torstai 30. lokakuuta 2014

Elinan treeneissä!

Pakko alottaa silti ensin Jokrun kuulumisilla... ;) jäipä mainio kuva ottamatta. Jokru oli meinaan eilisen työpäivän aikana kirjaimellisesti räjäyttänyt oman punkkansa. Voi huoh! Illalla oli sitten hitusen siivottavaa, kun keräilin sen huoneesta kaikki miljoonat vaahtomuovin palaset pois. Jätkä oli varsin pätevästi avannut patjansa vetoketjun, repinyt vaahtomuovin ulos ja pistänyt siitä hieman kulmia uuteen uskoon. Hetken jo luulin vetoketjun olevan ehjänä, mutta ei sentään. ;)

Mutta eilen oli myös luksusaksailu, kun vuorossa oli Elinan valmennus Kaarinassa Jipsin kanssa. Jipsi on vaan niin sydän!!! Sille tekee todellakin vaan hyvää tää vähäisempi treenimäärä (kun se kuitenkin osaa kaiken tarvittavan), joskin toki aksakunto laskee hieman. Ja kun noi valkkutreenit on kuitenkin kohtuullisen rankkoja, niin huomaa koiran hieman väsyvän. Toisaalti sekään ei silti koiran intoon tai edes juuri vauhtiin vaikuta. :) Oli kyllä niin siistiä taas, ei paljon muuta vci yhteenvetona todeta!

Jokru oli taas seurapoikana reissussa mukana ja selvästi sen kierrokset nousee tuolla. :D onneks tuolla on aina sen verran rauhallisempaa vielä lämppälenkillä, niin Jokru pääsi taas hetkeksi rallaamaan pellolle vapaana ja sai purettua ehkä suurimmat höyryt. Jipsin treenattua keskityin hetkisen Jokruun ja tehtiin kohtuullisen hyvät treenit siinä hallin parkkiksella. Siinä pyöri jokunen vieras koira ja vain yksi haukkureaktio. Kokeilinkin sellaista, että haukuista autoon ja menin kävelemään Jipsin kanssa. Ainakin noin kertaalleen toimi, toki moni muukin asia taas vaikutti, että tiedä sitten. Tehtiin Jokrun kanssa tosiaan useampikin setti ja saatiin hyvät onoff-treenit. Lisäksi tottahan toki hieman tokoa, seuraamisia, käännöksiä. Selvästi onkin meidän seuraava steppi saada noihin treeneihin myös lisää häiriötä, että Jokru joutuu oikeesti keskittymään. :) lievää hapuilua siis, varsinkin kun kakara hiemankin väsyi. On se sen into vaan niin makee! Ja hyvää treeniä itselle opetella lelupalkan käyttöä, kyllä se kehittyy. ;) ihan superisti Jokru tarjoaa seuraamista, NIIN hienoa! Huolellinen pohjatyö on ainakin jo vähän kannattanut... Käännöksiä tehtiin taas, täyskääännös vasemman kautta meinaa olla haastava, mutta treenataan... stoppia treenattiin myös luopumisen kautta, sain jopa kierretyä kakaran takakautta sen liikkumatta. Jee! eiköhän noi hommat etene, vaikkakin hieman hitaasti ehkä...

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Tokoo !!

Me on tokoiltu Jokrun kanssa! Se onkin kaikki treeni, mitä ollaan tehty, jos ei lasketa remmilenkkeilyä.. ;) Toisin sanoen viime aikoina on tullut käytyä Jokrun kanssa pieniä iltalenkkejä Kalevan kirkon ympäristössä, missä ollaan sitten samalla hieman tokoiltu. Eihän me nyt paljoa olla tehty, seuraamista, ennen kaikkea käännöksiä ja vähän luoksetuloja/sivulletuloja. Mutta noi Jokrun seuraamiset! <3 NYT me on löydetty se oikea fiilis siihen! Ollaan alettu tekemään paljon käännöksiä, pääasiallisesti aloitetaan seuraaminen lennosta ilman mitään käskyjä ja jopa täyskäännöksiä. Jokru vaan pitää kontaktin aika superisti! Oon varmaan innoissani tehnyt vähän turhankin pitkiä seuraamispätkiä. Koitan muistaa aina välillä palautteluna ihan lyhyitäkin. ;) Pääasiallisesti ollaan käyty aina jossain hiekkakentällä, mutta eilen sitten kokeiltiin ihan vaan nurtsilla. Enkä tiedä johtuiko tosiaan tuosta, ettei oltu selkeesti kentällä, kun Jokru tuntui ottavan hitusen enemmän häiriötä ohimenevistä koirista... vai menikö niitä koiria vaan paljon enemmän ja lähempää ohi. Tärkeintä oli silti, että saatiin tosi hienoja onnistumisia ja toi Jokrun vire ja into tekemiseen on niin parasta! :)

Ainiin ja ollaanhan me toki treenailtu myös paljon onoffia. Autolta lähdetään hallitusti, lenkki kokonaisuudessaan mennään enempi yhdessä eikä haahuillen ja haistellen ja pitkin matkaa treenaillaan vähän onoffia ja ylipäänsä leikitään lelulla yhdessä. :) noi on ollut kyllä kivoja kahdenkeskisiä hetkiä meillä kakaran kanssa. Pääasiassa käydään katselemassa muita koiria tuolla, mikä sekin sujuu matkan päästä oikein hyvin. Oon myös koittanut treenata itse lelun käyttöä nopeana palkkana (vrt yksi nami). Toi selvästi sopii Jokrulle ja palkkaa sitä ehkä paremmin, kun ne namit. Varsinkin nyt kun rupee olemaan niin hämärää, että heitetyt namit katoaa lähes poikkeuksetta. Tokihan se namien nuuskuttelukin palkitsee kyllä, mutta jos niiden etsimiseen alkaa menemään jo turhan paljon aikaa, niin en tiedä sitten toimiiko niin hyvin.

Metsässä ollaan törmäilty nyt turhankin usein peuroihin! Erityisesti pojat on ihan tohkeissaan hajuista. Ainiin ja eilen bongattiin teeri. :) Aikamoista luontoreissuilua meidän vakkarimaastoissa... Koiraraukat innostuu noista linnuistakin, siinä kohtaa kun ne lehahtaa lentoon. ;)

tiistai 21. lokakuuta 2014

On me jotain treenailtu!

Eilen meillä oli Jokrun kanssa taas pitkästä aikaa Jirkan "pentukurssia".. tää olikin toistaiseksi viimeinen kerta. Saa nähä, mitä kivaa aihetta keksittäisiin jatkoon. Onneks meillä kuitenkin alkoi samaan aikaan uusi impulssikurssi ja toki sitten se hajuilujuttukin alkaa ihan pian. :)

Eilen oltiin yhdellä Kalevan kentällä treenailemassa luoksetuloja ja Jokru oli aivan Super! Ilmeisesti meidän lievä treenitauko on tehnyt todella hyvää enkä ollut tällä kertaa väsyttänyt kakaraa liikaa ennen treenejä. Viime pentutreeneihin nähden mulla oli mukana siis aivan totaalisen eri koira! <3



Niin ja iso kiitos Jirkalle tästä kivasta videosta! :) jotain mekin on onnistuttu tekemään oikein tässä matkan varrella....

On me silti jotain pikku juttuja treenailtu kotonakin, mm kosketusalustaa ja käsitargetin kestoa. Ilmeisesti voidaan taas pikku hiljaa aktivoitua hitusen enemmänkin, mutta seuraava motto pitää ehdottomasti muistaa; "Vähemmän on enemmän!". Määrä ei todellakaan korvaa laatua eikä se bc-pentukaan oikeesti jaksa koko aikaa treenaamista.. Toisaalti, Jokrulla oikeesti se murrosikä tekee kovasti tuloaan.

Jatkossakin käydään siis enempi aktiivisesti metsässä, treenaillaan joka päivä remmeilyä ihmisten ilmoilla ja tehdään jotain pikkuruisia toko tms treenejä muiden juttujen välissä. Kyllä mäkin nyt taas uskon, että hyvä siitä vielä tulee! :)

tiistai 14. lokakuuta 2014

Syksyä!

Mikä ihana syyskeli oli eilenkin! :) Mikäpä oli siis ulkoillessa metsässä ja nauttiessa kelistä...

Ehdittiin me illalla hieman treenaillakin, kosketusalustaa ja käsikosketusta. :) Tänään aattelin hieman kuitenkin ryhdistäytyä ja tehdä meidän nettitokokurssin läksyjä! ;) nyt kun toi kosketusalusta on taas muistuteltu mieleen... seuraamisen käännöksiäkin voisi taas kokeilla hitusen. Kun vaan muistan; lyhyttä treeniä.... Ja silti pääpaino on käydä kakaran kanssa pienellä remmilenkillä ihmettelemässä maailmaa ja vieraita koiria sekä ihmisiä. ;)

maanantai 13. lokakuuta 2014

Tokoiluja

Perjantaina tokoiltiin Koirakoutsilla. Jos kakaran reagoinnit ennen ja jälkeen treenien oli pitkästä aikaa melkoisia, niin itse treeni oli onneksi aika kiva! Nyt tuli viimeistään mieleen, että Jokrulle täytyy ehdottomasti saada koulutettua joku käytös noihin siirtymiin. Treenin jälkeen on ollut aiemminkin hieman haastaavaa hallista autoon siirtyminen, nyt kun ulkona on jo hämärää ja suoraan hallin oven takana odottaa aina seuraavat ryhmäläiset. Toi on niin kökkö systeemi tuolla! :( varsinkin, kun seuraava ryhmä on pk-tottislaisia, joten käytännössä kaikenlaisia isoja koiria eikä mitään ihan pikkufifejä. ;) no mutta ei paljoa auta valittaa, tarvii ite keksiä jotain...

Ja itseasiassa sainkin eilen Tanjalta loistavan vinkin. Ollaanhan me Jokrunkin kanssa treenailtu vähän käsikosketusta, nyt jalostankin homman niin pitkälle, että alan kuljettamaan kakaraa ns nenästä. :D aloiteltiinkin jo eilen illalla pidempikestoista nenäkosketusta ja hienosti kakara lähtee mukaan. Arvatenkin tässäkään en ole ihan liian ripeesti uskaltanut edetä, joten varoja on....

Eilen oli kuitenkin ihan aamusta Päkäpaimenien pentupäivä. Meille oli pyydetty Selkämaan Kati kouluttamaan tokoa Levekin kentälle ja mä osallistuin sekä Jokrun että Masin kanssa. Jokrulla meinasi, eikä ihan vaan meinannutkaan, tulla reagointia vähän alkuun ja loppuun. Välissä onneks saatiin taas treenattuakin. On mulla opettelua sen kanssa! Voi huoh! nooh, jospa sitä valoa sieltä tunnelin päästä taas pilkistäisi... Keskusteltiin siis jonkun verrankin siitä, minkä tyyppinen toi Jokru on. Katin kanssa keskustellessa tuli ilmi se, kun Jokru on kuitenkin aika iso ja kuinka paljon sillä on mennyt ja menee energiaa omaan kroppaansa ja sen kehittymiseen, että kuinka nopeesti se väsyy. Kaikkea treeniä pitäisi tehdä oikeasti _lyhyet_ pätkät! Tunnin tokotreeni kovassa häiriössä saattaa olla hitusen liikaa... Toisaalti myös, Jokru ei oo mikään lällypoika! Kati näki siitä aikalailla heti, että Jokru taitaa olla aika itsenäinen eikä se kauheesti mun perään huutele. Joo-o... huomattu on! Sitä suuremmalla syyllä (ihan kun Masin kanssa aikanaan) mä en sais lähteä houkuttelemaan sitä yhtään, vaan Jokrun tulee ottaa muhun kontakti jne. Kyllä mä voin niihin vouhkaamisiin vähän jo sitä komentaakin ja sanoa, ettei tarvi. Toisaalti sitten, jos se tempoo remmin päässä huutamassa, niin niihin olisi kyllä se hätäjarrukin.

Summasummarum..... vaikka niin kiva onkin treenailla aksaa ja kaikkea tokoa. Nyt täytyy silti vaihtaa pääpaino taas noihin arjen asioihin. Aksaa varsinkin ehditään kyllä tulevaisuudessa vielä oikein hyvin. Mutta toisaalti taas, tuon kakaran kanssa tuntuu kaikki muuttuvan niin kovasti jo tyyliin viikossakin, että katsotaan nyt sitten taas... ;)

Mä oon toisaalti nyt koittanut hieman myös rauhoittaa meidän menoa kakaran kanssa, jospa mä vaan väsytänkin ja stressaan sitä vähän liikaa kaikella menemisellä. Nyt ei olla hetkeen tehty juuri mitään nenäjuttuja, sen sijaan ollaan sitä aksaa kokeiltu hieman enempi.. toki se nostaa koiraa aika erilailla. ;) Millä saattaa taas olla kokonaiskuvan kannalta paljonkin merkitystä. Oon koittanut myös käydä Jokrun kanssa enempi kahdestaan pienillä remmilenkeilläkin, että ollaan saatu rauhassa keskittyä ohituksiin yms. Eipä ne juurikaan aiheuta reaktioita tollai kahdestaan, edes pimeellä. Eli summa summarum, mun tarvii opettaa Jokrulle joku käytös siihen Masin reagointiin. Toisin sanoen, vaikka arvattavissa olikin, niin noi porukkalenkit tarvii taas opetella uudelle kaavalle, kun porukkaan liittyi uusi kaveri. ;) Vaikka Masi siis periaatteessa onkin hyvin hallinnassa muiden koirien vastaantullessa/läheisyydessä, niin silti se nostaa niistä itseään. Ketjureaktiona Jokru sitten taas meinaisin reagoida Masin reagointiin. Huhhahhei, ketjureaktio on valmis.. ;)

Tais tulla taas aika sekavaa sillisalaattia tästä tekstistä, mutta semmosta se on.. :)

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Kaarinassa

Eilen oli taas onnenpäivä ja meillä oli Elinan yksäri! Noi on niin parhautta.. harmi vaan, että oli toistaiseksi viimeinen tiedossa oleva tunti. Nooh, jospa niitä onnistuisi jostain vielä bongaamaan loppuvuodelle ja onneksi meillä on edes se valmennusryhmäpaikka.

Kaikki koissut pääsi siis treenaamaan ja Jipsi aloitti. Tarviiko enää edes kertoa, että aksa Jipsin kanssa on niin Nautinto! Jipsi meni ihan sairaan mageesti ja ainoat kohdat, jossa mitään ihmeellistä kävi, oli sellaisia joissa mun ohjaus ei ollut just niin kun olisi pitäny tms. Lähinnä seuraus oli jotain lieviä kaarroksia tms. Yksi radan kohta oli, johon kokeiltiin sekä Jipulla että Masilla useita eri vaihtoehtoja. Kyseiseen kohtaan olin itse ajatellut poispäinkäännöksen, mikä toimikin oikein hyvin. Pitää vaan muistaa olla huolellinen ohjauksen kanssa.. monesti toi onnistuu meillä Jipsin kanssa ekalla kerralla, mutta jos joutuu alkaa hiomaan, niin sitte se ei onnistu millään. No nyt tuota ei käynyt, mutta kaikenkaikkiaan jäin itse liikaa kiinni ohjaukseen, jolloin olin auttamatta myöhässä jatkosta. Radassa oli useampikin kohta, missä estevälit oli oikeasti pitkät ja voi sitä juoksun määrää. ;) Mun pitää ehkä oikeesti lähtee kunnon lenkille....

Masi pääsi esteille seuraavaksi ja se oli ihan Super! <3 radan toisen esteen rima oli 35cm ja vähän arvoin, että pitäisköhän toi laskea.. noh, ehkä noitakin on jokunen silloin tällöin ihan hyvä kokeilla. Eipä ollut ongelmia. Jos mun toisaalti pitää muistaa Masin kanssa huolellisempi rytmitys, pitää odottaa mutta EI mennä käsikädessä koiran kanssa. ;) ja mitä ihmettä tapahtui esteiden neljä ja viisi välissä... Masihan vallan bongasi kauempana olleen hypyn ja sinne jäbä irtosi superisti pari kertaa. wtf?! :D mutta tää oli enemmänkin positiivinen irtoaminen! Siistiä! Masi ei todellakaan siis ollut kädessä kiinni tässä treenissä! :) ihanaa! Kumma vaikutus niinkin perusasioilla kuin että pitää kontaktin koiraan ;) rytmittää omaa liikettä ja ennakoi ajoissa. :D kappas vaan! Masi teki taas ihan superisti töitä ja se niin Rakastaa aksaa! Niin mäkin kyllä, tän "uuden" Masin kanssa ja mun "uudella" ohjaustyylillä! Ihanaa, ihanaa, ihanaa!

Jipsin ja Masin kanssa tehtiin suosiolla vaan esteelle 23 asti, joka oli ensimmäinen kontaktieste ja puomi loppuen käytännössä seinään. Molemmat suoritti kontaktin ihan superisti! :) Muistin oikeesti ohjata sen laskeutusmispaikan... ainut lievä epävarmuus tuli Masilla ensimmäisen kerran tosiaan johtuen tuosta lähellä olevasta seinästä. Käskytin toistamiseen ja Masi tuli alas asti. Olis toki voinut ihan vaan odottaakin, varmasti olisi itsekin tullut alas asti. ;)

Seuraavana oli Jokrun vuoro. :) Kakara päätti sitten laittaa pystyyn aikamoisen huutokonsertin halliin päästyään. Nää tilanteet täytyy selvästi ottaa tehokkaasti työnalle! Se, että reagoiko enemmän hallissa oleviin ihmisiin, naapurikentän koiriin vai tilanteeseen ylipäänsä, ei nyt mulle ihan auennut.. ehkä paremminkin kaikkiin yhdessä. Ja jo autossa odotellessa Jokruhan meinaa käydä vähän kierroksilla, siinä missä Jippumasikin... ;) Jokrulla on kuitenkin ollut havaittavissa noita innostumisia tai lieviä epävarmuus-kohtauksia vastaavissa tilanteissa... Rauhoittui kyllä ja kykeni ihan superisti hommiin. Tehtiin radan esteet 1-8 pienissä pätkissä, mutta tehtiin silti. Toistan nyt itseäni aika pahasti, mutta ihan Superisti kakara tuli ohjauksiin ja kappas, kun se suorittaa hienosti. Tolla esteen tarjoamistreenillä on kyllä ihan valtaisa vaikutus kakaraan! Mä oon vieläkin ihan hämmentynyt, kuinka hienosti Jokru aksasi! Ja ihan oikeaa Aksaa! :) Mun Pätevä Poika! <3 Wau!! Ja tosiaan, kun vaan alotettiin omat treenit ja tekeminen Jokrun kanssa, niin se vähät välitti enää muista "häiriötekijöistä".. mikä on mun mielestä kuitenkin pääasia! Sain kaupan päällisiksi oikein hyviä vinkkejä myös kakaran kanssa touhuiluun yleensä, hyvällä mallillahan touhu kai periaatteessa on mutta aina on varaa parantaa. Ja koska tavoite on se täydellinen harrastuskoira kaikin puolin, niin mitäpä sitä ei kokeilisi... pääasiassa pitäisi siis saada työstettyä noi tilanteetkin sille mallille, että Jokru tarjoaisi myös niissä itse toimintoa ja kontaktia eikä vain käskystä.

Illalla oli vielä ohjelmassa Jirkan pentutreenit ja mun luotto Jokrun jaksamiseen oli hitusen yltiöoptimistinen.. eihän se illalla jaksanut enää. :/ niin mun moka! Tuli havaittua kirjaimellisesti, kun bc:n jalat käy mutta aivot ei pysy mukana. :) mutta tästä opimme jälleen! Ei sais kiusata pikkukakaraa, se on vasta 7.5kk, vaikka sitä ei meinaa oikein muistaa....

tiistai 7. lokakuuta 2014

Treenejä, treenejä..

No ei meidän elämä nyt ihan pelkkää treeniä ole, välillä on aina ulkoiltukin. ;)

Perjantaina oli taas Koirakoutsin tokot. Kokeiltiin tuolla uutena asiana tunnaria, johon saatiin Riitalta oikein mainiot vinkit tornimallilla. Lisäksi tehtiin ainakin vauhdikkaita sivulletuloja, paikallaoloja, luoksepäästävyys :) ja hieman stoppeja. Jokrulle oli normaalia isompi häiriö, kun paikalla oli myös Bingis-sisko. ;)

Sunnuntaina päästiin tokoilemaan Miikun  parin muun kasvattin ja Miikun koirien kanssa Levekin upeelle uudelle kentälle. :) Eipä tullut mieleen, että olis voinu olla kohtuullista kakaroille päästä edes moikkaamaan Miikkua ennen treeniä. ;) Meinasi olla meinaan Jokrulla hitusen haastavaa keskittyä hommiin, vaikka ihmeen hyvin pystyikin osittain. ;) Aluksi koitettiin Ilonan kanssa hyppyesteellä luoksekutsumista esteen yli. Joo, hienosti Jokru haki hypyn, silloin kun sattui muistamaan itse treenin eikä viilettänyt Miikun luokse. ;) Muuten tehtiin hieman sivulletuloja ja seuraamisen aloitusta. Yksi pidempi luoksetulo (upeella vauhdilla kakaratuli) sekä tehtiin molemmat paikallaolot. Lisäksi vielä pyysin Ilonaa kasaamaan meille tunnaritornin. Tää osoittautui ihan liian helpoksi, joten levitettiin tunnarit samantien vaakatasoon. Jäin sitten vaan tyhmänä odottamaan kontaktia, vaikka koira oli jo hienosti hajulla.. ;) ihan superisti silti Jokru haki omaa kapulaa!

Eilen käytiin omalla kentällä kokeilemassa hitusen aksaa, pääasiassa esteen tarjoamista, vähän pakkovalssia ja niiston alkeita. Onneks Tanja tuli paikalle, kun yritin kakaran kanssa taas vähän liikaa.. ;)

Kevennykseksi hieman kuvasaastetta viikonlopun ulkoiluista:





perjantai 3. lokakuuta 2014

Jokru aksaa!!

Jokrulla oli eilen aksatreenit!! :D wau! On se iso poika! Huimat 7kk.... ;)

Mutta joo, käytiin hallilla Bingis-siskon kanssa ja Tanja samalla vähän katsoi meidän perään. Hyvä niin! Ihan alkuun ihan hitusen tokoa, tottahan toki.. Halusin taas testailla niitä vauhdikkaampia sivulletuloja ja wau! Kyllä se Jokru tulee sivulle aika hienolla vauhdilla ja innolla! <3 Siisti tokokoira! Taidettiin ottaa yksi seuraamisen aloituskin ihan muutaman askeleen verran. Siinä Jokru kyllä painaa jalkaa aika paljon. Pitäis vissiin tehdä jotain tuolle....

