Sivut

maanantai 25. helmikuuta 2013

Masin murrosikä

Tai ainakin mä toivon, että Masilla olis murrosikä nyt pahimmillaan.. :/

Niin pitkään kun ehdinkin jo iloita meidän hienosti sujuvista ohituksista remmilenkeillä. Huoh! Ei suju enää! Toisinaan mä oon jo ihan täysin vaipunut epätoivoon, et noinko sitten minäkin sain ihan totaalisen remmiräyhän, vaikka sitten toisaalti jaksan yrittää kannustaa itseäni, että tää on vaan Masin ikään liittyvää välivaihe. Mä NIIN toivon tota jälkimmäistä!

Pitkään menikin oikeesti tosi hyvin, sain namilla oikein mainiosti kumpaisenkin otuksen huomion ja niin päästiin ohi jopa toisista räyhistä. Noh, en sitten tiedä mitä kävi ykskaks.. pari kertaa Masi pääsi vastaamaan yhden mäykyn rähinöihin ja sen jälkeen ei oo ollut paljoa parempaa. Sentään tien toisella puolella menevät koirat voidaan (ainakin vielä!) ohittaa kunniallisesti, mutta antakaas jos joku erehtyy kävelemään samaa puolta tietä vastaan.

Onneksi kuitenkin se positiivinen asia, että Jips on ihana! :) Sen kanssa kaikki tuntuu lastenleikiltä ja kun en vaan erehdy ottamaan Masimiehen remmiä samaan käteen, niin Jips on ohitustilanteissa ihan viilipytty. ;) Jipsin huomion saamiseen ei tarvita edes nameja, se kun on niin pehmo mun komentamiselle. Mutta miksei Masi oo??

Mä alan olla useimpana päivänä jo ihan valmis ilmoittautumaan johonkin remmirähjä-kurssille Masmusin kanssa. Vaikkakin, kun silloin tällöin testailen Masin ohituksia yksinään ilman Jipsiä, niin eihän niitä ongelmia silloin ole. Eli olennainen juttu on se otuksien toistensa provosoiminen, toisaalti.. onko Masilla sitten vaan niin sitä typerää murrosikää ja koska Jips tuoksuu niin ihanalle naiselle, niin toi vaan on ihan mahdoton yhtälö?!

Se, miten useimmiten tällä hetkellä toteutetaan ohitukset on, että otan Jipsin vastaantulevan koiran puoleiseen käteen ja pidän siihen kontaktia. Masin pidän toisessa kädessä lyhyessä hihnassa ja käytännössä annan sen huutaan tai möykätä, mitä se sitten tekeekään. Ainut tossa on se, että joudun luottamaan vastaantulevan koiran omistajaan, ettei se vaan vahingossakaan tunge omaa koiraansa Jipsin lähelle (niitäkin valitettavan paljon on).

Huoh! Mitä muita keinoja vois olla? Eri nameja ja leluja on kokeiltu, ei apua.. Pitäisi varmaan vaan ulkoiluttaa noita erikseen enemmän ja vahvistaa niin Masille ohituksia. Toisaalti, jos ne yksinään aina onnistuu. Onko toiselle puolelle katua koukkaamisesta mitään apua vai tekeekö sillä vaan entisestään hallaa tilanteelle? Neuvokaa pliis joku kokeneempi uroskoirien omistaja.. :)

4 kommenttia:

  1. Veisin nyt hetken erikseen lenkeille tai sitten ennakoi tilanteita ja menee suosiolla sinne kadun toisella puolelle, jos on vastaantulijoita. Vahvistaa rauhassa sitä rauhassa ohittamista ja tarkkaile mitä sä itse teet niissä ohitustilanteissa. Ettei siinä vaan pääse sulta tavallaan tulemaan mitään vinkkiä siitä, että kohta tapahtuu jotain jännää kuten hihnan keräämistä ja sen pinkenä oloa, joka sitten taas viestittäis koiralle, että nyt on jotain mihin pitää reagoida. Saiko tosta nyt sitten mitään selvää? Tavoitteena siis se, että hihna pysyis löysänä.

    VastaaPoista
  2. Sehän se ongelman ydin onkin, kun toki mä kerään hihnoja ja kerään omaa agrea jo valmiiksi. :D mut niinhän se lähes aina onkin, et varsinainen syy onkin remmin toisessa päässä. Näissä meidän "treenitilanteissa", kun ollaan jossain muualla kun lähialueella, mun oma mielentila on toinen. Oon vaan kovasti koittanut siirtää sitä samaa "treenitilannetta" tähän kotinurkille, tuloksetta..

    VastaaPoista
  3. Rauhassa vaan ja siedättämään pikku hiljaa. Ensin kauempana muista koirista ja vahvista sitä, että toinen koira tarkoittaa katsekontaktin ottamista ja namin saamista. Yleisestikin siis kotona kontaktitreeniä lisäksi. Mieti myös sitä miten saat koiran olemaan aktiivinen kontaktin ottamisen suhteen. Ei niin, että itse aina houkuttelet tai käsket kontaktia ottamaan. Vaatii harjoitusta, mutta kyllä se sitten palkitsee.

    VastaaPoista
  4. Niinpä niin.. :) hyvä kun muistutit, että ehkä tässä olisi aika palata treenissä tosiaan ihan sinne pentutreenin tasolle. Yhden otuksen oon sentään onnistunut kouluttamaan juuri samalla tyylillä, että vastaantuleva koira tarkoittaa kontaktin ottoa ja palkkaa. Mutta kai se on enemmän sääntö kun poikkeus, että ei kahden koiran koulutus voi tismalleen yhtä helposti sujua! ;)

    VastaaPoista