Mun iltarastiharjoittelun jälkeen Jippis pääsi taas agiliitelemään ja on se vaan niin parasta! Oikeastaan ekan kerran Jipsun ulkotreenailuihin osui ihan rehellistä vesisadetta ja kenttä melkein lainehti vettä. Hienoa todeta, että edes se ei häirinnyt Jipsin motivaatiota, vaikka Jips ei muuten niin sadekelin ystävä olekaan. :)
Eilisen treenin ohjelmassa oli keppikulmia ja meillä toki kontakteja. Mun oli taas ihan pakko ottaa keinua ja onneksi näin! Nyt otettiin jopa jo yhden hypyn takaakin ja ihan yhtä hienosti meni. Jossain määrin koen jo onnistuneeni kontaktikoulutuksen suhteen, kun Jips tuntuisi hakeutuvan aina vaan sinne kontakteille häntä heiluen, vaikka en sitä edes käskisi tms. :) eli tavoite saada paikka kivaksi Jipsille, on saavutettu! Jes! Keinun treenailun lisäksi tehtiin puomia useitakin kertoja ja se sujuu jo niin hienosti. Osaksi rataahan noi tarvii vaan seuravaksi saada, jotta edetään. Ja tietysti edelleen kovasti sitä vapautuskäskyn treenailua.
Myös A:ta kokeiltiin pari kertaa, mut koska Jips ei vaan osaa käyttää peräpäätään, niin jarruttaminen noin jyrkällä ON vaikeaa. Ikävä nähdä, kun koiralla on yritystä mutta vauhti ei vaan tyssää. Nyt mä oon siis taas saman kysymyksen edessä, yrittääkö edes pysäytystä vai juostaanko vaan A-este?!
Juokseminen voi säästää selkää, mutta syynä tällä hetkellä pysähtymisen vaikeuteen voi olla myös heikot keskivartalon lihakset. Jumpalla voi niitä koittaa vahvistaa.
VastaaPoistaSelän säästämiseksi kannattaa joka tapauksessa opettaa koira fokusoimaan katseen maahan A:lla ja puomilla.
Tsemppiä pähkäilyihin ja treeneihin!
Jeps! Noi Jippiksen keskivartalolihakset on ollut meillä työnalla kyllä, mutta silti vaan se jarruttaminen on vaikeaa. Ja toi A on kuitenkin niin jyrkkä. Mutta tarkoitus olisi avittaa koiraa kosketusalustan kanssa (jospa se katsefokuskin sieltä paranisi ja helpottaisi jarrutusta), ja toiveissa on, että Jips oppisi ajan kanssa himmaamaan hitusen. Treeniä, treeniä ja vielä kerran treeniä.. :)
VastaaPoista