Jeps, me käytiin tokoilemassa oikein suunnitellusti seuran hallilla. :) Ja joo, sujui jopa oikein kivasti... Sain yhdistettyä tokotreeniin kivasti häkissä odottelun. Kun kerran kotonakin aina treenaillaan niin, että toinen odottaa vieressä, niin miksen vihdoin alkais treenata tätä hallillakin. Tokosessioissa vuoroaan odottava otus olikin oikein nätisti häkissä luukku auki, mitä nyt muutamia kertoja sieltä hiippailtiinkin ulos. :)
Mitä kaikkea tokoiltiinkaan. Seuraamisen käännöksiä molempien kanssa, Jipsin kanssa vähän myös askelsiirtymiä (nää sujui oikein kivasti!). Jipsin kanssa otettiin luoksetulon stoppeja (pari maahanmenoa ja pari seisomista) törpön kiertämisestä, molemmille luoksetuloja lyhyeltä matkalta (ts sivulletuloja) ja kakeja.. Jipsille seiso-maahan-vaihdoilla ja Masille istu-maahan. Masin kanssa kokeilin myös luoksetulon stoppeja (näitähän ei tosiaan koskaan ollakaan ees tehty.... hups!) seisomisella, missä meinasi tulla itselle lievää turhaumaa. Mä en muistanutkaan viime kerroista, et Masilla on toi seisominen vähän kateissa.. höh! Onneksi sain jätettyä tän aika vähälle, kun eivät sujuneet, ja päätin ottaa sen Masille ohjelmaan naksuttelutreenissä. Muistin pitkästä aikaa kokeilla myös hyppyestettä molempien kanssa. Jips teki hienosti, mutta selkeesti on oireita pieneen ennakointiin paluuhypyn kanssa. Masi teki myös hienosti ja tässä ei oo juurikaan ongelmia seiso-asennossa, joskin otus meinaa herkästi kääntyä mukana, kun kierrän itse estettä.
Aika kivasti saatiin siis tokoiltuakin sekä treenattua odottamista häkissä. :) En silti malttanut olla ottamatta "vähän" kontakteja (puomia ja keinua) ja "vähän" keppejä... ja "vähän" paria hyppyä. :D Mut tää oli niin palkka itsellekin! ;) Tässä kohta piti odottavan koiran oloa helpottaa ja pistää häkin ovi kiinni. :D mutta ihan kuten olin arvellutkin, toi vieressä katsominen on kyllä mitä mainioin keino nostaa otuksien vire ylös.. Ihan niinkun nextarilla sain todeta Jipsistä, mun tarvitsee päästä treenaamaan sen kanssa niin, että vire olis edes sinne päin kuin kisoissa.... Mä en noissa meidän normaali treenitilanteissa saa sitä tekemään esim kontakteilla virheitä, mitä sit taas kisoissa tulee. Joten mun tarvii saada Jipsin vire ylemmäs treenatessa... :) ihan sama homma pätee kyllä Masiinkin! Sehän on ollut kisoissa kontaktiesteillä aika mahdoton, joten myös sen virettä tarvii treenatessa saada lähemmäs kisatilannetta, jotta saa oikeesti treenattua kontakteja oikeassa mielentilassa. Selkeesti tänään treenatessa Masin vire olikin normaalia korkeampi, mikä ilmeni kepeilläkin lievänä malttamattomuutena. :) Toisaalti, nyt mun tarvii muistaa olla itse johdonmukainen sen suhteen, mitä kontakteilla vaadin ja odotan tehdyksi. Summa summarum, entistä enemmän keskittymistä treeneihin. :)
Kepeillä kokeiltiin vähän vaikka mitä... takanaleikkauksia ja persjättöjä, sylkkärillä ja poispäinkäännöksellä. Kaikki tuntui sujuvan molemmille! :) Masilla tuli ainoastaan lieviä malttamattomuusongelmia, jos oikein vedätin. Jipsi tuntui oikeesti ihan käsittämättömän hyvältä! :) Puomilta tehtiin kauemmas lähetyksiä hypylle ja Jips tuntui hakevan hypyn ihan mistä vaan, kun vähän törkkäsin. ;) Saksalaistakin muistin tehdä... eipä siinäkään ongelmia.
Täytyy jatkossakin ottaa kontaktiesteitä noin, että toinen odottaa vieressä, niin molempien otuksien vireet nousee hienosti. :) Ylipäänsä tein aika monetkin toistot palkkaamatta itse kontaktilla, vaan jatkettiin matkaa parin esteen verran. Toki aina välillä kävin myös palkkaamassa ihan kontaktillekin. Meidän tarvitsee kuitenkin tuoda treeneihin enemmän kisameininkiä ja nopeampia vapautuksia. :)
Oikein kiva fiilis jäi ja nyt koiratkin makaa soffalla tyytyväisinä ja väsyneinä. :) Tästä on hyvä jatkaa ja nyt voi käydä laittamassa parit kisailmotkin taas menemään...
sunnuntai 9. helmikuuta 2014
perjantai 7. helmikuuta 2014
Aktivointia
Eilen tuli vihdoista viimein aloitettua sheippaaminenkin ja eihän se nyt niin vaikeeta ollutkaan. Mulla on pitkään ollut ajatus, että Jipsin tarjoamisaktiivisuutta pitäis parantaa ja mikäs siihen on parempi keino, kun naksutella kaikesta, mitä otus tarjoaa. Niimpä siis kaivoin namit ja naksun esille ja menin maahan istumaan. Hirmu hyvinhän Jippis tarjoaakin asioita. :) Masin kanssa sai huomata ihan huikean etenemisen jo samantien, kun onnistuin mitä ilmeisemmin naksauttamaan oikeassa ajassa ja palkkakin tuli oikeaan paikkaan. Täsät on hyvä jatkaa.. :)
Nextarileireilemässä
Viime viikonlopun ajan saatiin Jippusen kanssa nauttia aksailusta Kaarinan ihmemaassa next level-leirin merkeissä. Voi jestas! Tästä on tullut tehtyä kohtuullisen tarkat muistiinpanot treenivihkoon, joten en ala tässä perkaamaan sen enempää. Aivan loistava viikonloppu ja niin paljon oppia taas! :) Tahtoo lisää...
tiistai 28. tammikuuta 2014
Nupin korjausta
Maanantaina meillä oli viimeinen ryhmätapaaminen Vapun kanssa. Voi ei.. joko nää loppuu?! Miten voi yhdellä ihmisellä olla noin paljon annettavaa ja opetettavaa. Huikeeta! :)
Marian valmennuksessa
Lauantaina käytiin koirien kanssa Marian valmennuksessa SDP:llä. :) Vitsit, kun Maria osaakin tehdä ihan huippuja ratoja, vaativia mutta semmosia, missä saa edes välillä onnistumisen fiiliksiäkin. Tein Jipulla ja Masilla puoliksi, Jipun saadessa kuitenkin hitusen isomman osuuden treenistä. Mun olis niin pitäny ottaa kevääksi kaksi paikkaa, mut sitte kuitenkin olis toinen koira ollu poissa pelistä tms.. Jospa syksylle sitte. :)
Tehtiin eka setti Jipsin kanssa ja saatiin taas oikein hyviä pätkiä. Radan kolmantena esteenä ollut rengas meinas aluksi tuottaa Jipsille pään vaivaa ja kerran otus onnistuikin hyppäämään ihan päin (ONNEKSI kyseessä oli hajoava malli) ponnistaen jostain kilometrin päästä. Inhottavinta tossakin oli taas, kun aiheutin itse tilanteen kääntämällä pään pois koirasta.. :( huolellisuutta, huolellisuutta... TOKI otuksien tulee ottaa esteet niin huolella ja varmasti, mutta Jipsin kanssa on takana kuitenkin enemmän treenitaukoa kun treeniä. Pari päivää treenin jälkeen näyttäisi kuitenkin, ettei otukselle tullut mitään ihmeempää tästä. Keppien jälkeen tuli muutamien esteiden pätkä, missä sai todella laittaa töppöstä toisen eteen ja tehdä useampikin persjättö. Hypyille tehtiin kuitenkin myös takaakierrot, mitkä onnistui yllättän hienosti linjaamalla omaa suuntaa lievästi s-muotoon. :) Jipsin kanssa jäätiin vähän niinkun hinkkaamaan muurille lähetystä, johon otus piti lähettää vähän kauempaa... kotiläksylistalle esteiden tarjoamisen lomaan. :)
Masin kanssa jatkettiin seuraavassa setistä tästä. Huomaa, että Masin kanssa on noita esteentarjoamisia tehty hitusen enemmänkin. ;) Kumpaisellakin otuksella ilmenee toi "mitä nyt muka pitäis tehdä, kerro, kerro, kerro...?" kauheena räkytyksenä. :D Masi selkeesti tokeni huomattavasti nopeemmin ja jäi vähän miettimäänkin, et hmm, mitähän tässä voisi tehdä. Jipsille toi oli vaikea! Ja selkeästi mulla on tapana helpottaa heti.. ettei sen kultamussun tarvi ny miettiä ite liikaa. :D Ei, ei ja ei.. ei niin! Jipsille tarvii oikeesti alkaa vahvistaa myös entisestään noita tarjoomisia ihan kotonakin. Pitääpä kaivaa naksutin taas esiin ja oikeesti käyttääkin sitä!
Masin kanssa saatiin myös oikein hyvä pätkä! Musta ainakin tuntuu, kuin liikkuisin jo hitusen rohkeemmiin Masinkin kanssa. Timon treenissä niin huikeat ahaa elämykset Masin taidoista, et jospa se olis ollu mulle herätys siitä tosiasiasta, et Masikin kyllä osaa.. :D Nyt vois olla aika alkaa luottaa siihen ja vaatia siltä suorituksia. Ja se on kyllä jännä, kuinka noi Kaarinassa opitut perusasiat vaan pätee... kun mä maltan pitää sen katseeni (poskeni) koirassa, niin se kyllä menee sinne mihin haluan. :D
Kyllä toi aksa on vaan aika huikeeta ja varsinkin tommosten otusten kanssa! Ei se todellakaan mitään rakettitiedettä ole, kunhan muistaa perusasiat, niin siitä se lähtee.. ;) eikä koiran taitavaksi opettamisestakaan mitään haittaa ole. :D
Tehtiin eka setti Jipsin kanssa ja saatiin taas oikein hyviä pätkiä. Radan kolmantena esteenä ollut rengas meinas aluksi tuottaa Jipsille pään vaivaa ja kerran otus onnistuikin hyppäämään ihan päin (ONNEKSI kyseessä oli hajoava malli) ponnistaen jostain kilometrin päästä. Inhottavinta tossakin oli taas, kun aiheutin itse tilanteen kääntämällä pään pois koirasta.. :( huolellisuutta, huolellisuutta... TOKI otuksien tulee ottaa esteet niin huolella ja varmasti, mutta Jipsin kanssa on takana kuitenkin enemmän treenitaukoa kun treeniä. Pari päivää treenin jälkeen näyttäisi kuitenkin, ettei otukselle tullut mitään ihmeempää tästä. Keppien jälkeen tuli muutamien esteiden pätkä, missä sai todella laittaa töppöstä toisen eteen ja tehdä useampikin persjättö. Hypyille tehtiin kuitenkin myös takaakierrot, mitkä onnistui yllättän hienosti linjaamalla omaa suuntaa lievästi s-muotoon. :) Jipsin kanssa jäätiin vähän niinkun hinkkaamaan muurille lähetystä, johon otus piti lähettää vähän kauempaa... kotiläksylistalle esteiden tarjoamisen lomaan. :)
Masin kanssa jatkettiin seuraavassa setistä tästä. Huomaa, että Masin kanssa on noita esteentarjoamisia tehty hitusen enemmänkin. ;) Kumpaisellakin otuksella ilmenee toi "mitä nyt muka pitäis tehdä, kerro, kerro, kerro...?" kauheena räkytyksenä. :D Masi selkeesti tokeni huomattavasti nopeemmin ja jäi vähän miettimäänkin, et hmm, mitähän tässä voisi tehdä. Jipsille toi oli vaikea! Ja selkeästi mulla on tapana helpottaa heti.. ettei sen kultamussun tarvi ny miettiä ite liikaa. :D Ei, ei ja ei.. ei niin! Jipsille tarvii oikeesti alkaa vahvistaa myös entisestään noita tarjoomisia ihan kotonakin. Pitääpä kaivaa naksutin taas esiin ja oikeesti käyttääkin sitä!
Masin kanssa saatiin myös oikein hyvä pätkä! Musta ainakin tuntuu, kuin liikkuisin jo hitusen rohkeemmiin Masinkin kanssa. Timon treenissä niin huikeat ahaa elämykset Masin taidoista, et jospa se olis ollu mulle herätys siitä tosiasiasta, et Masikin kyllä osaa.. :D Nyt vois olla aika alkaa luottaa siihen ja vaatia siltä suorituksia. Ja se on kyllä jännä, kuinka noi Kaarinassa opitut perusasiat vaan pätee... kun mä maltan pitää sen katseeni (poskeni) koirassa, niin se kyllä menee sinne mihin haluan. :D
Kyllä toi aksa on vaan aika huikeeta ja varsinkin tommosten otusten kanssa! Ei se todellakaan mitään rakettitiedettä ole, kunhan muistaa perusasiat, niin siitä se lähtee.. ;) eikä koiran taitavaksi opettamisestakaan mitään haittaa ole. :D
torstai 23. tammikuuta 2014
Treeniä Kaarinassa
Käytiin eilen Hannan ja Tanjan kanssa tuplayksärillä Timo Liuhdolla ja ai että kun olikin hyvä treeni, taas. :) Todellakin kannatti ajella, jälleen kerran ja huippukiva oli olla reissussa porukalla! Jostain syystä mun oma vire ei ollu treenin alussa paras mahdollinen ja mun rataantutustuminen meinas mennä vähän niin ja näin. Radalla ei ollut numeroita ja olin olevinaan ihan hukassa koko ajan. :( Tätä pohdittiinkin hitusen kotimatkalla, et kuinka sen oman vireen sais vielä täysillä kuntoon aina tarvittaessa... Koirien kanssa tehdessä onneks muistin kuitenkin radan hyvin ja alkuvaikeuksien jälkeen treeni rupes pelittämään oikein kivasti. :)
Erityisesti Masin kanssa saatiin aikamoista keppitehotreeniä ja kaikenkaikkiaan treenissä Masi yllätti mut todellakin positiivisesti moninkertaisesti! Superpätevä pikkupiski! "Sydän" Menin tarkoituksella Masin kanssa ensin, jotta saan sitte fiilistellä Jipsin kanssa viimesenä ;) Tällä kertaa kuitenkin kumpaisenkin treenistä jäi huikean hyvä fiilis. Masi pujotteli kepit melkein miten vaan ja mistä vaan... ;) Otin todella huikean sivuetäisyyden ja silti Masilla oli huikea fokus kepeissä.. Timo oikein erikseen kehuikin Masin draivia kepeillä.. :) Keppien aloituksissa pitää muistaa ehdottomasti rauhoittaa ne pari ekaa väliä, jotta koirat saa rauhan aloittaa pujoittelun. Ekassa radankohdassa kepeille tehtiin leikkaus ja jäätiin konkreettisesti keppien alkupäähän. Lisäksi kepit päättyi aikalailla seinää päin. Masilla oli kaikesta huolimatta ihan käsittämätön draivi tässä! Keppien jälkeen hypylle valssi+persjättö (oliko tää sitten flippi?), josta A:lle. Valssi oli tarpeellinen, kun A:n alla oli putki aikalailla tyrkyllä. Olin satavarma molempien