Alkeisaksaa tehtiin ainakin hypyn tarjoamista parilla eri variaatiolla, pakkovalssin merkkauksia ja ihan pakkovalssiakin sekä vähän mutkaputkea. On se Jokru vaan pätevä! :)

torstai 2. lokakuuta 2014

Jipsi Elinan treenissä

Sillä välin, kun mä suuntasin Jippumasin kanssa Kaarinaan Elinan treeniin, niin Jokru pääsi Miikun lauman luokse maalle rellestämään. Ja olikin rellestänyt ihan koko rahan edestä.... :D

Pistetään tähän taas lainaten muutama aivan loistava Miikun kuvaotos eiliseltä:

Kaikki kuvat  (c) Katri Pietilä



Komeaakin komeampi Jokru-poika 7kk

Jipsin kanssa päästiin tosiaan treenaamaan Kaarinaan. Ratana meillä oli sama, kun sunnuntaina Masin kanssa Sastamalassa ja itseasiassa koko treeni oli samalla idealla. Toi rataantutustuminen on mun kohdalla juurikin se asia, mihin pitää keskittyä nykyisin erityisen huolella! Se on meinaan semmonen asia, että ne koirat linjat löytyy yllätäen aika hyviksi, kun radan ohjaus ja omat linjat on itsellä hallussa. Ja mikä parasta, Jipsi suoritti treenissä joka ikisen kontaktin ihan täydellisesti!! Me ehdittiin ennen rataa ottaa A kahdesti ja puomikin pariin kertaan. Ohjasin huolella ja olin rauhallinen, ja voilaa... :) Ihana, paras Jippis! <3

Ensin tehtiin samainen 21 esteen rata, kun Masin kanssa sunnuntaina. Ja lopuksi vielä koko hemmetin rata kisanomaisena, eli kokonaista 33 estettä!! Matkalla tuli yksi ainokainen semi-virhe, mitä tuskin sitäkään olisi kielloksi laskettu. Vitsit, me oltiin Jipsin kanssa niin liekeissä!! :) Koskaan varsinaisessa tutustumistreenissä tehtiin vaan se 21 estettä, niin se sujui nytkin huomattavasti jouhevammin kun loppurata, mutta kohtuullisesti meni myös loppu. :) Mulla ei ollut kiire (yhtä kohtaa lukuunottamatta, juuri se missä se semivirhekin tuli), koiralla ei ollut tilanteita että se olisi joutunut kysymään ja räkyttämään. Kuulemma meno näyttikin juuri niin luontevalta, kun agilityn pitäisikin näyttää! Ihan parasta!

Summasummarum, mitä tästä opimme.... mun pitäisi keskittyä huomattavasti enemmän virtuaaliseen radan läpikäymiseen ja ylipäänsä mielikuvatreeniin. :) ja hyvä huomio, mikäli mielikuvatreenissä tulee radalla kohta, jolloin sekoaa ja ajatus katkeaa tms, niin rata olisi hyvä aloittaa alusta. Useimmiten näissä katkoskohdissa juuri radalla koirankin kanssa tulee ne virheet ja ajatuskatkokset. ;)

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Ahneen loppu..?

Jaa, niin miten se menikään, että ahneella on piippinen loppu! Noh, onneks ei ei tullu piippinen loppu, mutta lievä ahneus ehkä iski tuossa kakaran kanssa "aksatessa". Kävästiin maanantaina taas tehokas treeni kaikkien koirien kanssa kentällä, kyllä sitä toisaalti paljon ehtii tunnissa mutta toisaalti aika vierähtää vaikkei edes rakentele mitään rataa tms.

Kaikkien otuksien kanssa treenailtiin siivekkeen kiertoa ja nimenomaan useampaa kierrosta yhteen menoon. Hienosti sujui kaikilla molemmat suunnat. Kummallista, että toi jatkuva kierto on about sata kertaa helpompaa siivekkeen ympäri kun jonkun pelkä tolpan. ;) Jippumasin kanssa tehtiin lisäksi puomin alastuloa ja pääasiassa palkkailin namia heittämällä, kun jäin itse reilusti taakse. Hienosti Jipsikin alkoi hakea ihan alas asti. Masin kontaktit on vaan niin huikean hienot! <3 miten mä oonkin onnistunut sille kouluttamaan ne noin hienoiksi?! ;) ihanaa! Mä en vaan saa kisata sen kanssa ja käydä pilaamassa vapautuksia... Masi sai tehdä lisäksi jokusen esteen tarjoamisen kauempaa. Luopumista muistin myös ottaa taas muutamien namien verran molemmille. Hyvin valkoiset on tuonkin hoksanneet, mutta hauska huomata ero Jokruun, jonka kanssa tätä on tehty jo paljon...

Jokrukin teki esteen tarjoamista (aika kaukaakin se jo esteen hakee :), siivekkeen kiertoa (tulipa ykskaks mieleen, etten muistanut taas tarjoamistreenin yhteydessä ottaa niitä sivuttaistarjoamisia..) ja sitten yhdellä esteellä vähän jos mitä ohjauksia tai niiden osia. :D ja tässä kohtaa muhun iski hirvee ahneus... Kakara oli vaan niin pätevä ja se hoksasi kaiken! Mitä sitte tehtiin ainakin.. aloitettiin putken tarjoamisella ja hetken päästä jo rallateltiinkin putkea. JA kakara haki jo pimeää putken suutakin!! Vähän kokeiltiin takaakiertoa, niiston, pakkovalssin ja ihmisnuolen palkkausta (jarrutuksia ja kokoamisia) sekä lelulle ohjauksia. Vitsit, että toi kakara on niin pätevä!! <3 tässä vissiin tuleekin se bortsun hienous, että kun kakara vaan hoksaa, mitä haluan ni se ns oppii sen kerrasta. Ainiin, tehtiinhän me sylkkäriäkin siivekkeellä! ;)

Eilen Jokru pääsi myös kentän reunalle hieman treenailemaan on-offia. Mun oli myös ihan pakko päästä kokeilemaan jokunen toisto sivulletuloja ja voi jummi!! Mä sain touhuun varmasti jo hyvän osan siitä ilmeestä, mitä Jokru näytti Jirkan kanssa treenatessa! :) Leluirrotus tapahtui kerrankin heti eikä huomenna ja ollessani itse hieman skarpimmassa asennossa (enkä niin tikkujäykkänä ;) Jokru tuli sivulle niinkun salamana. Wau! Mutta... kaksi ekaa toistoa oli loistavia ja olisi taas pitänyt jättää siihen. Kaksi seuraavaakin oli hyviä, hienommalla sykkeellä kun aiemmin, mutta ei loistavia. ;) Tässä täytyy ehdottomasti muistaa jatkossa maltti ja tekee mieluummin ne kaksi loistavaa toistoa kuin neljä hyvää. :) mutta toivottavasti opin itsekin! ;) Kaupanpäällisiksi käytiin hetkinen pyörimässä Hervannan keskustassa ja olipa tämäkin loistava pimeätreeni! Hervannassa tunnetusti on vilinää, kuten nytkin ja saatiin taas monen monta ihmetyksen aihetta kakaralle mutta ennen kaikkea kaikki ihmetykset tuli ilman äänireagointia. Loistavaa! :)

Ainiin ja ehdittiinhän me ulkoilemaankin meidän uudella ulkoilureitillä, hyväksi paikaksi todettiin edelleenkin! :)