Masmusin aksa

On se Musmus vaan aika kiva aksakoira! :) Se rupee jo pikku hiljaa irtoamaan niin hypyille ja putkiin, eikä sitä tarvi ihan joka paikkaan enää viedä kädestä pitäen. Mahtavaa! :D

Eilisen treenin ohjelmassa oli mm päällejuoksuja, välistävetoja, takaakiertoja ja valsseja. Lisäksi meille Masin kanssa speciaalina 2x2-kepit. Treenissä oli kolme hyppyä vierekkäin, joihin koira haki vauhtia putkesta. Oma liike oli näin ollen aina suora, koira lähetettiin ekalla hypylle poispäin itsestä, seuraava päällejuoksuna ja sitte taas poispäin. Tätä molemmin päin. Nyt Masi rupee oikeesti jo hienosti pysymään siellä hyppylinjan "takana", kunhan oma käsi pysyy ohjauksessa (aiemminhan Masi meinasi aina vain tunkea takaisin lähelle mua, jollen käyny sitä seuraavalle hypylle ns törkkäämässä takaakierrolle). Loistavaa!

Samat ahaa-elämykset eilisestä treenistä pätee oikeastaan myös Jippiksen kanssa:

• Jos koira halutaan putkesta lähelle itseä, josta se lähetetään hypylle, näytä ohjaava käsi (ja tässä-käsky) selkeästi koiralle (tätä tarvii pohtia, onko meille sopiva ohjaava käsi tässä se oikea vai kuitenkin vasen)
• Jos koira halutaan pitää estelinjan "takana", ohjaa sillä kädellä ja kerro selkeästi paikka
• Päällejuoksussa tarvii oikeesti olla ajoissa, koiran edellä.. ei ne muuten hyppää päin ;)
• "Keilaa" koira takaakierrolle huolella

Toisen treenikierroksen tehovalssitreeni oli loistava ja koirulainen ihan uskomaton! Masi tekee oikeesti kurvit NIIN tiukasti, varsinkin kun mä maltan olla heittämättä sitä kauas. ;) Jippiksen kanssa on selkeesti tullu vähän roiskittua valsseja ja varsinkin meidän agitaipaleen alussa mä ns. heitin sen joka paikkaan. Ei ihme, että kurvit venyy eikä otus mee tiukasti! Oma moka siis täysin! :) Masin kanssa tehtiin siis huolellisia valsseja yhdellä ja kahdella hypyllä (vastakkain toisiinsa nähden) keskittyen ponnistuspaikan näytön huolelliseen sijaintiin ja oman liikkeen suuntaan. Kertaakaan Masi ei tehny mitään isoja kurveva, vaan se tuli joka ikinen kerta estettä "nuolien". ;) Kerran tein ihan vahingossa jopa jaakotuksen (mitä on tietty jossain määrin treenailtukin), mikä meni sekin ihan mielettömän hyvin...

Ja olipahan hienoa nähdä, kun pyysin koutsia näyttämään Masin kanssa mallia. :) Ensinnäkin Masi oli samantien valmis lähtemään Lauran mukaan, kunhan vaan sai aksailla ja hienoltahan menokin näytti! ;) Jos joskus ei jostain syystä ite pääse koirulaisen kanssa kisoihin tms, niin tietääpähän sen toimivan muidenkin käsissä!

Vielä katsaus keppien tilanteeseen. Kaksi porttia sujuu oikein kivasti oikealla etäisyydellä, kun maltan pitää pienen kulman kepeissä. Tätä saa nyt oikeesti jatkaa ihan huolella muutamatkin treenikerrat lisäten reilusti lähetyspaikkoja ja omaa liikettä ja häiriötä. Eilisessä katsauksessa Lauran kanssa testattiin oikeesti vaativia sisäänmenokulmia ja kyllä se Masi niistäkin hienosti kepit löysi. Vaativuutta aina vaan lisää siis treeneihin ja varmuutta sisäänmenoihin tätä myötä. Hienot kepit tulee Masilaiselle!! :D

Jos Masi on yhtä salaman nopea agiradalla, tai jopa nopeampikin, kun Jips, sen lisäksi sen linjat on niin tiukat, että huhhuh! Jos ei Masmusin kanssa tulla kisaradoilla tekemään reiluja aliaikoja, niin todellinen ihme on! ;) Nyt mun täytyy vaan tsempata Masin keppien ja kontaktien kanssa, niin ollaan oikeesti kisavalmiit heti ensi vuoden alusta. Jee!

Treenitön tiistai?

Masmusin agitreenit oli peruttu tämän viikon tiistailta, joten ilmoittauduin tuuraamaan keskiviikon ryhmän treeneihin. Sitä odotellessa.. :)

Tiistai-ilta ei silti jäänyt ihan ilman aktivointeja. Mun oli tarkoitus käydä ottamassa Masin kanssa keppejä, mut niin sitten alkoi vesisade sillä hetkellä, kun tein lähtöä kotoa ja, koska olemme sokerista, jäimme sisälle pitämään sadetta. Sen sijaan innostuinkin pitkästä aikaan kotitokoilemaan. Meillä Masmusin kanssahan on ongelmana seuraamisessa se, että otus seuraa sujuvasti mun (nami)kättä. Vaikka siis namiahan kädessä ei oo ollu pitkiin aikoihin... Sain maanantaina seurakaverilta hyvän vinkin palkkailla otusta ihan vaan siitä, että heilutan vasenta kättä koirulaisen ollessa perusasennossa ja pitäessä kontaktia. Täähän tepsikin nopeesti joskin lähtiessä yhtään liikkeelle katse siirtyi taas mun käteen. Nyt siis hetken aikaan naksutellaan ja palkkaillaan pelkkää perusasentoa oikeasta kontaktista! :) jospa muhun nyt vielä puraisisi edes pieni tokokärpänen... ;)

Maanantaitreenailuja

Kuin tilauksesta maanantain Katin treeneissä radalle osui putki-puomi-erottelu! Jess!

Ensimmäisessä pätkässä vedettiin nollarataa kolmen muun minikoiran kanssa, eli radan alusta niin pitkälle, kun ilman hylkyä pääsi ja hylystä vuoron vaihto. Ei mikään älytön radan pätkä, mut kummasti mulla vaan tuotti ongelmia.. Eka haastava kohta tuli keppien lopusta, missä koira valssilla hypylle täysin vastakkaiseen suuntaan. Mä en vaan osaa olla tarkkana ajoituksen suhteen! Jips ei salli tossa kauheeta ennakointia tai sivulle vetoa.. sivuetäisyys tarvii ottaa siis ennen kolmea viimeistä keppiväliä ja siitä samantien valssi. Eikä vasta kahden sekunnin jälkeen, niin kun mä tein aluks. :)

Siitä parin hypyn kautta A:lle, jossa joka kerta superhieno kontakti! :D Mahtavaa Jips! Takaakierrolla hypylle, toinen hyppy ja siitä puomille. Sunnuntain treenistä muistin ohjeen vastaavaan kohtaan, kun puomi lähempänä itseä ja putki vasta puomin "takana", koiraa ei saa työntää omalla liikkeellä liian syvälle. Näinpä jäinkin suosiolla pari metrin päähän puomista, niin kappas kun löytyi hienosti.

Toisessa treenipätkässä otettiin muutamien esteiden "ympyrää", jossa ensin ohjattiin putkelle ja sitte samasta kohdasta puomille. Putkeen kun muisti jopa hieman ylikorostaen keilata koiran, niin hienosti meni. Puomille sitte taas reilummalla etäisyydellä ja ohjaus pelkästään olkapäillä.

Jips otti kontaktit joka kerta superhienosti niin puomilla kuin myös A:lla. :D ihan mahtavaa!! Samoin kepit vaan sujuu, kunhan rauhoitan itseni kolmessa ekassa ja vikassa välissä ja annan koiran suorittaa. Tällä viikolla on tarkoitus käydä ottamassa joku päivä vielä vähän keinua ja sitte saa olla siinä. Eiköhän me olla niin valmiit agiradalle, kun mahdollista. :) Sunnuntaina sitte näkee, mitä treenataan seuraavaksi... ;)

Valmennusta

Viikonlopun päätteeksi päästiin Jippiksen kanssa ekaa kertaa Pirkanmaan alueellisen valmennuksen Training to Compete-ryhmän treeneihin. Ensinnäkin voin todeta, kuinka mahtavaa on, että ollaan kyseisessä ryhmässä! Jes! Tiedossa siis hieno valmennussyksy molempien koirulaisten kanssa agilityn saralla!

Ratapiirros oltiin saatu jo ennen treeniä, joten jokaisella oli mahdollisuus opiskella rataa jo etukäteen (mikä oli musta oikein hyvä juttu!). Rata oli kaikenkaikkiaan ylipitkä 36 estettä sisältäen aikamoisen kinkkisiä kohtia (vaativampi siis kun useimmat kolmosten radat). Onneks tähän on sikäli tottunut, ettei mee ihan sormi suuhun samantien, vaan tietää, että pieni pätkä kerrallaan sitä selviää mistä vaan.

Alkuun otettiinkin sitten 22 esteen pätkä kisasuorituksena, mikä aiheutti tietysti pikkuruisen apua-fiiliksen, koska pätkä sisälsi ainakin pari vaativampaa kohtaa (toisin sanoen sellaisia, minkälaisia me ei olla koskaan ees kokeiltu). Ensimmäinen näistä oli vaativa kepeille meno, jonka mä sitten möhmelsinkin hienosti ja Jips joutui tekemään ylimääräisen ympyrän. Seuraava haastava paikka oli ensimmäinen puomi-putki-erottelu, joka sujuikin hienosti (kontakti vetää hienosti Jipsiä puoleensa!). Puomilla mietintää aiheutti alastulokontakti, kun Jips halus väkisin mennä maahan kaikki tassut kontaktilla. Noh, siinä odoteltiin sitten hetki.. :) lopulta Jips kuitenkin taipui ja korjasi etutassunsa maahan ja jee, matka jatkui. Muutaman estekiemuran jälkeen suoritettiin A, jossa ihan superhieno kontakti! Hyvä Jips! Tästä piti mennä hypyn jälkeen putkeen, mutta Jipsipä eksyikin puomille. :) Tästä rata jatkui hieman soveltaen päästen kuitenkin maaliin asti.

Kisatreenin jälkeen käytiin koko rata yhteisesti läpi miettien sopivimpia ohjauksia. Seuraavassa treeniosioissa otettiin jokaisen itse valitsemia kohtia yksityiskohtaisesti läpi kokeillen niihin useampaakin ohjausta. Erityisesti mulla jäi mieleen viiden esteen pätkä, mihin mä olisin ite laittanu takaalaikkauksen joka väliin. :) Sitä sitten kokeilinkin ja hmm... siitä ei ihan tullutkaan meille nopein ja suorin reitti. Seuraavaksi kokeilin saman valssein ja hiphei, meni aika hienosti! :)

Mä oon ollu jo aiemmin havaitsevani itsessäni jonkinlaista ajatusvirhettä siinä, että totean monesta radan osiosta, et enhän mä tonne ehdi Jipsin kanssa. Pöh, tästä ajatuksesta on ehdottomasti päästävä eroon ja tästä lähin mä tiedän ehtiväni kaikkialle! :D

Olennaisia kotiläksyjä, mitä meille tuli treenistä;

• vaativammat kepeille viennit
• keppien rytmitys
• keppihäiröiden lisääminen ja suorituksen vahvistaminen
• kontakti-putki-erottelua ei varmaan tarvi tässä edes mainita, koska tää on niin itsestään selvää!
• valsseja, valsseja ja vielä kerran valsseja!
• oman liikkeen rytmitystä

Kaiken kaikkiaan jäi taas TOSI mahtava fiilis! Mulla on niin hieno koirulainen käsissä, että mä haluun vaan treenata koko ajan! :D Toisaalti ens viikonlopussa aavistuksen nyt jänskättää noi putki-erottelut.. mut jospa ykkösten radoilla ei niitä niin olisi. Ja jos niitä on, niin mun ainut vaihtoehto on ohjata paikat niin huolella ja oikeesti törkkästä se otus sinne putkeen. :)

Jipsin epistelyt

Eilen Ylökk järjesti epikset, johon mekin päästiin Jipsin kanssa osallistumaan, vaikkakin se joutui taas taipumaan pöksykohtaloon. Ei paljoa menoa haitannu! On ihan loistava tietää, ettei Jipsiä häiritse oikeesti mikään. Aavistus epävarmuuttahan Jipsissä on havaittavissa erityisesti kontakteilla, mut mä epäilen vahvasti sen johtuvan ihan vaan kokemuksen puutteesta. Ei paljoa tarvi ihmetellä, miksei Jips irtoa kontakteille.. öö, meillä on tainnu olla jopa kolmessa treeniradassa kontaktit. ;D

Tässä meidän eilinen rata:
http://www.youtube.com/watch?v=fQ_oNXbF76g

Se olikin tosiaan ihan sujuvan näköstä menoa! Ainakin mun mielestä.. eihän se ihan ykkösten rata ollu, joten siihen nähden mun mielestä oikein mainiosti! Vielä kun kontaktit hiotaan supervarmoiksi! Puomin ylösmenon epävarmuutta en ite osaa täysin päätellä, mistä johtui, eri värinen este. :) Ihan täysin suoraanhan Jips ei tullu alastulon kontaktille, mut aika hyvin silti. Puomin ja putken jälkeinen hyppykiemurointi meinas aiheuttaa harmaita hiuksia ohjaajalle, mut ihmeen hyvin siitä silti selvittiin. A löytyi hienosti ja sen kontakti. Keinulla sitte... Videolta kuulin aika hyvin oman mokan; sanoin sitte koske-käskyn, kun koira oli JO kontaktilla. :D kappas, kun ei pysähdy! Eli täysin mun oma moka!

Agiliitelyiden jälkeen käytiin oikein kivalla iltalenkillä koirulaisten kanssa (poislukien Masi, jonka yhteislenkkeilystä Jipsin läsnäollessa ei vaan tuu mitään). Löydettiinkin oikein mainio pieni mökkitie, jonka varresta löytyi oikein sopiva koirulaisten uimapaikkakin. Otukset kävi kaikki erikseen kyllä pulikoimassa ihan kunnolla, mutta yhdessä ei. ;)



Kuje, Pila, Masmus ja alakerrassa Nuka (kokoonpanosta puuttuu tietysti Jips, joka joutui Masin ulkoiluvuoron ajaksi autoon)



Kotitottista

Voi Masmus-raasua, kun sitä käy sääliksi... toinen vonkaa ja vonkaa ja Jips ei tajua antaa! Tai tajuais kyllä, mutta se ei saa, kun me mokomat ihmiset estetään. ;)

Jotta sain Masille muuta ajateltavaa päätin pitkästä aikaa perustaa tokokentän takapihalle. Musmusin kanssa tehtiinkin hyvät sessiot, eikä Jips muistunut tällöin mieleen laisinkaan. Hienoa! Mitä kaikkea me sitten tehtiinkään; kosketusalustaa, maahanmenoja, noutokapulan pitoa ja vähän perusasentoja. Ja noin minuutin paikkamakuu. :) Ainiin ja kosketusalustalta tietysti myös vapautuksia tule-käskyllä. Kaikkia kolme sessiota.

Kosketusalusta sujuu mun mielestä oikein hyvin suhteessa siihen, miten vähän mä oon jaksanu sitä treenailla. Nyt tän suhteen vois oikeesti tsempata, niin sen sais joku päivä ihan kontakteillekin. ;) Maahanmenoja tein liikkeestä niin, että vapautin koiran aina heittämällä namin sivuun ja heti kun lähtee mua kohti, niin uusi käsky. Aluks mun oli ihan pakko mennä itekin maahan istumaan, kun muuten Masi länttäs väkisin peffansa maahan ennen varsinaista maahanmenoa. Mut seuraavalla sessiolla jo niin, että ite seisoin. Noutokapulan kanssa otettiin ihan ekana vain pitoa. Kun toi sujui niin hyvin, niin seuraavassa sessiossa heitin kapulan puolen metrin päähän. Heti kun Masi lähti hakemaan, otti kapulan suuhun ja kääntyi tulemaan mua kohti, niin naks. Perusasennoissa ei nyt sinänsä mitään ihmeellistä. Mulla kun on namit kädessä ja seison ryhdikkäänä, niin kyllä se Musmuskin hakee itellään jo sivulle. Se on nyt sit se seuraava juttu, et kuin mä saan siltä pois sen käden seuraamisen. Tällä hetkellähän (tai siis mitä se on ollu koko ajan) Masin seuraaminen on sitä, et se seuraa mun kättä, joten paikka heiluu hienosti käden mukana. :D MUTTA Masin kontakti on ollu koko ajan niin hienoa, et en oo vielä pahemmin puuttunu tohon liikkumiseen. Ainiin.. vai enkö mä tiedä, miten tohon puuttua?? Nojoo, jos nyt ekana jättäis ees ne namit pois kädestä. Paikkamakuutahan me tehdään periaatteessa joka päivä ruokakipolla, joten sen sujuminen on sinänsä ihan ymmärrettävää. Toki pitäis enempi päästä häiriöihin ja erityisesti muiden koirien läheisyyteen.

Jipsin kanssa samoin tehtiin pari pientä sessiota, oikeastaan vain tota kontaktia alastuloa. Kun mulla on vihdoin kotona se oma päällystetty laudanpätkä! :) Lähinnä tosta kontaktilta vapautuksia. Äh, mähän unohdin et mun piti kokeilla tossa lelupalkkaa itse kontaktilla. Tavoite olisi, että Jipsin paikka säilyy vaikka palkkaisin sen kontaktilla pienellä repimisleikillä. Pitäis kokeilla!

Muuten mä odotan nyt jo kun kuuta nousevaa, et toi Jipsin juoksutuoksu olis ohi! Mä en muistanutkaan, kuinka rasittavaa on lenkkeillä kahteen kertaa. Ei meinaan yhteislenkeistä tuu enää mitään! Tai mulla ja Jipsillä vielä tulis, mut Masilla ei.

Masmusin agiliitopäivä

Eilen oli taas Masmusin vuoro päästä agiliitelemään. :) ja voi, kun tekikin pojulle hyvää päästä pois kotoa Jipsin "hajuista". Raukalle pienellä miehellä meinaa olla pieni pää ihan sekaisin Jipsin tuoksuista, kun Jips vieläpä oikeen sujuvasti jo kääntää häntäänsä sivuun. Arg! Kyllä tässä jo kovasti toivoo, että muutamakin päivä menis oikeen pikakelauksella ohi. Masi pääsi treenien lomassa myös tapaamaan semmoista aivan yli-ihanaa 8vkoa vanhaa bortsutytteliä! Joskaan Masi ei niin innostunut nuoresta neidistä, kun sillä oli kova kiire päästä vaan liitelemään... ;)

No mutta itse treeneistä.. :) Masmus suoriutui koko treenistä kiitettävin arvosanoin! ;D oli hienoa huomata, että edes toisen kentän samanaikaiset treenit ei häiritse oikeasti enää laisinkaan, vaan pikkumies keskittyy täysillä omiin harkkoihin. Sillä on aivan täydellinen motivaatio agiliitelyyn, mutta se on myös ihan loistavasti kuulolla. Lelut palautuu nykyään ihan suoraan mulle ilman, että tarvii edes erikseen "houkutella" toisella lelulla.

Itse treenirata oli kaikenkaikkiaan 18 esteen mittainen. Lopuksi mekin saatiin se mentyä ihan kunnialla kokonaisuudessaan läpi. Se nyt ei suinkaan mikään tavoite ollut, vaan paremminkin keskittyä kaikkiin yksityiskohtiin ja tehdä jutut huolella. Mä kaiketikin muistan pikkuhiljaa tehdä ohjaukset Masille riittävän selkeästi, kun se niihin hakee jo oikein kivasti. Sen sijaan nykyisin mulla on enempikin ongelmia oman liikkeen rytmityksen kanssa ja tähän erityisesti keskityttiin eilen. Sain aikaan ihan huomattavan eron kolmen lähes suoralla linjalla olevan hypyn ja putken pätkällä. Ekalla kerralla hölköttelin pätkän tasaiseen vauhtiin ja Masi ehti juoksemaan kohtuullisesti mun edelle, jolloin se jäi hyppyjen jälkeen kysymään, että mihin nyt. Seuraavilla kerroilla sain spurtattua itteni täyteen vauhtiin ja näin Masillekin löytyi oikea putken suu ihan suoraan. :) Tästä päästiinkin huomattavimpaan eroon Masin ja Jipun välillä. Jos Jips aina aika-ajoin vilkuilee muhun päin lukien ohjausta, niin Masipa ei vilkuile ollenkaan. :D noinkohan meidän tokoilemattomuus Masin kanssa olis "syypää" tähän?? Jotain hyötyä siis tästä, joskin mun vakaa aikomus on nyt todenteolla tsempata tokoilun saralla Masin kanssa!

Tällä kertaa ehkä ekaa kertaa tuli aivan loistava fiilis alusta alkaen Masin takaakiertoihin, joita radassa oli parissakin kohdassa. Masia ei enää ihan niinkään tarvitse saattaa siivekkeelle, vaan se hakee kierron jo aavistuksen kauempaakin. Jee! :) Samoiten otus alkaa oikeasti jo hienosti irtoamaan niin hyppysuorille kuin myös putkiin. Radassa oli mukana myös pituus, rengas ja okseri, joista mikään ei aiheuttanut ongelmia.

Masmus kehittyy oikeesti nyt niin huimaa vauhtia, että mä jopa ite huomaan eron lähes jokaisen treenikerran välillä! Vähänkö mahtavaa!! :D mä oon niin onnellinen noista kahdesta pienestä maailman parhaasta harrastuskoirulaisesta!!