kanssa löytäväni otukset putkesta, mutta ei sentään... :D uskomatonta, otukset ei varmaan edes huomannu koko putkea. A:n jälkeen seuraavalle hypylle pakkovalssi, jossa mun tarvii jatkossa miettiä oma etäisyys siivekkeestä. Mä oon turhankin lähellä siivekettä... Varpaat osoittaa ponnistuspaikkaa kohti, ei muualle! Tästä piti lähettää otus putkeen sivuirroituksella ja tähänhän mulla meinas kosahtaa kumpaisenkin kanssa.. ;) ja miten selkeä virhe mulla ohjauksessa, jos mä en sillä lähettävällä ohjausaskeleella ohjaa koiraa sinne putkeen vaan koitan pinkoa vaan suoraan putken ohi, niin eihän koiran kuulu sinne edes mennä. ;) Käsittämätöntä, miten vaikeaa se voi olla! Tässä oikeesti huomas sen, kun Jips on ollu niin kiltti(?) et kun käskytän vaan putkeen, riippumatta, mihin mun jalkaterät tai paremminkin ohjaus osoittaa, niin se on kiltisti menny. Noh, ei menny Masi eikä kyllä Jipsikään! :D Mun tarvii oikeesti keskittyä jatkossa huolellisemmin, mihin ne mun jalkaterät ja sitä myötä oma rintamasuunta ja liike osoittaa ja ohjaa. Huolellisuutta! Sitten, kun lopulta sain sen oman ohjauksen osoittamaan sinne haluttuun suuntaan, niin kappas kun otukset haki sinne putkeen.. On se vaan niin loogista! Seuraavaksi muutaman esteen takanaleikkaukset ja kepeille lähetys aavistuksen kauempaa. Tässä taas, selkeämpi ja voimakkaampi lähetys sinne kepeille, eikä vaan juosta käsi suorana ja huudeta niitä keppejä! :D hahaa.. mä oon varmaan niin koominen näky aksatessa! :D Tässä kepeillä sain otettua oikeesti reilun sivuetäisyyden, mutta kumpaisellakaan ei ollut minkäänlaista vaikutta pujotella loppuun asti! Jess! Mitä mä oon tossakin pelännyt?! Treeneissähän just PITÄÄ testata ja haastaa itseä ja koiraa. Mistä sitä muuten tietää, mitä pitää treenata lisää. Jatkettiin vielä hitusen eteenpäin parin valssin ja saksalaisen parissa.
Meille jäi vielä loppurata kotitreeniksi, mutta tuli tosta alkupätkästäkin aika kohtuullisesti taas läksyjä.. ;) Tää oli varmaan eka kerta ikinä Masin kanssa, kun jouduin yllättymään todella positiivisesti tosta otuksesta! Ihan käsittämätön fiilis, sehän kuitenkin osaa vaikka mitä.. Huimaa! Ja enemmän kun hyvä asia, jos Jipsinkin alkaa vähän vaatimaan multa huolellisempaa ohjausta.. ;) Tai vaatimaan ja vaatimaan, entistä mutkattomampaa ja sujuvampaa meidän aksasta todennäköisesti tulee ajan myötä, kun opin ehkä joskus sen kuuluisan "viimeisen askeleen".. :D ja vähän muutakin!
Ihan huikeeta saada näin mahtavaa koulutusta! :D vitsit, että mä oon onnellinen...
Erityisesti Masin kanssa saatiin aikamoista keppitehotreeniä ja kaikenkaikkiaan treenissä Masi yllätti mut todellakin positiivisesti moninkertaisesti! Superpätevä pikkupiski! "Sydän" Menin tarkoituksella Masin kanssa ensin, jotta saan sitte fiilistellä Jipsin kanssa viimesenä ;) Tällä kertaa kuitenkin kumpaisenkin treenistä jäi huikean hyvä fiilis. Masi pujotteli kepit melkein miten vaan ja mistä vaan... ;) Otin todella huikean sivuetäisyyden ja silti Masilla oli huikea fokus kepeissä.. Timo oikein erikseen kehuikin Masin draivia kepeillä.. :) Keppien aloituksissa pitää muistaa ehdottomasti rauhoittaa ne pari ekaa väliä, jotta koirat saa rauhan aloittaa pujoittelun. Ekassa radankohdassa kepeille tehtiin leikkaus ja jäätiin konkreettisesti keppien alkupäähän. Lisäksi kepit päättyi aikalailla seinää päin. Masilla oli kaikesta huolimatta ihan käsittämätön draivi tässä! Keppien jälkeen hypylle valssi+persjättö (oliko tää sitten flippi?), josta A:lle. Valssi oli tarpeellinen, kun A:n alla oli putki aikalailla tyrkyllä. Olin satavarma molempien kanssa löytäväni otukset putkesta, mutta ei sentään... :D uskomatonta, otukset ei varmaan edes huomannu koko putkea. A:n jälkeen seuraavalle hypylle pakkovalssi, jossa mun tarvii jatkossa miettiä oma etäisyys siivekkeestä. Mä oon turhankin lähellä siivekettä... Varpaat osoittaa ponnistuspaikkaa kohti, ei muualle! Tästä piti lähettää otus putkeen sivuirroituksella ja tähänhän mulla meinas kosahtaa kumpaisenkin kanssa.. ;) ja miten selkeä virhe mulla ohjauksessa, jos mä en sillä lähettävällä ohjausaskeleella ohjaa koiraa sinne putkeen vaan koitan pinkoa vaan suoraan putken ohi, niin eihän koiran kuulu sinne edes mennä. ;) Käsittämätöntä, miten vaikeaa se voi olla! Tässä oikeesti huomas sen, kun Jips on ollu niin kiltti(?) et kun käskytän vaan putkeen, riippumatta, mihin mun jalkaterät tai paremminkin ohjaus osoittaa, niin se on kiltisti menny. Noh, ei menny Masi eikä kyllä Jipsikään! :D Mun tarvii oikeesti keskittyä jatkossa huolellisemmin, mihin ne mun jalkaterät ja sitä myötä oma rintamasuunta ja liike osoittaa ja ohjaa. Huolellisuutta! Sitten, kun lopulta sain sen oman ohjauksen osoittamaan sinne haluttuun suuntaan, niin kappas kun otukset haki sinne putkeen.. On se vaan niin loogista! Seuraavaksi muutaman esteen takanaleikkaukset ja kepeille lähetys aavistuksen kauempaa. Tässä taas, selkeämpi ja voimakkaampi lähetys sinne kepeille, eikä vaan juosta käsi suorana ja huudeta niitä keppejä! :D hahaa.. mä oon varmaan niin koominen näky aksatessa! :D Tässä kepeillä sain otettua oikeesti reilun sivuetäisyyden, mutta kumpaisellakaan ei ollut minkäänlaista vaikutta pujotella loppuun asti! Jess! Mitä mä oon tossakin pelännyt?! Treeneissähän just PITÄÄ testata ja haastaa itseä ja koiraa. Mistä sitä muuten tietää, mitä pitää treenata lisää. Jatkettiin vielä hitusen eteenpäin parin valssin ja saksalaisen parissa.
Meille jäi vielä loppurata kotitreeniksi, mutta tuli tosta alkupätkästäkin aika kohtuullisesti taas läksyjä.. ;) Tää oli varmaan eka kerta ikinä Masin kanssa, kun jouduin yllättymään todella positiivisesti tosta otuksesta! Ihan käsittämätön fiilis, sehän kuitenkin osaa vaikka mitä.. Huimaa! Ja enemmän kun hyvä asia, jos Jipsinkin alkaa vähän vaatimaan multa huolellisempaa ohjausta.. ;) Tai vaatimaan ja vaatimaan, entistä mutkattomampaa ja sujuvampaa meidän aksasta todennäköisesti tulee ajan myötä, kun opin ehkä joskus sen kuuluisan "viimeisen askeleen".. :D ja vähän muutakin!
Ihan huikeeta saada näin mahtavaa koulutusta! :D vitsit, että mä oon onnellinen...
tiistai 21. tammikuuta 2014
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)