tiistai 8. joulukuuta 2015

Hajuja, aksaa ja tokoo....

Kaikkea ollaan taas ehditty treeneilemaan. :) Viime torstaina jatkettiin jälleen ID-hajuiluja... vitsit, että toi on mahtava kurssi! Ja meille ainakin tuntuu sopivan tää kerran kuussa treenitahti loistavasti. Jokru oli taas ehtinyt mietiskellä kaikkia viime kerran asioita pienessä mielessään ja oli tälläkin kertaa aika huikea. Tällä kertaa treenailtiin ihmispurkkirataa, mikä oli viimeksi (viimeksi tätä on treenattu juuri ennen synnytystä viime kesänä) vielä aika pelottavaa. ;) Tai ehkä pelottava on väärä sana, mutta ei niin mieluisaa Jokrulle. Tällä kertaa meininki oli täysin erilainen!! :) Aloitettiin treeni hajunotolla, mikä sujuu meillä Jokrun kanssa todella hyvin. Niillä muutamilla kotitreeneillä saatiin tuohon mielettömän hyvä meininki. Kaikkinensa onnistun itse ehkä olemaan paljon rauhallisempi, meen maahan istumaan kun otetaan pelkkää lähtöhajua yms. Kaikki kurssilaisetkin sanoi Jokrun ja myös mun näyttävän tosi paljon rennommilta ja siltä se myös tuntuu. Jokrulla ei tuu edes haukun haukkua!

Mutta joo.. ekassa setissä hajunottoa ja kohdeihmistä. Seuraavassa setissä lisättiin yksi ns tyhjä kohde (eli vieras ihminen) ja kolmannessa kaksi vierasta. Jokru pysyi jokaisessa setissä rauhallisena, mutta silti sillä oli selvästi työmoodi päällä ja se käytti nenäänsä todella hienosti. Lähtöhajun otto sujui myös etsinnöissä hyvänä ja palkkailin aina välillä pelkästään siitä. Keksin lähettää Jokrua ihmisille aina hieman sivuista vaihdellen puolia sekä omaa sijaintia. Tää oli selkeesti sopiva juttu Jokrulle, kun se ei niin tykkää mennä kohti ketään. Nyt se sai mennä hieman sivusta. Vikassa setissä oli selvästi haastavin se tilanne, kun kohdeihminen istui keskimmäisenä rivissä. Siinähän Jokru joutui menemään hieman kohti. ;) Mutta hyvin selvittiin siitäkin! Jokrulle ehdottomasti taas 10+ pisteitä tästä treenistä!! Huikea hajukoira! Ja tällä kertaa oli nähtävissä jopa aavistus innostusta vieraista ihmisistä! ;) Tai eihän noi kurssilaiset nyt enää niin vieraita edes olekaan....

Perjantaina pakkasin taas koirat autoon ja suunnattiin kohti Kaarinaa. Maria ystävällisesti tarjosi mulle Janitan yksäriä, johon se ei itse päässyt. Ja mähän otin sen vastaan! Jipsin varpaat on taas (tällä kertaa!) kunnossa, joten pääsin aksaamaan mun molemmilla luottopakeilla, Jipsillä ja Jokrulla! ;) Tällä kertaa mua ei enää niin paljon jännittänyt Janitan tunti eikä myöskään kisanomainen suoritus. Ehkä tähän on auttanut nää syksyn neljä yksäriä ja olennaisena se, että tuon jutun tietää etukäteen. Menin ensin Jipsin kanssa, jonka kanssa suoritettiin se 23 estettä puhtaasti heti ekalla :) Käsittämätöntä! Ei se suorituksena mikään ihan puhdas ollut, jäi vielä treenattavaa, muta kuitenkin.. Jokrun kanssa hieman jouduttiin takkuamaan jokunenkin kohta ;) joita sitten treenailtiin. Mutta treeniosuudessa tehtiin sitten Jokrunkin kanssa aivan huikeita pätkiä. En ole koskaan kyllä epäillytkään, mutta toteampa silti, että Jokrusta alkaa kuoriutua aivan huikea aksakiituri. Janitankin kanssa käytiin läpi kohtia ja asioita, joissa mini ja maksikoira eroaa toisistaan. Ja olennaisin erohan tulee niiden laukka-askeleen pituudesta ja siitä mihin kumpainenkin laskeutuu hypyiltä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti