Eilen otettiin taas sarjassa pikatreeniä keppien ja kontaktien osalta.
Jippiksen kanssa sain aloitettua keppien sisäänmenotreenit puolikkailla kepeillä. Otin sekä avointa, että pimeää kulmaa hypyn kautta. Avoin kulma tuntui olevan erityisen simppeli, mutta pimeä kulma aiheutti aavistuksen epäonnea, kun sisäänmenokulma ylitti 90 astetta. Nää meni avoimesta kulmasta vielä ihan leikiten. Tein tietysti(?) samalla sitten takanaleikkauksia.
Masin kanssa tehtiin myös puolikkailla kepeillä hieman vaihtelevalla menestyksellä. Pikkumiehelle se pimeä kulma on huomattavasti helpompi ja avoimelle kulmalle jouduin ottamaan yhden hyppysiivekkeen avuksi blokkaamaan toisen kepin vasemman puolen. Pyrin itse keskittymään ohjaamiseen entistä enemmän, eli annoin koiran ite hakea aloituksen jatkaen kuitenkin ohjaista ekan välin löydyttyä. Tehtiin keppejä vain yksi setti, jossa onnistuneita suorituksia molemmilta puolilta muutama. Varmaan saman verran epäonnistuneita, mutta onnistuneista otettiin superleikit.
Toisessa setissä otettiin Jipsille varmaan noin neljä toistoa puomia. Hieno kontakti kaikilla! Otus vaatii vaan, että mä LUOTAN siihen pysähdykseen. Masille otettiin ensin puomin alastuloa monia kertoja niin, että otus sai ite hypätä puomille ennen kontaktia sivulta. Musta otus on hoksannu hienosti ton! Tiedä sitten taas, paljonko mun vieressä olo tukee ja helpottaa. Pyrin ottamaan nyt myös omaa liikettä mukaan häiriöksi ja varsinkin sivuetäisyyttä.
Sitte tein jotain ihan kamalaa.. ainakin Masmusin mielestä. ;) Nostin sen ylemmäs puomin alastuloa. Jätkä jähmettyi jokaisella kolmella toistolla ihan totaalisesti. Annoin koske-käskyn ja ihan pikkuhiljaa hiippaillen äijis valui alemmas. Mitä ihmettä?! Onneks hoksasin ottaa myös kokonaisen puomin pariin kertaan. Ei mitään ongelmaa täydestä vauhdista alastulon kontaktille 2on-2offiin. :D
Illalla ansaitsin vielä pointsit itselle.. Eilen loppui ilmo Liedon kisoisin marraskuun alkuun ja sain vältettyä ilmon tekemistä. Jee! :D nyt me oikeesti treenataan.. Haluun oikeesti saada Masmusin lähemmäs kisavalmiutta ja Jipsin kanssa taas enemmän vauhtivarmuutta. Eiköhän me ehditä vielä kisaamaan... Samantien tulikin aikamoinen helpotus itelle, saiskohan sitä nyt aikaiseksi taas rennon mökkiviikonlopun! Jess! Ja jos vaikka sais alkaiseksi parit verijäljet, niin saisi otuksetkin ihan muuta ajateltavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti