maanantai 8. lokakuuta 2012

Agivalmennusta

Päästiin Jippusen kanssa lauantaina nautiskelemaan erityishyvästä agivalmennuksesta Niinu Linnan johdolla! Tosin samassa yhteydessä mun aavistelut sai vahvistuksen.. oon ollu kattovinaan meidän kisavideoista, et Jipsin meno olisi aavistuksen hidastunut. WTF?! Ei näin...

Mun kisajännityksestä ja näemmä myös valkkujännityksestä johtuen koitan ohjata koiraa ylihuolella ja rehellisesti sanottuna, vien sitä nenästä kaikkialla. Mikä on täysin vastaan mun ajatuksen kanssa siitä, miten mä haluaisin koiraa ohjata. Mähän oon aina ja kaikkialla hakenut ohjaukseen ennakointia ja luottoa koiraan jne. Vaikka meillä on treenilistalla monta asiaa, niin tää kiilaa ehdottomasti ensimmäiseksi. Mä en todellakaan halua, että mä onnistun tällä mun typerällä ylivarmistelulla hidastuttamaan Jipsin menon. Kun mä voin oikeesti luottaa siihen otukseen ja antaa sen suorittaa! :D

Oli meillä silti ihan mieletön treeni! :) Paikkana Satulinna oli meille entuudestaan täysin tuntematon. Paikka osoittautui ihan mahtavaksi ja esteet kivoiksi. Joskin Jipsillä meinasi olla kovia hankaluuksia hakea 2on2offia A:lla. Alkuosa treenistä meni muutenkin mun jännittämisen takia vähän miten meni, mutta onneks pätkittiin treeni kahteen osaan, niin jälkimmäisellä osuudella pystyttiin jo omaan suoritukseen.

Olennaisimpia treenijuttuja meillä oli yleisesti mun liikkeen rytmitys (aika yllätys!). Mä kuulema liikun hyvin. ;) Tärkein huomio itelle tuli tosiaan toi luotto koiraan! Vaikka liikkuisin sitte kuinka supermahtavasti, niin mä en halua viedä otusta nenästä. Vaan koiraan luottoa ja itsenäistä suoritusta. Tähän liittyen huomattiin ihan valtava ero pelkästään puomilla... Lähetin koiran suoraan putkeen ja ensin odotin Jipsiä suurinpiirtein putken suulla, josta lähdettiin yhdessä puomille jne. Seuraavalla kerralla lähetin koiran putkeen ja menin ite jo puolessa välissä puomia, kun ohjasin koiran siihen. Voi vitsit, mikä ero!

Jo ennen tota Jips yllätti mut ihan totaalisesti! Treeniradassa oli TOSI haastava kepeille vienti; A:lta suoraan 180 astetta takaisin päin hypylle pakkovalssi ja siitä edelleen kepeille niin, että kepit oli samassa linjassa A:n suorituslinjan kanssa. Keppien lähtöpäässä oli vieläpä tyrkyllä U-putki ja kepit päättyi suoraan suoran putken seinään. Kun me ei olla läheskään noin haastavia kulmia otettu, niin halusin ottaa pari kertaa kepit aavistuksen helpommalta kulmalta. Ne sujui hienosti! Aattelin, että kokeillaan sitte suoraan A:lta hypyn kautta kepeille ja Niinu käski ohjata toista keppiä kohti. Ja jumaleissön... Jips HAKI ne kepit!!! :D

Loistavan puomin jälkeen keskityttiin vielä valssin ajoitukseen ja paikkaan. Se valssi on vaan NIIN vaikea! Mä meinaan aina ja kaikkialla peruuttaa jostain käsittämättömästä syystä, vaikka oon vielä luullu et peruuttamalla liikkuminen ei oo mua varten. ;)

Summasummarum taas tästä reenistä:
  • Luottoa mun loistavan mahtavaan koiraan!!! Se osaa kyllä... ;)
  • Rohkeaa liikkumista itselle ja ennen kaikkea rohkeampaa ennakointia!
  • Nauti tekemisestä, äläkä jännitä! :D
Ihan mahtavuutta, mikä fiilis jäi treenistä! Tahtoo lisää... :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti