maanantai 22. syyskuuta 2014

Syksyilyä

Miksei mahtava aurinkoinen syyssää voi jatkua niin kauan, kun tulee oikeasti talvi?! Kysympä vaan.. ;) nooh, onhan sitä jatkunut jo hyvän aikaan ja auringon säteitä on tullut imettyä itseensä talven varalle. Ei sitä vaan koskaan voi liikaa saada! Ja nyt sitten koitti syksyn harmaus ja sateet....

Viikonloppu aloitettiin taas Jokrun kanssa mitä parhaimmilla tokotreeneillä! Me niin tykätään noista Koirakoutsin treeneistä ja ennen kaikkea Riitasta koutsina. On se mainio juttu, että Piia kannusti meidät tuonne! Ensin tehtiin kontaktitreeniä nami/leluhäiriöissä, kun kentälle oli levitetty kasa leluja ja pari namikuppia. Musta tuntui, että oli oikeesti ensimmäinen kerta, kun Jokru ei häiriintynyt lainkaan muista koirista. Olisko se kuitenkin niin, että kun itse ei häiriinny niistä, niin koiraakaan ei häiritse?! ;) Joka tapauksessa meillä oli kokonaisuutena ihan loistavat treenit! :)

Seuraavaksi otettiin sivulla kontaktin pitoa niin, että Riitta häiriköi ison pehmokoiran kanssa. Mä meinaan helposti lähteä näissä siihen, että houkuttelen Jokrua kontaktiin sen sijaan että odottaisin sen ottavan muhun kontaktin. Ja niinhän Jokru teki, kun vain odotin. Jess! :) Tätä tehtiin useampikin kierros, kun me ei taidettu olla ainoat, kelle tää oli haastavahko. Mut ihan mielettömän hyvä treenailla kaikkea mahdollista häiriötä heti alusta asti.

Seuraava testi oli sellainen, jossa opeteltiin sosiaalista palkkausta. Ensin käskettiin koira normaalisti sivulle, josta se palkattiin sosiaalisen palkan avulla ja vapautettiin koira. Tän jälkeen lähdettiin vain kävelemään ilman käskyä ja kappas, kun Jokrukin lähti tarjoamaan seuraamista upeesti. :)

Sunnuntaina Jippumasi pääsi Jänesnimen Elinan koulutukseen ihan meidän omalla kentällä. :) niin luksusta! Treenasin siis molemmilla valkoisilla ja flunssasta johtuen meinasi hieman olo hapottaa. Koirat oli silti ihan supereita! Masi on aikalailla kiinni mussa, mikä varmaan paljolti selittyy meidän mitättömällä treenimäärällä. Pääasia kuitenkin, että Masin selkä/lantio on taas paremmassa kunnossa. Toisaalti myös mulla on niin paljon opeteltavaa Masin vaatiman erilaisen ohjauksen takia! Elina näkee kyllä niin loistavasti koirasta, millaista ohjausta se vaatii. Masihan teknisestiö kyllä osaa erilaisia ohjauksia, mutta se vaan reagoi kaikkeen niin erilailla kun Jipsi.

Varsinaisten aksatreenien lomassa Jokru kakara pääsi myös treenailemaan kentän laidalle. Pääasiassa on-offia, kontaktia ja muuten vaan hengailua. Päivän paras hetki oli kuitenkin Jokrulla, kun se pääsi kentän naapuriparkkikselle painimaan ihanaisen Ilveen kanssa. Noi kaks on vaan niin ihania yhdessä! <3 Ja mikä ihana neiti Ilveestä onkaan kasvanut!

Välillä mentiin kotiin hetkeksi lepäämään ennen kun Jokrun kanssa suunnattiin pitkästä aikaa yhteen puistoon tekemään jälkeä. Ennen kun päästiin ajamaan itse jälkeä ehti tulla on jo ihan kunnolla hämärä. Jäljen vanhetessa kierretiin puistossa hyvän mittainen lenkki ja matkalla oli vaikka mitä ihmeteltävää. Löydettiin matkalta myös monta puistonpenkkiä ja kiveä, joihin kiivetä ja joilla odottaa. Yhtäkään haukkua ei tälläkään reissulla tullut! Hieno poika! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti