohjeita, joita nyt seuraavaksi noudattaa. Eli ensinnäkin voitais tehdä vähän niinkun kahdenlaista seuraamistreeniä, treeneissä ja nimenomaan häiriöissä enemmän lennosta tapahtuvaa ja koiran tarjoamaa sekä sitten erikseen kotona tarkempaa työskentelyä namilla palkaten. Kotitreeniin tarvii ehdottomasti lisätä nyt käännökset mukaan ja näin ollen parempi vaihdella lelupalkkaa namin kanssa, jotta saa uuden opeteluun hieman rauhallisuutta. Häiriöisisssä paikoissa seuraamistreenin on hyvä olla helpompaa ja perustua enempi koiran tarjoamiseen. Selvästi olen pitänyt taas hetken liian kauan lelua kainalossa, mistä on seurannut Jokrulle lievästi takana oleva paikka. Nyt taas lelu hetkeksi taskuun. ;)

Pitäis muistaa tehdä vaikka joka kerta erilailla palkkaaminen, treenin kesto jne. Mä jään kovin helposti aina jumiin yhteen tapaan, minkä takia onkin ihan loistavaa käydä ohjatuissa treeneissä. ;) Riitta totesi meidän luokse tullessaan, et Jokruhan on ihan kuin eri koira. ;) vaikka häiriöt hallissa oli taas aikamoiset, niin Jokrulla ei ollut tullut yhtäkään haukkureaktiota (ennen Riitan kommentointia ;). Ja ihan superisti poju vetikin koko treenit! Jos mulla vaan keskittyminen yhtään herpaantuu koirasta, niin se meinasi vähän kuikuilla muualle ja jokunen reaktio tuli vältettyä turhan myöhään, mutta pääasia että ne vältettiin.

Riitalta kyselin neuvoja, kuinka aloittaa tokohyppy. Hyppy onkin ainut, mihin liittyen ei olla aloitettu oikeasti mitään. Jokru ei ollut ennen edes nähnyt koko hyppyä. :D olipa loistava juttu, että tuli mieleen kysellä juuri hypystä. Nyt ensialkuun tähän tarvii avustajan, joka seisoo toisella puolella hyppyä hyvän matkan päässä. Ihan alkuun vaan kutsutaan koiraa puolelta toiselle ja kun koira hoksaa tuon, siirtyy molemmat hypyn toiselle puolelle. Eli näin koiralla ei ole aivan suora linja esteen yli, mutta koira joutuu silti hoksaamaan, että halutaan sen tarjoavan hyppyä. Ja samoin toiselle puolelle. Kun tämä on selvää koiralle, voi ottaa avuksi kosketusalusta, jonka vie sinne toiselle puolelle. Simppeliä! :)

Vähäsen nosteltiin myös puista noutokapulaa, tällä kertaa kapula taisikin olla huomattavasti painavampi kun aiemmin. Ei paljoa haitannut! :)

Piian neuvoilla ollaan työstetty joka päivä seisomista ja se kyllä edistyy. :) Jess! Lauantaina iltalenkin yhteydessä käväsin Jokrun kanssa lähikentällä treenailemassa ja Jokruhan reagoi jo pelkkään käskyyn. Jiihuu! Jospa tosta ei sittenkään tulisi meille mikään ongelma..

Lauantaina kävästiin myös meidän seuran vuoden viimeisissä aksakisoissa turisteilemassa. Nykäsin koiran autoon suoraan unilta ja sen kyllä huomasi paikanpäällä. ;) Alkuun kakaralla meinasi tulla haukkua haukun perään (liian lähelle tulevista koirista), mutta pienen kävelyn kautta saatiin yhteistyö taas pelaamaan. :) Sen jälkeen hengailtiin kentän laidalla jokunen tovi.

Eilen nautiskeltiin ulkoilusta oikein todenteolla. Katsastettiin uusia ulkoilumaastoja ja mä keräsin ensimmäiset herkkutatit. :) Ainiin ja treenailtiinhan me eilenkin.. aamulla tavaroiden nostelua sekä niiden etsintää eteisessä. :) Aloiteltiin ensin helpolla, eli kuulakärkikynällä (metallipintainen) jonka jälkeen edettiin avainnippuun sekä 2e:n kokoiseen prikkaan. :) Toi prikka oli ihan lastenleikkiä mutta avaimia jouduttiin hieman työstämään. ;) mun avainnipussa on ainakin viisi abloy-avainta sekä avaimenperä, joista kaikki on siis metallia. Edettiin tosiaan rauhallisemmin, ensin naksu kosketuksesta, sitten suun avaamisesta ja lopulta nostosta. Jee! Prikan ja kynän Jokru lisäksi etsi kenkien joukosta. Illalla käytiin taas lähikentällä tekemässä jokunen seisominenkin.

Ja tulihan sitä viikonlopun aikana luettuakin pitkästä aikaa jokunen hetki. Kirjasta Agility right from the start löytyy aivan loistavia treenivinkkejä Jokrun kanssa. Juttuja, mitkä ei varsinaisesti ole aksaa mutta joista tulee olemaan iso apu myöhemmin aksaa aloitellessa. :) Nyt vaan tarvis lisää sitä vapaa-aikaa.. :)

perjantai 12. syyskuuta 2014

Korjausjäljellä?

Korjausjälki tai mikä lie, mutta käytiin eilen tekemässä lähipuiston nurtsille taas pitkästä aikaa jälki. Ja voi että! :) on se vaan ihan jälkikoira vieläkin tuo Jokrupokru! :D Jäljestä tuli noin 100m pitkä ja tein siitä sellaisen U:n mallisen ja periaatteessa koko matkan ajan lievästi mutkittelevan. Alkuun muistin nyt tehdä hieman enempi suoran, jotta koira saa rytmistä kiinni. Ja ihan loistavasti Jokru nosti jäljen ja kävi hommiin. Joissakin mutkissa meinasi hieman karata, mutta huomasi aina itsekin heti ja korjasi oikein hyvin täysin oma-aloitteisesti.

Hyvä hyvä! :) Nyt jäi siis oikein hyvä fiilis jäljestyksestä ja käppäiltiin lähikentän poikki vielä hieman treenailemassa mm seisomista. Kappas, kun sekin alkaa sujua kivasti tarjoamisen kautta. :)

torstai 11. syyskuuta 2014

Kiirettä?

Viime aikoina on ollut hieman muut asiat prioriteetilla yksi, mutta jospa nyt helpottaisi pahin...

Viime perjantaina käytiin jälleen Koirakoutsin tokoissa Jokrun kanssa, jossa koutsaamassa oli jälleen Mika. Treenailtiin ensimmäistä kertaa ulkokentällä. Sinänsä kiva juttu, mutta se ulkokentän hiekka on aikamoisen hienoa, joten sitä löytyi ihan joka paikasta treenin jälkeen. Itse treeni meni vallan mainiosti eikä tunnin aikana tullut itseasiassa yhtäkään haukkuareaktiota. Hyvä me! :) Treenien aiheina oli seisominen, sekä seuraamasta että luoksetulon stoppi. Ja hitsiläinen.... mehän ei todellakaan olla treenattu kertaakaan luoksetulon stoppia ja niin vaan onnistui, :) Tein pari kertaa niin, että heitin lelun yläkautta Jokrun taakse. Seuraavalla kerralla en heittänyt lelua, mutta heilautin kättä samanmoisesti. Niin vaan koira stoppasi. Wauuuu.... :D Treenailtiin lisäksi sivulletuloja, seuraamisen aloitusta ja luoksetuloa lyhyellä matkalla. Mika laittoikin meidät kokeilemaan luoksetuloa pidemmällä matkalla, niin että hän piti Jokrua kiinni mun hetsatessa. Hienolla vauhdilla Jokru tulikin! :) onneksi se on aika mamman poika! :)

Lainataan taas kasviksen kuva meistä :) miten niin mamman poika?!
Sunnuntaina sovittiin pitkästä aikaa treenituokio kasvistädille. Onneksi Bingis on taas kunnossa, niin päästään treenaamaan porukalla ja ennen kaikkea kakarat saa riekkua keskenään. Jokrulla on ollut ainakin iso ikävä Bingistä! Tehtiin pitkästä aikaa pienet viestit sekä jäljet pellolla. Molemmat sujuivatkin ihan loistavasti! Viestissä Jokrulla oli nyt ehkä ekaa kertaa kunnolla käsitys, mitä on tarkoitus lähteä tekemään ja kummankin pään lähetyksissä lähti hienosti juoksemaan taakseen vilkuilematta. Jälki sujui tällä kertaa ihan huippuhienosti! Alussa ihan pientä haahuilua ja ihmettelyä, mutta kun rytmi löytyi niin Jokru jäljesti todella tarkasti syöden lähes jokaisen namin loppupalkalle asti.

Maanantaina meillä alkoi Koirakoutsilla koulutustekniikat-kurssi. Semmonen kolmen kerran pikapläjäys koulutustekniikkaan liittyen. Ekalla kerralla arvatenkin treenailtiin ajoitusta ja juteltiin palkkaamisesta ja hieman ehditiin kokeilla koirienkin kanssa. Meitä on vaan kaksi(!) tällä kurssilla, joten saadaan aikamoista yksityisopetusta. Koirien kanssa tehtiin niinkin simppeliä, kun käsikosketusta aina hieman eri variaatioilla. Jokrun kanssa tätä pitäis selkeesti vaikeuttaa jonkun verran tai vaihtoehtoisesti lisätä kestoa. Läksyksi saatiin ilman koiraa palkkaamisen ajoituksen treenaamista sekä miettiä joku semmonen temppu, minkä opettaisi vaihe vaiheelta koiralle vielä kahden viikon aikana. Mä taidan ainakin ens kerralla ottaa kurssille Masin, koska ensi viikollakin on vielä samana iltana Jirkan yksäri. Tulee vähän liikaa kakaralle yhtenä päivänä...

Maanantaina illalla oli tosiaan vielä Jirkan pentutapaaminen kakaroiden kanssa. Paikaksi oltiin sovittu Hakametsän jäähallin hiekkaparkkis ja kellokin niin paljon, että oli lähes koko ajan ihan hämärää. Lähtökohtaisesti siis jo hieman jänskä treenitilanne. :) Treenailtiin tällä kertaa tavaroiden nostamista, tuomista itselle ja lopulta myös niiden laittamista pieneen purkkiin. Tosi hienosti Jokru niitä kaikkia nosteli vaikka ei olla erikseen mitenkään treenailtu, ainoastaan kapuloilla ja leluilla. En oo kauheesti kokenut ongelmana, ni on sitte enempi treenaminenkin jäänyt. Tokihan toikin olisi aika hauska ihan temppunakin, et käskee hakea jonkun tietyn lelun ja vie sen lelukoppaan. Miksi ei treenaisi aktivointina? :)

Maanantaina käytiin itseasiassa jo aikaseen iltapäivällä akupunktiossa Jipun ja Masin kanssa. Masilla hoito oli uusintatsekkaus ja ihan mainion hyvin otus olis reagoinut hoitoon eikä ollut laisinkaan jumissa. :D Jibulta löytyi jumeja ja pyysin samalla pistoja valeraskausoireisiinkin. Tässä suhteessa koirassa on selvästi havaittavissa eroa jo heti kaksi päivää hoidon jälkeen. :D huikeaa! Todellakin tosta akupunktiosta on apua! :)

Tiistaina vedin pitkästä aikaa treenit meidän kesäryhmälle. Paikalla oli kaikki ryhmän neljä maksikoiraa. :) Ompa muuten opettavaista mulle nähdä nyt etukäteen Jokrua silmällä pitäen noita makseja koutsausmielessä. Jos muutenkin tulee kisoissa kateltua minien ohella enempi makseja nykyään. ;)

Eilen käytiin taas Miikun luona Lempäälässä. Treenailtiin sekä jälkeä että viestiä ja ihan hitunen tokoakin Jokrun kanssa. Jokrun viesti meni ihan huikean hyvin! Tein kumpaisenkin siirtymään aina vähän niinkun mutkan taakse. Jokru lähti joka kerta ihan mielettömän hyvin liikkeelle. Sen sijaan tän kertainen jälki meni taas kaikkea muuta kun hienosti. :/ Kakara ei oikein nostanut jälkeä kunnolla ja vaikka mun mielestä ihan varmasti näytti siltä, että otus jäljesti hienosti nenä ihan alhaalla, ni suurinpiirtein yhtäkään namia se ei syönyt matkalla. Mä en oikein koko matkalla huomannut itekään koko askeleita matkalla, joten en voinut olla laisinkaan varma oliko koira yhtään jäljellä vai ei. Voi huoh! Noh, välillä kai pitää mennä näinkin, että sit taas ens kerralla voi onnistua. Suoraan sanottuna aika paska maku jäi suuhun koko jäljestä! :(

Onneks päästiin vielä kaikkien koirien kanssa ulkoilemaan illan päätteeksi ja kasvis sai aivan ihanan kuvankin kakarasta. :) Josko vaikka tänään kävis tekemässä nyt sit "korjailujälkeä" taas.. ;)

(c) Miikku

perjantai 5. syyskuuta 2014

Treeniä treenin perään..

Tällä viikolla onkin treenailtu ahkerasti! On tullut sekä huimia onnistumisia että hieman vastoinkäymisiä, lähinnä Jokrun suhteen. Vastoinkäymiset liittyy pääasiallisesti reagointiin ja tässä suhteessa on tullut löydettyä se Jokrulle haastavin tilanne. Mutta käydään ensin positiivisemmat asiat läpi.. ;)

Maanantaina oli vuorossa Jokrun tokotreenit. Onnistuin ostamaan Mikan treenit ja pakkohan tilaisuus oli hyödyntää. ;) Saatiin Jokrun kanssa erittäin positiivinen treenitilanne taas ja ainoastaan aivan treenin lopuksi tai oikeasti jälkeen tuli yksi haukkureaktio. Treenailtiin sivulletuloja, seuraamisen aloitusta, kapulaan koskemista ja paikallaoloja niin maassa kuin myös istuen. Ennen kaikkea tehtiin kaikki hienosti Yhdessä! Leikittiin myös paljon ja treenailtiin hieman on-offia. Oikein hyvä treeni!

Tiistaina oli vuorossa Jokrun impulssikurssi ja täälläkin oikein loistavaa onnistumista sekä itseltä ;) että koiralta. Ehkä mä alan oppia ajoitusta ja opin kaiken aikaa lukemaan kakaraa paremmin. Treenailtiin jo jokunen haastavampikin tilanne ja kohtuullisen hienosti selvittiin! No okei, alussa mainitsemani Jokrun haastavan tilanteen lisäksi kakaralle aiheuttaa haastetta myös ääntelevät koirat (mikä toisaalti liittyy myös läheisesti haastaviin tilanteisiin). Näiden yllättävien tilanteiden harjoitteissa meidän parina oli vikisevä borderterrieri, mikä meinasi ääntelyllään olla haastava Jokrulle. Ja treenin ainut lievä "epäonnistuminen" tai siis haukkureaktio tulikin tilanteessa, jossa meidän oli tarkoitus "yllättää" toinen koirakko auton takaa. Valitettavasti samainen borderterrieri äänteli tilanteessa jo valmiiksi, johon Jokru sitten ehti nostaa haukkureaktion. Mutta tilanteesta selvittiin silti hienosti!

Koska Jipsi ei ontunut maanantai aamun jälkeen ja huomasin, että ontumisen syy oli varvasvälin lievä hiertymä, uskaltauduin lähtemään keskiviikkona Elinan valmennukseen Kaarinaan. Eikä varpaan puolesta tullutkaan ongelmia. Onneksi! :) Muuten tehtiinkin Jipsin kanssa niin loistavaa rataa yhdessä ja nautittiin isolla sydämellä! Varsinkin meidän ensimmäinen treenipätkä oli huikea! Jipsin kanssa aksaaminen on vaan niiii-n siistiä! <3 Tulee ihan kertakaikkisen mahtava fiilis, kun tietää että Jipsiin voi vaan luottaa. Kun se lukitsee esteen, ni lukitus pitää ja mä voin vaan luottaa etä koira suorittaa oman osuutensa. Jipsi on ihan mahtava! Mä en varmaan kyllä ikinä tuu saamaa yhtä hienoa aksaotusta itelleni! Ei riitä oikeesti sanat kuvailemaan sitä fiilistä.. Kai se on sitä aksaa parhaimmillaan! :) Niin siistiä!

Torstaina oli sitten vihdoin Masin vuoro päästä treenaamaan, kun olin ostanut rallytoko-treenit Koirakoutsilta. Treenien aiheena oli seisominen, mikä sopikin meille Masin kanssa kuin nenä päähän koska seisomis-liike on ehdottomasti meidän heikoin kohta. Ja tulipa muistutusta itselle, kuinka helppoa ja vaivatonta tommosen kokeneen ja vanhan(?) koiran kanssa on käydä ohjatuissa treeneissä. ;) Tarkotan siis sitä, jos Jokrun kanssa pitää olla nyt silmät selässäkin ennakoimassa tilanteita jne, niin Masi kun on tommonen lunki jätkä, niin sen kanssa voi vaan hengailla. Toki senkin kanssa pitää olla hereillä, jos ja kun haluaa, ettei Masi hairahdu haistelemaan omiaan tai kiinnostu liikaa muista koirista tms.

Masin treenin päätteeksi päätin keskittyä hetkisen myös Jokrulle haastetta aiheuttavaan tilanteeseen. Eli selvästi Jokrulle haastavin tilanne ja paikka on treenikenttien/hallien lähistö/parkkipaikka, jossa pyörii paljon kierroksilla käyviä koiria. :D aika yllättävää! ;) Tämä tuli hyvin havaittua ensin Kaarinassa, jossa Jokru oli seuramiehenä mukana. Kaarinassa Jokrulle ensimmäisen reaktion aiheutti kiivaasti haukkuva sheltti, joka tempoi remmissä ja haukkui mennessään. Noh, eipä tullut yllätyksenä sinänsä. Sen sijaan se oli pieni yllätys, kuinka voimakkaasti Jokru tähän reagoi ja selvästi tilanne meinasi tulla päälle aina kun Jokru vain bongasi ko sheltin jostain. Meidän on jo muutaman viikon aikana onnistunut jopa porukalla ohittaa koirat, jotka ovat hiljaa eivätkä suuremmin reagoi meihin päin. ;) ehkä on toisinaan jo aika siis vaikeuttaa harjoituksia ja kaivaa esiin nää ei niin hyvin käyttäytyvät vieraat koirat. ;)

Eilen kävästiin lisäksi pikaseen Takkulassa treenailemassa hieman Jipun ja kakarankin kanssa joitain tokojuttuja yms pientä. Samalla seisomisteemalla jatkettiin, peruuttamista, lautasella pyörimistä, merkkiä, sivulletuloja ja seuraamista. Merkkiä tuli tosiaan kokeiltua, mut haluun kyllä tätä varten muistuttaa taas kosketusalustan käytöstä, ni jos sen yhdistäis tähän. Vaikka Jokrulle kuinka käy näyttämässä kädellä paikan selvästi merkin takana, niin siihen se merkkiin menisi kiinni. Kun testasin saman jutun Jipsin kanssa (ilman etä kävin kohtaa mitenkään näyttämässä/merkkaamassa), niin siihenhän Jipsikin meni merkkiin kiinni. Varmaankin tää tulee tosta vadin pyörimisestä, kun siinä taas pitää mennä kiinni "kohteeseen". Ehkä se on koirille liian sama toiminta. Mulla on jäänyt kosketusalustan treenaaminen tai hyödyntäminen vähän vähälle, kun jäin miettimään tassu- versus nenäkosketusta. Jirkan kanssa joskus tästä keskusteltiin, juoksukontakteihin liittyen, jos siis rinnalle haluaa kouluttaa myös pysäytyskontaktit, niin olisi parempi käyttää kontaktilla nenäkosketusta. Jäin sitten miettimään asiaa, enkä ole tehnyt kumpaisellekaan juuri mitään. Jaa, paitsi että tässä samalla kirjoittaessa taisikin lamppu hieman syttyä.... ;) hmm.... lisää treeni-ideoita.

Jokrun kanssa treenaillessa huomasin jossain kohtaa tekeväni varmaan taas vähän liikaa. Vaikka välillä pidettiinkin "taukoja" sekä on-offin merkeissä (noh, onko tää taukoa vielä koiralle..) että ihan konkreettisesti vaihtaen koiraa autosta, niin tulihan sitä tehtyä useitakin toistoja ja useita eri juttuja. Toi leikkimisestä perusasento ja seuraamisen aloitus on vaan semmonen juttu, mikä sujuu mun mielestä jo aika hienosti, niin sitä on liian  kiva tehdä. Jokru hakee pääasiassa ihan superisti vierelle. Oon nyt jonkun aikaa pitänyt lelua kainalossa, mikä selvästi tiivistää Jokrun paikkaa mutta toisaalti myös saattaa koiraa ns ylöspäin. Toisaalti joo hyvä, mut pitääpä muistaa tehdä muitakin juttuja. Mä meinaan aina jäädä "jumiin" johonkin yhteen juttuun enkä tee riittävästi vaihtelua. Tää täytyy yrittää nyt muistaa. :)

Tästä suunnattiin vielä metsään hetkeksi tuulettamaan pääkoppaa ja törmättiimpä matkalla peuraankin. Ei siis onneksi ihan konkreettisesti, mut aika läheltä. ;) Hauska huomata taas koirista, vaikka Masikin niin kiinnostuu hajuista ja jäljistä, mut tollai oikeesti lähelle päästessä otusta hieman jänskättääkin suuri eläin. :D

maanantai 1. syyskuuta 2014

Jep, jep...

Oli lauantaina loistavat aksat ja nyt Jipsi ontuu toista etusta. :( Tosin käytiinhän me eilen metsässäkin, että saattoihan se sieltäkin tulla... Huomasin jo eilen illalla iltapissalla, että Jips vähän varoo toista etusta ja nyt aamulla varoi jo kunnolla. Huomasin lauantain kentällä jossain välissä kiven Jipsin varpaiden välissä ja samainen varpaiden väli näyttää nyt siltä, että olisi hieman ärtynyt. Pelkään kuitenkin, että todellinen syy löytyy taas sieltä lihaksista. :( Tää on niin syvältä! Mikä siinä onkin, että kun vähemmän treenaa (kun haluaa antaa taukoa sekä itselle että koiralle) että sitte pitää tulla taas jotain tämmöstä?! Voihan perkule!

Kakaran kanssa kävin eilen treenailemassa tovin Hakametsän jäähallin kentällä, missä oli samaan aikaan myös tokon piirimestaruuskisat. Olihan kiva katsella mallia samalla taitavista koirakoista. :) Pääasiallinen treeni meillä Jokrun kanssa oli rauhallinen hengailu kisapaikalla ja siitä Jokru sai lähes täydet pisteet. :) Välillä käytiin myös hieman kauempana kehään laidalta myös leikkimässä jo tekemässä muutamia seuraamisen aloituksia. Mikan viime treenien neuvoilla oon saanut jo nyt Jokrun perusasennon paikan ja koiran olemuksen tässä paljon ryhdikkäämmäksi. Loistavaa!

Ja käytiinhän me eilen vielä ulkoilemassakin hyvän mittainen lenkki jossain päin Nokiaa. Ainut miinus, että löydettiin (vai löysikö ne meidät!?) jokunen hirvikärpänen taas.. voihan yök!