No okei.. Masmus-otus täyttää kohta puoliin 2v ja tiedossa oli, että urokset kasvaa hiiiiitaaaasti henkisellä puolella. Mä oon silti jo niin monesti ollu tekemässä siitä rukkasia tai ainakin lähettämässä otusta paluupostilla takaisin Ruotsiin. :D mutta onneksi en! Ehkä meidän iso työ alkaisi pikku hiljaa tuottaa niitä kuuluisia hetelmiä ja niistä osa eksyisi jopa mun käsiin.
Perjantaina alotettiin koulutusviikonloppu Vapun henkisen valmennuksen luennolla. Ja koska meillä on niin tuoreessa muistissa kevään oman pienryhmän valkut, niin toi yhteisluento oli suurimmaksi osaksi vanhojen kertausta, mutta ah, niin hyödyllistä! :) Hyviä läksyjäkin tuli pohtia omia toimintatapoja ja ajatuksia. Vaikka tää ajatustyö tuntuu toisaalti just siltä hömpältä tms, mutta se on vaan JUST sitä tärkeetä työtä sen kaiken teknisen osaamisen ohella.
Lauantaina jatkettiin aamusta motivointiluennolla, mikä on just niin meille Masin kanssa. Yhteisen luennon jälkeen vuorossa oli jokaisen ilmoittautuneen koirakon henkilökohtainen vuoro. Tässä välissä kuitenkin, johtuen mun ahneudesta ilmoittautua kaikkeen mahdolliseen ;) kävin ite SDP:llä tutustumassa Teemu Linnan rytmitystreeniin. Harmi vaan, että kaikki kiva sattuu aina samalle viikonlopulle, mutta ei voi mitään.
Rataan ja treeniin tutustumisen jälkeen koukkasin kotoa noukkimassa koirulaiset ja kiidettiin takaisin Takkujen kentälle omalle vuorolle Masin kanssa. Mun etukäteen ilmoittama meidän ongelma liittyi lähinnä siihen, että onko Masilla riittävä motivaatio työskentelyyn MUN kanssa. Ja kyllä sillä on! Sehän haistelee paljon maata, kun annan siihen mahdollisuuden, erityisesti treeneissä ns odotteluajalla. Silloin kun tehdään jotain ei tätä ongelmaa ole! Eli se ei esimerkiksi keskeytä aksarataa haistellakseen tms. No mutta ensimmäinen ohje oli, ihan kuin juuri kuultiin tokotreeneistäkin, että ei mun kannata antaa koiralle mahdollisuutta tähän. ;) Treenitilanteessa koiralle tulee olla aina joku "tilanne" ikäänkuin päällä. Tai niinhän sillä onkin, joko lämmitellään, jäähdytellään tai viritellään treeniin tai sitten kuunnellaam ohjeita tms. Tähän tulee nyt siis itsekin opetella. Joko se otus sitten odottaa käskyn alla tai sitten autossa tai sylissä.
Ainiin ja me itseasiassa ihan alkuun aloitettiin treeni sillä, etä kiersin Masi hihnassa porukkaa ympäri pujotellen muutamaan kertaan. Tällöin Masi sai pikaseen haistaa jokaista, mutta kenenkään luokse ei jääty erityisesti. Näin sillä ei myöskään ollut sitten vapaaksi "pääsyn" yhteydessä tarvetta käydä haistelemassa enää ketää. :)
Toinen hyvä ohje oli esimerkiksi koiran "siirtämiseen" paikasta a paikkaan b. Monta kertaahan mä oon tehny niin, että otan lelun koiralta ja mennään. Miksi en antaisi otuksen retuuttaa lelua samalla, kun pidän siitä itse kiinni ja näin siirrytään ikäänkuin huomaamatta. Tehtiin Masin kanssa lisäksi muutaman esteen aksapätkää, jonka jälkeen palkkasin. Tätä palkkaleikkiä Vappu halusi nähdä erityisesti ja ilmeisesti se olikin meillä entuudestaan ihan hyvällä mallilla. :) Leikkimiseen lisättiin aika paha häiriö; kaikki treeniä seuraavat henkilöt tulivat kävelemään meidän ympärille. Ihan alkuun Masi oli hitusen ihmeissään, et mitä ihmettä noi ihmiset tekee, mutta pienen hetken ihmeteltyään otus leikki mun kanssa entistä paremmin. Mahtava huomio oli myös se, minkä Vappukin totesi, Masi halusi leikkiä pallolla nimenomaan mun kanssa eikä suinkaan itsekseen. :D
Ylipäänsä koiran kanssa leikkimiseen tuli tosi paljon hyviä vinkkejä aamun luennolla. Moni asia olikin entuudestaan tuttua ja tosiaan ihan kohtuullisella mallilla meidän yhteistyö on myös leikin osalta. Erityisen tärkeää on muistaa se oma aktiivisuus leikissä ja paljonhan voi oppia myös seuraamalla koirien välistä leikkiä. Olennaisin huomio oli mulle se, kuinka paljon koirat keskenään leikkiessään muuttaa leikkityyppiä kesken kaiken, kun taas itse ainakin koitan leikkiä hyvin saman kaavan mukaisesti jatkuvasti. Mikä ei oo koiran mielestä hauskaa pidemmän päälle. Masin kanssa erityisesti voisin myös kokeilla sen jahtaamista jo välillä. Tähän asti oon välttänyt, et varsinkaan jos Masilla on lelu, niin mä en sitä jahtaa. Mutta jos se oliskin leikkiä!? Oletan meinaan Masin rakastavan tätäkin osana muuta leikkiä. :)
Mä tein Vapun luennoista itselleni niin kattavat muistiinpanot omaan treenivihkoon ja sen takia en rupee niitä tässä sen tarkemmin perkaamaan. :)
Teemun treenissä SDP:llä keskityttiin liikkeen rytmitykseen. :) Tää oli niin hyvää meille Jipsin kanssa. Ratana oli hyvin simppeli hyppy-putki-rata, missä ohjaaminen keskittyi takaaleikkauksiin. Takaaleikkaamisessahan oleellisen tärkeää on oman liikkeen rytmitys, jotta ei rynni esteelle blokkaamaan sitä koiralta ja toisaalti taas, kun tehtiin treenissä sellaisia siksak-kuvioita, niin oma tehokas spurtti oli hyvin tärkeä, jotta koira osaa kiihdyttää mutta myös tietää oikean suunnan ajoissa. Treenissä tehtiin siis PALJON spurtteja ja jarrutuksia, joista omat jalat kiittää! :D Ihan loistava treeni!
Sunnuntaina osallistuttiin Masin kanssa vielä Vapun hyppytekniikan jatkokurssille. Me käytiin Vapun peruskurssi viime kesänä ja tässä välillä ollaan hyppytekniikkatreenailtu aina satunnaisesti. Päivän oleellisin huomio tuli ehdottomasti siitä, kuinka erityisen tärkeää Masille on kunnollinen lämmittely ja mikä sille toimi parhaiten oli ehdottomasti Masin omatoiminen rallattelu lelun kanssa. Tällöin se käytti kroppaansa ihan parhaalla ja monipuolisimmalla tavalla, jolloin se sai itsensä oikeasti lämpimäksi. Hyppytekniikkatreeniosuus aloitettiin lämmittelyksi yhdellä variaatiolla perussarjasta, missä Masi ei ihan näyttänyt parastaan. Päivän summa summarum olikin, että perussarja on Masille toisaalti liian piisofkakku ja toisaalti sillä menee kropan lämpiämiseen sen verran kauemmin, että tohon ei kannata omatoimitreeneissä nyt keskittyä lainkaan. Tehdäänkin jatkossa enemmän niitä viittä muuta treenivinkkiä, mitä saatiin. :D jess, ihan loistavat eväät saatiin Hannan kanssa jatkaa taas koissujen kanssa omatoimihyppytekniikkatreenejä! :)
Masmus ei suinkaan hyppele "terrieri"-tyylillä, vaan sen oman kropan hallinta on aika hienoa! Jos muistelee parin lehden takaista Agi.fi-artikkelia agilitykoiran ihanne-fysiikasta, niin Masi ei ehkä ihan täydellisesti istu tähän ihannekategoriaan, MUTTA se käyttää kroppaansa ehdottomasti parhaalla mahdollisella tavalla. :) Näin ollen me saatiin ehdottomasti lupa aloitella aksaamista maltilla seuraillen otusta, käyttäen vaihtelevia rimakorkeuksia (15-30cm), tehden sopivasti hyppytekniikkatreenejä ja ennen kaikkea jatkaen jumppailuja ja muuten aktiivista elämää sopivasti tasapainossa keskenään. :) Masi käy aksatessa NIIN kierroksilla ja touhottaa ihan täpöllä, joten se ei ehkä ihan aina malta työskennellä kropallaan välttämättä hyppäämisen kannalta optimaalisimmalla tavalla. Tästä syystä niiden syvien lihaksien treenaaminen aksaamisen ohella on erityisen tärkeää! Mutta hiljaa hyvää tulee... ;) meille ehdottomasti sopivin vaihtoehto on aksailla ihan junnutyyliin esteitä ja ohjauksia opetellen, ihan kaikkien perusjuttujen äärellä. :)
Meillä oli kertakaikkiaan ihan huikea oppimisviikonloppu molempien otuksien kanssa. Onneksi tuli tehtyä hyvät muistiinpanot, joita saa nyt käydä läpi huolella vähän niinkun analysoiden ja pohtien niistä itselle sopivia juttuja. :) Alkaneelle viikolle on luvattu aivan mahtavaa ulkoilukeliäkin ja me päästään oikeesti starttaamaan ulkotreenit molempien otuksien kanssa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti