maanantai 3. syyskuuta 2012

Masi Masbarduu, the teiniangsti

Raportoidaan nyt Masistakin jotain.. ;)

Meidän pienokaisella on ikää 1v 4kk (lähes) ja nyt iltojen hämärtyessä olemme kohdanneet jos jonkinlaista enemmän tai vähemmän pelottavaa ilmestystä aiemmin niin tutuilla ja turvallisilla ulkoilupaikoilla. Jo jonkun aikaa Masin kanssa ulkoillessa on aavistus esiintynyt, erityisesti muita uroksia kohtaan, jotain pientä pöristelyä, josta on kuitenkin enimmäkseen selvitty namien voimalla. Tähän liittyen, me ollaankin tällä hetkellä varmasti varsin huvittava näky lenkillä, kun Jipsun ollessa hieman lapanen (alkavasta valeraskaudesta johtuen), se hakeutuu tosi herkästi mun selän taakse, kun taas Masmus tykkäisi olla etujoukoissa pörhistelemässä rintaansa ja  kasvattamassa suuren suurta kokoaan (ja ainakin egoaan) entisestään. MUTTA tällä hetkellä voin todeta namiohitusten tuottaneen jo jonkinlaista tulosta, koska useimmiten Masi ei ehdi vastata vastaantulevien koirien pörinöihin, vaan se ottaa jo ihan kohtuudella kontaktia muhun. Vaativimpia ohituksia on tosiaan muut pörisevät tai haukkuvat egoilijat, joita meidän lähimaastossa tuntuu riittävän.

Uusimpana teini-iän villityksenä on tosiaan ilmennyt erinäiset iltahämärien hui kauhistukset! :D toki tiedän, ettei oo reilua nauraa pienelle miehelle, kun kyllähän sieltä ojasta tosiaan voi vaikka hyökätä suuri ja paha mörkö.. Mutta onhan tää nyt vähän koomista! Jipsin kanssa selvittiin suurinpiirtein yhdellä hui kauhistus-sähkökaapilla ja hui kauhistus-muovipussilla. Masi on kohdannut nyt jo parin viikon aikana varmasti parisenkymmentä erinäistä hui-kohdetta. Kohtuu noloa kiipeillä johonkin ojan pohjalle rapistelemaan jotain muovipussin palaa tms ja hokea otukselle, et kato nyt, ihan hieno muovipussi se on. ;D

Vapaana olo-ulkoilujen yhteydessä on selvästi havaittavissa kasvanutta rohkeutta sen suhteen Masin etäisyyden otossa. Tähän liittyen ollaankin nyt oikeen tehostetusti treenailtu luoksetuloja, mun piiloon menoja ja kaikenlaisia muita mun läheisyydessä tapahtuvia juttuja (mm. kivelle kiipeäminen tai puiden kiertäminen).

Huoh! Onneks tää on ohimenevä vaihe.. tai ainakin Jipsin kanssa oli! Kuka sen tietää, mitä kaikkea tässä vielä tuleekaan kohtaamaan ton pienen äijiksen kanssa... harrastusrintamalle toi teiniysvaihe ei oo vielä(!) yltäny, mutta ehtiihän se.. ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti